”Hyvä tuote ei myy itseään”, sanoo Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau

Tänä aamuna Rolf Ladau aloitti salitreenin varttia vaille viisi aamulla. Se oli vähän aikaista, sillä normaalisti Ladau vääntäytyy kuntosalille puoli kuudelta aamulla.

Tapa on peruja siitä, kun hän asui Yhdysvalloissa ja oli töissä Coca Colalla.
 
– Jenkeissä ihmisillä oli tapana venyttää päivää aamusta, koska ilta oli perheaikaa.
 
Aamutreenin lisäksi Ladau oppi ulkomailla, että eräs suomalaisen yrityselämän yleinen opinkappale on äärimmäisen haitallinen yrityksille. Tai kuten hän itse asian muotoilee:
 
– Se on katastrofitoteamus.

Kova koulu ulkomailla

Rolf Ladau kävi peruskoulun ensimmäisen luokan Englannissa. Siitä jäi hinku päästä ulkomaille heti, kun se olisi mahdollista.
 
Ladau valmistui yliopistosta vuonna 1993 ja sai työpaikan elintarvikejätti Unileveriltä. Se sopi Ladaulle hyvin.
 
– Olin lukenut kansainvälistä markkinointia ja tykkäsin touhuta ruoan kanssa.
 
1994 Ladau siirtyi Tanskaan Kellogg’sille, kunnes muutti 1997 Saksaan ja alkoi tehdä Gillettellä kansainvälisiä lanseerauksia. Gilletten palveluksessa Ladau muutti Englantiin, sieltä Sveitsiin ja takaisin Saksaan ja vielä takaisin Sveitsiin Procter & Gamblelle, kunnes 2008 Ladau siirtyi Coca Colalle. Tämä pesti vei lopulta Yhdysvaltoihin, jossa Ladau veti kansainvälistä energia- ja urheilujuomaliiketoimintaa.
 
20 vuoden reissaamisen jälkeen Ladau palasi Suomeen Fazerin Makeisten toimitusjohtajaksi, kunnes vuonna 2018 hän aloitti Pauligin toimitusjohtajana.

Työelämän erot Suomessa ja ulkomailla

Suomalaisessa työelämässä on paljon hyviä puolia, Ladau sanoo.
 
– Työ ei ole ihmisen koko identiteetti samalla tavalla kuin esimerkiksi Jenkeissä. Työn ja vapaa-ajan välillä on terveempi suhde kuin vaikkapa Saksassa, jossa tehtiin aivan julmetusti töitä.
 
Toisaalta Suomessa ei tähdätä riittävän korkealle, Ladau sanoo.
 
– Ollaan tyytyväisiä, kun ollaan Suomen parhaita, käytännössä divaritasolla parhaita. Suomi on pieni maa, jossa on pieni markkina.
 
Tyytymisestä seuraa, että yrityksissä usein keskitytään pitämään yllä nykytilaa sen sijasta, että yritettäisiin kasvaa.

Ei minua palkattu ylläpitämään vaan kasvattamaan liiketoimintaa.

 
Ladau puhuu jatkuvan kehittämisen mallista ja terveestä tyytymättömyydestä nykytilaan. Esimerkiksi tuotelanseerauksen jälkeen täytyy aina pysähtyä pohtimaan, mikä meni hyvin ja mikä huonosti.
 
– Jos vaan siirrytään seuraavaan tehtävään ilman analyysiä, mikään ei kehity.
 
Ladau toimii kuten puhuu: hän muutti Pauligille tullessaan yritystä dramaattisesti.
 
– Ei minua palkattu ylläpitämään, vaan kasvattamaan liiketoimintaa.

Suunnanmuutos: kasvua kahvin sijaan ruoasta

 
Paulig tunnetaan Suomessa kahvista, mutta kahvi ei ole enää Pauligin syömähammas. 
 
Aloittaessaan Pauligilla Ladau tajusi, että kahvilla on vaikeaa ja riskialtista kasvaa. Ala on sään ääriolosuhteille altis, ja eri maissa brändit ja makutottumukset ovat stabiileja.
 
– Vuonna 2020 muutimme strategiaa. Aloimme hakea kasvua ruokatuotteista.
 
Samalla organisaation rakenne muutettiin divisioonarakenteesta matriisirakenteiseksi, eli tietynlaisesta hierarkkisesta jäykkyydestä siirryttiin ketterämpään ja keskustelevampaan rakenteeseen.
 
Ladaun aikakaudella Pauligin pitkään noin 900 miljoonassa polkenut liikevaihto on kasvanut 1,4 miljardiin.

Yritys on kasvanut etenkin Keski-Euroopassa ruokamarkkinoilla. Tällä hetkellä yli miljardi liikevaihdosta tulee ruokatuotteista. Etenkin texmex-tuotteiden ja etnisten ruokatuotteiden myynti vetää.
 
Kansainvälinen menestys syntyy siitä, että tekee kotiläksyt: tuntee markkinat, kuluttajat ja kulttuurin. Sen jälkeen tehdään johdonmukaisesti töitä paikallisten ihmisten kanssa.
 
– Jos ja kun tulee epäonnistumisia, noustaan ylös, kehitetään toimintaa ja jatketaan strategian mukaista työtä. Ei voi heti luikkia pakoon, jos tulee lunta tupaan.
 

Kaikkitietävästä pomosta tunneälyjohtajaksi

Johtaminen on paitsi ylätason strategiaa, myös ihmisten johtamista. Se ei onnistu nykyaikana management by perkele -mallilla, sillä, että toimitusjohtaja viisaudessaan käskee.

 – Johtaminen on ihmisten vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä.

Nykyään puhutaan paljon siitä, että nuorempia sukupolvia täytyy huomioida eri tavalla kuin vanhempia. Jotkut tuskailevat, että nuorisoa pitää paapoa töissä.

– Ei pidä paapoa, vaan motivoida. Kyse ei ole aina siitä, mitä sanoo, vaan miten sanoo. Mutta rajansa kaikella. Esimerkiksi pidemmät, usean kuukauden poissaolot eivät useimmiten ole mahdollisia työn luonteen vuoksi eikä niiden toteuttaminen ole yksinkertaista. 

Ladaun mukaan tunneäly on johtamisessa äärimmäisen tärkeää. Täytyy vedota sekä järkeen että tunteeseen – ja tästä päästään siihen suomalaisen yrityselämän katastrofaaliseen mantraan. 

Haitallisin lause suomalaisessa bisneksessä

 
– Kyllä hyvä tuote myy itsensä.
 
Ladau hymähtää sanoessaan nuo sanat.
 
– Tuo on haitallisin lause, mitä ikinä on suomalaisessa bisneksessä sanottu, oikea katastrofitoteamus.
 
Miksi?
 
– Koska ei ulkomailla kukaan kaipaa sitä sinun hyvää tuotettasi, niitä on hyllyt täynnä. Jotta ihmiset haluavat hyvän tuotteen, sille täytyy rakentaa brändi.
 
Ladau antaa esimerkin. Entisenä Coca Colan miehenä hän ei edes näe virvoitusjuomahyllyllä Pepsiä. Hän haluaa Coca Colaa brändin vuoksi. Samalla tavalla ihminen ostaa 90 000 euron Audin, vaikka 50 000 euron Skoda on teknisesti yhtä hyvä tuote.
 
Järjen lisäksi tarvitaan tunnetta, ja tuotteen tunnepuoli eli brändi täytyy rakentaa samalla pieteetillä kuin tuotteen käytännön ominaisuudet.

Muutos on ystävä

 
Rolf Ladau puhuu paljon kehityksestä ja muutoksesta. Se voi olla moniin korviin ahdistavaa.
 
– Kaikkiahan muutos pelottaa. Minuakin.
 
Siihen ei voi vaikuttaa, että asiat muuttuvat. Mutta siihen, miten muutokseen suhtautuu, voi vaikuttaa.
 
– Muutos on katalyytti kehittämiselle ja muutoshan on virkistävää. Jos olet lammessa, jossa vesi seisoo ja haisee, niin kuka siellä haluaa tupeksia. Virtaavassa vedessä on paljon mukavampaa.