Puheenvuorot

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme joutuneet elämään melkoisen muutoksen keskellä. Covid19-pandemia on muuttanut monia tapojamme toimia, ja olemme myös oppineet näkemään monia asioita uudella tavalla. Yksi näistä asioista on oman lähiympäristömme arvostaminen.

Niillä toimialoilla, joilla työn tekeminen etänä on mahdollista, siirryttiin etätyömoodiin koronaviruspandemian iskettyä maailmanlaajuisesti. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan etätyö lähes kaksinkertaistui vuonna 2020. Uskon, että pandemian seurauksena myös työtapamme ja sijaintimme, josta töitä teemme, muuttuivat pysyvästi.

Oman kodin myyminen ja ostaminen ovat ihmiselämässä tärkeitä asioita, joiden soisi aina onnistuvan. Siksi kiinteistönvälittäjä valitaan yleensä luottamuksen, tunnettuuden ja asiantuntemuksen perusteella. Ala elääkin haastavassa, mutta niin mielenkiintoisessa suositteluliiketoiminnassa.

Moni asunnonostaja suuntaa ajatteluaan asuntokauppojen hetkellä lähitulevaisuuteen: uuden kodin remontti tai sisustus voivat olla päällimmäisenä mielessä. Asuntokaupoilla kannattaisi kuitenkin pohtia myös pidemmälle tulevaisuuteen.

Suomessakin erilaiset sijoittamiseen keskittyneet keskustelupalstat ja nettiryhmät ovat kasvattaneet huimasti suosiotaan viimeisten vuosien aikana. Kiinnostuksen kasvu sijoittamista kohtaan on enemmän kuin toivottavaa suomalaisten vaurastumisen näkökulmasta. Samaan aikaan varsinkin aloittelevat sijoittajat saattavat olla haasteellisessa tilanteessa informaatiotulvan edessä.

Globaali talouskasvu on kuluvan vuoden aikana ollut erittäin vahvaa. Aivan voimakkainta kasvua nähtiin toisen vuosineljänneksen aikana, mutta sittemmin kasvuvauhti on hiipunut. Markkinoilla näytetään uskovan, että kasvu ei jatku yhtä voimakkaana ja, että inflaatio on nopeasti hälvenevä ilmiö.

Talouksien elpyminen ja tuloskasvu jatkuvat, mutta nousuvesi ei enää nosta kaikkia veneitä. Kustannuspaineet ovat kivi monen yhtiön kengässä, ja jatkossa alamme yhtiökohtaisesti näkemään myös tulospettymyksiä.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset olivat kokonaisuudessaan mukavaa luettavaa. Liikevaihdot kääntyivät selvään kasvuun ja tulosparannus edellisvuodesta oli ennätysvahvaa. Edellisen vuoden vertailujakso oli toki monelle yhtiölle koronapandemian seurauksena heikko, muuta siitä huolimatta meno oli vahvaa.

Perinteisesti yrityksissä on arvostettu jonkin alueen syvää erikoisosaamista. Erikoisosaajien tarve ei tietenkään poistu yrityksen ketteröitymisen myötä, mutta pelkkä erikoisosaaminen ei enää useinkaan riitä.

Ajatteletko uusista asioista yleensä ensimmäisenä, että ihanaa, nyt pääsen oppimaan jotain uutta, vai kuulutko niihin, jotka epäilevät asiaa ensin, ja löytävät kuitenkin hyvät puolet muutoksesta? Vai oletko kenties se, joka ei pidä uusista asioista ja haluaa kynsin ja hampain pysyä vanhassa ja tutussa? Meistä jokainen varmasti kokee muutoksen eri tavalla, ja muutoksen kokoluokka vaikuttaa myös muutoksen suhtautumiseen. Yksilö miettii ensimmäisenä sitä, miten tämä muutos vaikuttaa minuun.

Suomalaisten suosituin lomasesonki, juhannuksesta elokuun alkuun sijoittuva ajanjakso, on juuri käynnistymässä. Odotukset ovat korkealla ja suunnitelmiakin paljon tehtynä. ”Mikäs tässä lomaa odotellessa” kuullaankin varmasti tällä hetkellä pitkin linjoja lukuisissa Teams-palavereissa. On jopa tutkittu, että loman odotus on työntekijälle onnellisinta aikaa. Mitäpä jos tänä vuonna virittäytyisitkin loman odotukseen ketterin menetelmin?

”Asia on tärkeä, mutta yhteistä aikaa löytyy kalentereistamme vasta kahden viikon päästä.” ”En pääse paikalle workshopiin, koska minulla on päällekkäinen varaus kalenterissani.” Tuttuja lauseita asiantuntijaorganisaatiossa. Kaikilla on kiire ja kalenterit ovat täpötäysiä.