Puheenvuorot

Porissa vanhojen asuntojen kauppa on ollut kauppamäärissä alkuvuonna 39 prosentin kasvussa. Samoin Raumalla kauppamäärät ovat vahvassa nosteessa. Mitä asunnon vaihtoa haaveilevan kannattaa pohtia nyt? Kerron neljä pointtiani.

Asunto etenkin kasvukeskuksessa on historiallisesti ollut hyvä sijoitus ja kerryttänyt varallisuutta. Vuokralla voi kerryttää varallisuutta säästämällä muihin kohteisiin. Kumpi kannattaa pitkässä juoksussa?

Rakentaminen on surkean vähäistä, mutta väestö pakkautuu kaupunkeihin. Onko edessä siis väistämätön asuntopula?

Asuntomarkkinoiden tilanne on yhdelle ostajaryhmälle erittäin kiinnostava, mutta kovin yksiselitteinen se ei ole.

Vielä hetki sitten Eurooppa näytti taloudellisesti väsyneeltä ja kilpailukykynsä menettäneeltä, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Trumpin uusi presidenttikausi, kasvavat puolustusmenot ja massiiviset investointiohjelmat ovat sysänneet liikkeelle kehityksen, joka voi muuttaa sijoitusnäkymän. Voisiko Eurooppa sittenkin olla seuraava kasvun veturi – ja mitä riskejä siihen toisaalta liittyy?

Keskuspankit pysyttelevät kesän ajan tarkkailuasemissa ja rahoitusmarkkinat joutuvat etsimään suunta-ajurit rahapolitiikan ulkopuolelta. Fed pitää tiukasti kiinni itsenäisyydestään Trumpin kärkkäästä kritiikistä huolimatta ja loppuvuoden aikana voi odottaa maltillista rahapolitiikan kevenemistä. EKP pohtii jo koronlaskusyklinsä päätepysäkkiä. Euribor-korkojen laskuvara on jo lähtökohtaisesti syöty, mutta ensi vuoden korkonäkymät ovat avoimet.

Rahoitusmarkkinoiden kevään tullisäikähdys on helpottanut, kun Yhdysvallat on perääntynyt kovimmasta tulliuhostaan. Talous ja yritysten tulokset ovat osakkeiden puolella, joten nostimme osakkeet toukokuussa kehittyvät markkinat etunenässä ylipainoon salkuissamme.

Yhdysvaltojen poliittiset päätökset ovat heiluttaneet alkuvuonna sijoitusmarkkinoita. On hyvä muistaa, että vaikka maailma on muuttunut USA:n presidentinvaalien jälkeen, moni perusasia on pysynyt samana. Tässä valossa Yhdysvallat näyttäytyy yhä relevanttina sijoituskohteena.

Henkilö osoittaa pöydän alla sormellaan uutta tulokasta kohti ja kuiskaa minulle; ”Kyllä se into tuosta laantuu. Kahdessa vuodessa tuokin työntekijä oppii, että mikään ei tule muuttumaan.”

Ystäväni kamppailee työyhteisössä, joka on hänen mielestään esimerkki huonosta johtamisesta. Tavoitteet ovat epäselviä, tehtäväkuvat vaihtelevat, tulipaloja sammutellaan jatkuvasti ja iso kuva on epämääräinen. Kuuntelin hänen huoliaan ja tuskailuaan työyhteisössään ja mietin, kuinka itsestään selvänä pidämme hyvää johtajuutta sen kohdatessamme. Ja kuinka merkityksellistä siitä tulee työhyvinvoinnin kannalta, kun johtajuus on rikki. “Kaksinaamainen rotta!”, ystäväni kuvasi johtoaan.

Kommunikointi, priorisointi, turhien rakenteiden poistaminen ja näkyvyyden tuottaminen ovat keskeisiä elementtejä strategian toteutuksen onnistumisessa. 

Johtaminen koetaan monesti karismaattisena ja sankarillisena tekona, jonka avulla näytetään suuntaa, luodaan innostusta, ja rakennetaan kuuluvuuden tunnetta. Johtamista pidetään myös universaalisena ratkaisuna - on ongelma mikä tahansa, johtaminen on vastaus. Harvemmin nostetaan esille sit', miten johtamisessa samanaikaisesti voi olla kyse omien määritelmien, itsenäisen ajattelun ja toiminnan rajoittamisesta.