Rakentaminen on surkean vähäistä, mutta väestö pakkautuu kaupunkeihin. Onko edessä siis väistämätön asuntopula?

Teksti Joona Widgrén, senioriekonomisti OP Ryhmässä @OP_Ekonomistit
Julkaistu 10.12.2024

Rakentamisen suhdanne happani nopeasti pari vuotta sitten, mutta rakentamisen pitkien viiveiden takia uusia asuntoja on kuitenkin valmistunut tämän vuoden alkupuolelle asti oikeastaan kohtuullisen paljon. Nyt kuitenkin myös valmistuvien asuntojen määrä on painunut selvästi, ja vaikka rakennusyhtiöiden luottamus on alkanut vahvistua, ja aktiviteetinkin odotetaan kääntyvän nousuun, ei valmistuvien asuntojen määrä ole kääntynyt nopeasti nousuun.

Rakentamisen surkeat ajat ovat nostaneet esille keskustelun tulevasta asuntopulasta. Kotitalouksien määrä kasvaa myös jatkossa, eikä asuntojen tarve siten katoa lähivuosina mihinkään. Samaan aikaan asuntoja valmistuu historiallisen vähän. Näin yhtälö onkin yhtälö valmis. Liian vähän asuntoja niitä tarvitseville.

Kansankielellä asuntopulalla usein tarkoitetaan tilannetta, jossa asuntojen kysyntä kasvaa nopeasti, eikä kasvanutta kysyntää vastaavaa tarjontaa synny markkinoille, joka johtaa hintojen ja vuokrien nopeaan nousuun. Niukkuutta, niin kuin se taloustieteessä käsitetään, asunnoista sen sijaan on käytännössä aina.

On totta, että ainakin tänä ja ensi vuonna Helsinkiin valmistuu vähemmän uusia asuntoja kuin odotettu asuntokuntien kasvutahti vaatisi. Tilannetta kuitenkin helpottaa se, että viimeisen viiden vuoden aikana asuntoja on valmistunut melko tuntuvasti enemmän kuin uusia asuntokuntia on syntynyt. Tämä heijastuu esimerkiksi siihen, että Helsingissä on tällä hetkellä selvästi enemmän tyhjiä asuntoja kuin esimerkiksi viime vuosikymmenellä.

Asunto voi olla vailla vakituisia asukkaita toki monesta syystä, eikä tyhjien asuntojen määrä suoraan kerro, kuinka paljon asuntoja voisi tulla myyntiin ilman että uusia valmistuu riittävästi. Esimerkiksi erilaiset lyhytvuokrausasunnot ovat varmasti nostaneet viime vuosina näiden niin sanotusti tyhjien asuntojen määrää. On kuitenkin todennäköistä, että ainakin osa näistä nyt tyhjillään olevista asunnoista tulee myyntiin, mikäli kysyntä alkaa kasvaa ja hinnat nousta.

Eniten Helsingissä on tyhjillään yksiöitä, ja näin on ollut jo ainakin viimeiset 20 vuotta. Osittain sitä selittänee se, että yksiöiden asukkaat vaihtuvat nopeimmin, ja asunto on siten todennäköisemmin tilastointihetkellä tyhjänä. Kuitenkin viime vuosina tyhjien asuntojen määrä Helsingissä on noussut eniten kaksioissa ja kolmioissa. Eli tyhjillään on kyllä muutakin kuin miniasuntoja.

 

No onko edessä sitten asuntopula? Tietyn tyyppisistä asunnoista tai asunnoista tietyllä sijainnilla voi toki tulla pulaa, mutta se ei vielä kerro siitä, että käsillä olisi asuntopula. Laajasti ottaen merkittävää asuntopulaa siinä mielessä, että hinnat nousisivat äkillisesti, tuskin syntyy kovin nopeasti.

On kuitenkin ihan totta, että nykykehityksellä myynnissä olevien asuntojen määrä suhteessa niitä tarvitseviin vähenee ja niukkuus lisääntyy, mikä heijastuu hintoihin. En kuitenkaan usko, että tämä johtaisi hintojen äkilliseen nousemiseen. Toki vaikutus on ennemmin hintoja nostava kuin niitä laskeva.

Odotuksissa on, että asuinrakentaminen alkaa hiljalleen toipua rajusta pudotuksesta, mikä alkaa näkyä parin vuoden päästä valmistuvien asuntojen määrän nousuna. Jos rakentaminen ei kuitenkaan elpyisi odotetusti, voisi edessä olla huomattavasti merkittävämpää pulaa asunnoista.

Kirjoittaja Joona Widgrén työskentelee senioriekonomistina OP Ryhmässä. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.