Pitkään Baltian maiden taloudet ovat kehittyneet niin yhtenäisesti, että niitä on ollut helppo tarkastella yhtenä ryhmänä. Ne etenivät tasatahtiin niin pitkään, että etäämmältä tilannetta tarkastelevalle ne näyttäytyivät lähes identtisiltä ainakin talouden näkökulmasta.

Viime vuosina Baltian maiden talouskehitys on kuitenkin osoittanut, että maat eivät ole ainakaan enää kovin läheisiä sisaruksia keskenään. Ehkä enemmänkin serkuksia.

Bruttokansantuotteen kehitystä tarkastelemalla saa nopeasti yleiskuvan talouksien kehityksestä. Kaikkien Baltian talouksien koko 2,5-kertaistui vuosien 1996 ja 2019 välillä ja ainoa merkittävämpi ero nähtiin finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Nekin erot kuitenkin tasoittuivat nopeasti, ja maat jatkoivat taloudellista kulkuaan samatahtisesti.

Vuoden 2019 jälkeen kehitys kuitenkin erkaantui. Liettuan talous on kasvanut 13 prosenttia siinä missä Viron talous on samankokoinen kuin vuonna 2019.

Viimeisten parin vuoden aikana etenkin Liettuan talous onkin pärjännyt naapureihinsa nähden selvästi paremmin. Eroja talouskehitykseen on syntynyt laajalla rintamalla; Liettuan teollisuus on vetänyt vahvemmin ja kuluttajien tunnelmat ovat tuntuvasti optimistisemmat kuin Virossa ja Latviassa. Lisäksi Liettuan työn tuottavuus on kehittynyt huomattavasti Viron tuottavuutta vahvemmin.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse niinkään Liettuan vahvasta tuottavuuskasvusta, vaan pikemminkin Viron todella heikosta kehityksestä.

Talouksien erilaisten kehitysten taustalla on ennen kaikkea juuri teollisuuden kehitys. Vientivetoisten talouksien teollisuus on hyvin riippuvainen vientimarkkinoiden kysynnästä. Niin tärkeimpien vientimaiden kuin vientiä harjoittavien toimialojen suhteen Liettua on ollut viime vuodet selvästi suotuisammassa asemassa viime kuin muut Baltian maat.

Viron ja Latvian vienti on keskittyneempää kuin Liettuan. Esimerkiksi Virolle tärkeä Suomen rakennussektori on ollut alamaissa pitkään ja Latvialle tärkeissä Saksassa ja Ruotsissa meno ei ole myöskään ollut kovin vahvaa. Vaikka Liettuankin taloutta on painanut heikentyneet vientimarkkinat, on kehitys ollut esimerkiksi ict-sektorin myötä pohjoisiin naapureihin nähden parempaa.

Ensi vuonna talouden kasvun odotetaan kääntyvän nousuun myös Virossa ja Latviassa. Kaikkien Baltian maiden lähivuodet näyttävätkin viime vuosia valoisammilta. Kasvu vahvistuu niin kasvavan maailmankaupan ja teollisen suhdanteen elpymisen kuin yksityisen kulutuksen piristymisen myötä.

Nähtäväksi jää, palautuuko Baltian maiden yhtenäinen talouskasvu. Arviot pitkän aikavälin talouskasvusta ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta tällä erää Liettualla näyttäisi olevan parhaat eväät vahvaan talouskasvuun.