Esimerkiksi Suomeen verrattuna Baltian maat ovat vientivetoisempia, joskin osin suuren läpikulkuviennin takia. Yritykset investoivat enemmän ja verotus on kilpailukykyisempää (The International Tax Competitiveness Index). Työmarkkinoilla osallistumisasteet ovat melko lähellä Suomea, paitsi Liettuassa, joka jää tässä vertailussa jalkoihin.

Kaiken kaikkiaan Baltian maat ovat kuitenkin nousseet jo keskimääräisten eurooppalaisten maiden tasolle. Toki esimerkiksi Suomeen verrattuna henkeä kohden laskettu BKT on yhä selvästi alempana, joskin ostovoimakorjattuna erot ovat selvästi pienemmät.

Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna Baltian maiden taloudet selvisivät koronakriisistä hyvin. Esimerkiksi BKT:n pudotukset olivat kaikissa Baltian maissa EU:n keskiarvoa pienempiä. Melko maltillisista BKT:n pudotuksista huolimatta koronan jälkeinen elpyminen oli voimakasta ja taloudet kasvoivat hetkellisesti nopealla vauhdilla. Koronaelpyminen ja Venäjän hyökkäys kiihdyttivät kuitenkin inflaation hurjiin lukuihin, joka on syönyt kuluttajien ostovoimaa.  

Tämä vuosi on jäämässä viime vuoden tavoin talouskasvumielessä heikoksi, mutta syvää taantumaa ei missään Baltian maassa ole odotettavissa. Talouksia painavat niin vientimarkkinoiden heikkous kuin kotitalouksien kysynnän hiipuminen. Myös Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut Baltian maissa, joskin vienti Venäjälle on jatkunut yhä merkittävänä. Kuitenkin merkittävä osa tästä viennistä on läpikulkuvientiä, siinä missä esimerkiksi virolaista alkuperää olevan vienti on pudonnut todella merkittävästi.

Pidemmällä perspektiivillä tarkasteltuna Baltian maiden kehitys on ollut loistavaa. Vaikka Baltian maat ovat vielä useilla talouden mittareilla jäljessä Pohjoismaita, ovat ne menestyneimpiä entisistä neuvostomaista. Parhaan talouskehityksen vuosina Baltian maista alettiin puhua Baltian tiikerinä.

Viime aikoina Baltian maiden taloudet ovat kasvaneet huomattavasti totuttua hitaampaa vauhtia. Esimerkiksi Viron talous kasvoi ennen koronaa keskimäärin reilun neljän prosentin vauhdilla, kun viime aikoina kasvu on ollut negatiivista. Myös esimerkiksi Euroopan komissio on laskenut tuntuvasti Viron potentiaalisen tuotannon arviotaan. Vaikka Viron, ja myös muiden Baltian maiden, talous jatkaakin Suomen kiinniottamista, on kasvu jatkossa keskimäärin totuttua hitaampaa.

Edellisten parin vuosikymmenen aikana kaikki Baltian maat ovat ottaneet Suomea kiinni rivakasti esimerkiksi henkeä kohti lasketulla BKT:lla mitattuna. Tässä tarkastelussa Latvia on jäänyt finanssikriisin jälkeen hieman jalkoihin, mutta myös se on kuronut umpeen eroa Suomeen nähden. Kiinni ottamisen vauhti on kuitenkin kaikissa Baltian maissa hidastunut hieman viimeisen 15 vuoden aikana.

On itse asiassa melko yleistä, että matalamman tulotason maat alkavat jossain vaiheessa ottaa korkeamman tulotason maita kiinni. Usein puhutaan niin sanotusta catch-up -ilmiöstä. Tätä on selitetty esimerkiksi investointien alenevilla rajahyödyillä sekä matalamman tulotason maiden mahdollisuudella kopioida tuotantoteknologiaa. Baltian maat ovat kuitenkin esimerkiksi EKP:n mukaan kirineet tyypillistä nopeammin kiinni kehittyneempiä talouksia. Tähän yksi syy voi olla instituutioiden ja hallinnon nopea kehitys.

Usein nopea kiinniottovaihe kuitenkin tyssää keskituloloukkuun kasvuvauhdin tyrehtyessä ja kiinniottamisen jäädessä puolitiehen. Baltian mailla onkin riskinä, että kova kiinnikiriminen lopahtaa, eikä se saavuta Euroopan korkeimman elintason maita. Elintaso voi hyvinkin jämähtää etelä-eurooppalaisten maiden tasolle, joka sekin on huima loikka 90-luvun alusta. Nykyisillä potentiaalisen tuotannon arvioilla esimerkiksi Viro ei ole kovin nopeasti ottamassa Suomea kiinni.

Finanssikriisin jälkeen ja etenkin viime vuosina Baltian tiikerin kehräys onkin hiipunut, nähtäväksi jää loppuuko se kokonaan.