Bruttokansantuote (BKT) on keskeinen käsite yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa keskustelussa. Sillä mitataan tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa tietyllä ajan jaksolla, tietyllä alueella. BKT vastaa myös alueen tuloja mitatulla ajan jaksolla.  Käytännössä BKT mittaa talouden kykyä tuottaa hyödykkeitä ja palveluja markkinoilla ostettaviksi.  
 
Bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan kaikki taloudessa loppukäyttöön tuotetut tavarat ja palvelut. BKT:hen lasketaan mukaan esimerkiksi kauppaostokset tai käynti hierojalla, eli kaikki sellaiset hyödykkeet tai palvelut, jotka ovat toteutettu korvausta vastaan.  Näihin lasketaan mukaan myös julkisyhteisöjen tuottamat palvelut, kuten maanpuolustus, terveydenhoito ja koulutus. Toisaalta kotityö tai talkootyö, jota tehdään ilman korvausta, ei kuulu BKT:hen.  

Mikä on BKT per capita?

Bruttokansantuote ilmaistaan usein lukuna asukasta kohden. BKT per capita tai bruttokansantuote asukasta kohden saadaan, kun maan bruttokansantuote jaetaan maan väkiluvulla. Asukasta kohti laskettua bruttokansantuotetta käytetään usein esittämään hyvinvoinnin kehitystä.  
 
BKT asukasta kohden kertoo siten taloudellisesta hyvinvoinnista. Se on laajempi käsite kuin yksilön henkilökohtainen varallisuus tai käytettävissä oleva tulo, jotka muodostuvat yksilön käyttöön jäävistä vuosituloista, kuten palkkatuloista, voitoista tai vuokra- ja korkotuloista verotuksen tai muiden vähennysten jälkeen. 
 
Bruttokansantuote asukasta kohden sisältää sisältää yksilön hyvinvoinnin kannalta tärkeitä julkisia palveluita, kuten terveydenhoidon tai koulutuksen, jotka eivät näy yksilön henkilökohtaisissa tuloissa. Suomessa julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on suuri. Niistä tulonsiirtojen, julkisen terveydenhoidon ja koulutuksen osuudet ovat suurimmat. 

Mistä BKT:n koko kertoo? 

Kertooko maan BKT siitä, onko kansalaisella hyvä tai onnellinen elämä? BKT kertoo tuotannon olosuhteista, eikä esimerkiksi siitä, onko kansalaisella mahdollisuus nauttia puhtaasta ilmasta tai vedestä, tai onko hänellä sosiaalisia suhteita, jotka vaikuttavat hyvinvointiin merkittävästi.    

Kuitenkin eri maiden välillä tehdyissä historiallisissa tarkasteluissa tai vertailuissa korkeampi BKT on ennustanut korkeampaa elinajanodotetta. Se ennustaa myös parempaa keskimääräistä terveydentilaa ja alempaa lapsikuolleisuutta. Sen sijaan tulokset puhtaammasta ympäristöstä eivät ole yhtä selkeitä: alkava teollistuminen johtaa usein elinympäristön heikkenemiseen, mutta korkeilla tulotasoilla siirrytään puhtaampiin teknologioihin ja vähemmän saastuttavaan tuotantorakenteeseen. 
 
BKT per capita siis mittaa kansalaisten taloudellista hyvinvointia ja ennustaa muitakin hyvinvoinnin mittareita. Markkinatalouksissa BKT per capita on yleensä korkeampi kuin muissa talousjärjestelmissä. 

Mitä ovat nimellinen ja reaalinen BKT? 

Nimellinen BKT mittaa BKT:n arvoa, joka on tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden arvo talousalueen valuutassa mitattuna. BKT:n arvo voi nousta, jos hinnat nousevat. Tämä ei tyypillisesti lisää hyvinvointia, vaan voi jopa heikentää sitä. 

Tästä syystä BKT:ta yleensä tarkastellaan kiintein hinnoin, jolloin puhutaan reaalisesta BKT:sta. Reaalinen BKT kertoo BKT:n määrän kehityksestä eli sen, kuinka paljon hyödykkeitä ja palveluja on määrällisesti kulutettu tietyllä alueella. Koska BKT:n määrän muutos on mielekäs käsite, ei BKT:n kehityksestä puhuttaessa erikseen määritellä sitä, että puhutaan nimenomaan reaalisesta BKT:sta. 

Ostovoimakorjattu BKT auttaa vertailemaan 

BKT:n kehityksen vertailu maittain on hankalaa, koska BKT mitataan eri valuutoissa. Pelkästään valuuttakurssin eron poistaminen ei tee kahden maan BKT:n kehityksestä vielä vertailukelpoista, vaan erot hintatasoissa eri maiden välillä pitää lisäksi ottaa huomioon. Kun tämä huomioidaan, puhutaan ostovoimakorjatusta BKT:sta. Tällöin BKT:n kehitystä maiden välillä voidaan vertailla. Esimerkiksi BKT per capita -vertailussa käytetään ostovoimakorjattuja BKT-lukuja. 

Juttu on julkaistu 28.10.2021 ja sitä on päivitetty 21.8.2023 lisäyksillä nimellisestä, reaalisesta ja ostovoimakorjatusta BKT:sta. 

Mitkä asiat vaikuttavat talouden kasvuun ja kasvuvauhtiin? Saat vastauksen Miten talous toimii? -verkkokurssilla‍. Samalla opit, miten hinnat muodostuvat, ja miten maailman suuret ongelmat syntyvät ja miten ne voidaan myös ratkaista. Verkkokurssi on maksuton, ja sen on toteuttanut Taloustieteen keskus Helsinki GSE. Kurssin ovat rahoittaneet Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. OP Ryhmä on kurssin viestintäkumppani.

Lue myös:

Mikä on osakeanti?‍

Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä eroa niillä on?‍

Talouden tilan nopea arviointi on uusi trendi, ja se korostuu poikkeusaikana‍