Bruttokansantuote (BKT) on keskeinen käsite yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa keskustelussa. Sillä mitataan talouden suuruutta, eli esimerkiksi Suomen talouden kokonaistuotannon arvoa tietyllä aikavälillä, useimmiten vuosittain.

Bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan kaikki taloudessa loppukäyttöön tuotetut tavarat ja palvelut. BKT:hen lasketaan mukaan esimerkiksi kauppaostokset tai käynti hierojalla, eli kaikki sellaiset hyödykkeet tai palvelut, joilla on selkeä hinta. Lisäksi bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan julkisyhteisöjen tuottamat palvelut, kuten maanpuolustus, terveydenhoito ja koulutus.

Mikä on BKT per capita?

Bruttokansantuote ilmaistaan usein lukuna asukasta kohden. BKT per capita tai bruttokansantuote asukasta kohden saadaan, kun maan bruttokansantuote jaetaan maan väkiluvulla. Asukasta kohti laskettua bruttokansantuotetta käytetään usein esittämään hyvinvoinnin kehitystä. 

BKT asukasta kohden kertoo siten taloudellisesta hyvinvoinnista. Se on laajempi käsite kuin yksilön henkilökohtainen varallisuus tai käytettävissä oleva tulo, jotka muodostuvat yksilön käyttöön jäävistä vuosituloista, kuten palkkatuloista, voitoista tai vuokra- ja korkotuloista verotuksen tai muiden vähennysten jälkeen.

Bruttokansantulo asukasta kohden sisältää sisältää yksilön hyvinvoinnin kannalta tärkeitä julkisia palveluita, kuten terveydenhoidon tai koulutuksen, jotka eivät näy yksilön henkilökohtaisissa tuloissa. Suomessa julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on suuri. Niistä tulonsiirtojen, julkisen terveydenhoidon ja koulutuksen osuudet ovat suurimmat.

Mistä BKT:n koko kertoo? 

Kertooko maan BKT siitä, onko kansalaisella hyvä tai onnellinen elämä? BKT kertoo tuotannon olosuhteista, eikä esimerkiksi siitä, onko kansalaisella mahdollisuus nauttia puhtaasta ilmasta tai vedestä, tai onko hänellä sosiaalisia suhteita, jotka vaikuttavat hyvinvointiin merkittävästi.    

Kuitenkin eri maiden välillä tehdyissä historiallisissa tarkasteluissa tai vertailuissa korkeampi BKT on ennustanut korkeampaa elinajanodotetta. Se ennustaa myös parempaa keskimääräistä terveydentilaa ja alempaa lapsikuolleisuutta. Sen sijaan tulokset puhtaammasta ympäristöstä eivät ole yhtä selkeitä: alkava teollistuminen johtaa usein elinympäristön heikkenemiseen, mutta korkeilla tulotasoilla siirrytään puhtaampiin teknologioihin ja vähemmän saastuttavaan tuotantorakenteeseen.

BKT per capita siis mittaa kansalaisten taloudellista hyvinvointia ja ennustaa muitakin hyvinvoinnin mittareita. Markkinatalouksissa BKT per capita on yleensä korkeampi kuin muissa talousjärjestelmissä.

Mitkä asiat vaikuttavat talouden kasvuun ja kasvuvauhtiin? Saat vastauksen Miten talous toimii? -verkkokurssilla. Samalla opit, miten hinnat muodostuvat, ja miten maailman suuret ongelmat syntyvät ja miten ne voidaan myös ratkaista. Verkkokurssi on maksuton, ja sen on toteuttanut Taloustieteen keskus Helsinki GSE. Kurssin ovat rahoittaneet Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. OP Ryhmä on kurssin viestintäkumppani.

Lue myös:

Mikä on osakeanti?

Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä eroa niillä on?