Talous

Taloussanasto hallitsee uutisia ja useita keskusteluja. Tiedätkö, mistä puhutaan? Testaa tietosi taloustermeissä.

Mitä vuonna 2022 tapahtui etenkin talouden näkökulmasta? Kokosimme vuoden 2022 tapahtumat aakkosiin.

Kaksi vuotta sitten Juhlamokkaa sai tarjouksesta kolme pakettia kympillä, nyt enää kaksi. Miksi kahvin ja ruoan hinta nousee, ja näkyykö sille loppua?

OP Ryhmän ekonomistien tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa ennakoidaan ensi vuodelle asuntojen 1–3 prosentin hintojen laskua. Asuntomarkkinoiden tunnelmaa painavat kustannusten nousu ja heikentynyt luottamus.

Inflaatio nostaa parhaillaan kuluttajahintoja Euroopassa ja siten myös Suomessa. Mitä inflaatio tarkoittaa ja mistä se johtuu?

Inflaation kiihtymistä on aina seurannut korkojen nousu ja niin käy myös tulevana syksynä, ennakoivat OP Ryhmän ekonomistit. 90-luvulla korot olivat niin hurjia, että 13 prosentin asuntolainaa mainostettiin edullisena. Suurin osa suomalaisista pystyi kuitenkin hoitamaan asuntolainansa säntillisesti.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin teksti valottaa suomalaispankkien selviytymistä kotoperäisestä 1990-luvun lamasta sekä vuonna 2008 alkaneesta globaalista finanssikriisistä. Kriisivuosien eurooppalainen lopputuote, pankkiunioni, saa Kaupilta myönteisen arvion: kriisi vahvisti rahoitusjärjestelmää ja yhteinen valvonta on luonut pohjaa vakaudelle. Kauppi tuo esille myös pankkiunionin haasteet.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen kuvaa artikkelissaan makrovakauspolitiikan käsitteitä ja työkalupakkia, samalla hän reflektoi viimeaikaisia tutkimustuloksia makrovakauspolitiikan vaikuttavuudesta.

EKP:n hallintoneuvoston jäsen Pentti Hakkarainen valottaa artikkelissaan eurooppalaisen pankkisääntelyn pitkää linjaa aina 1980-luvulta lähtien. Vakavaraisuussääntelyn asteittainen laajentuminen kohti yhteistä pankkivalvontaa ja kriisinratkaisumekanismia, samoin kuin vielä valmisteluvaiheessa oleva yhteinen talletussuojajärjestelmä saavat selkeät perustelunsa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pohtii kirjoituksessaan keskuspankkitoimintaa ja rahapolitiikan muutosta Euroopan kriisivuosina. Kirjoituksen keskeinen sanoma on, että koetut kriisit ovat vieneet finanssialaa kohti entistä parempia toimintamalleja. EKP on muuttunut aktiiviseksi keskuspankiksi ja Eurooppaan on rakennettu yhteinen vakausmekanismi, EVM. Muutokset ovat lisänneet raha- ja finanssipolitiikan koordinaatiota samalla kun pankkien kriisinsietokyky on kohentunut merkittävästi.

Konkarisijoittaja Seppo Saarion kirjoitus tuo esille hyvän taloudenpidon ja talousymmärryksen merkityksen hyvinvointiin ja varallisuuden kerryttämiseen. Saarion laskelmat osoittavat, että muissa Pohjoismaissa, joissa säästöt on sijoitettu tuottavasti, on vaurastuttu vauhdilla. Vastaava riskinotto olisi kannattanut myös Suomessa, sillä Helsingin pörssin vuosien 1990–2021 keskiarvotuotto osinkoineen on ollut 11 prosenttia vuodessa.

Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin artikkeli kuvaa Suomen väestön ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seuraamuksiin liittyvää keskustelua ja huolia yli vuosikymmenten. Kianderin mukaan kehitys on ollut odotuksia parempaa. Huolet eivät ole kuitenkaan poistuneet ja sopeutumismekanismeja, julkisen talouden ylijäämiä tai entistä matalamman korkotason antamaa pelivaraa, ei ole enää käytettävissä.