Talous

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin teksti valottaa suomalaispankkien selviytymistä kotoperäisestä 1990-luvun lamasta sekä vuonna 2008 alkaneesta globaalista finanssikriisistä. Kriisivuosien eurooppalainen lopputuote, pankkiunioni, saa Kaupilta myönteisen arvion: kriisi vahvisti rahoitusjärjestelmää ja yhteinen valvonta on luonut pohjaa vakaudelle. Kauppi tuo esille myös pankkiunionin haasteet.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen kuvaa artikkelissaan makrovakauspolitiikan käsitteitä ja työkalupakkia, samalla hän reflektoi viimeaikaisia tutkimustuloksia makrovakauspolitiikan vaikuttavuudesta.

EKP:n hallintoneuvoston jäsen Pentti Hakkarainen valottaa artikkelissaan eurooppalaisen pankkisääntelyn pitkää linjaa aina 1980-luvulta lähtien. Vakavaraisuussääntelyn asteittainen laajentuminen kohti yhteistä pankkivalvontaa ja kriisinratkaisumekanismia, samoin kuin vielä valmisteluvaiheessa oleva yhteinen talletussuojajärjestelmä saavat selkeät perustelunsa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pohtii kirjoituksessaan keskuspankkitoimintaa ja rahapolitiikan muutosta Euroopan kriisivuosina. Kirjoituksen keskeinen sanoma on, että koetut kriisit ovat vieneet finanssialaa kohti entistä parempia toimintamalleja. EKP on muuttunut aktiiviseksi keskuspankiksi ja Eurooppaan on rakennettu yhteinen vakausmekanismi, EVM. Muutokset ovat lisänneet raha- ja finanssipolitiikan koordinaatiota samalla kun pankkien kriisinsietokyky on kohentunut merkittävästi.

Konkarisijoittaja Seppo Saarion kirjoitus tuo esille hyvän taloudenpidon ja talousymmärryksen merkityksen hyvinvointiin ja varallisuuden kerryttämiseen. Saarion laskelmat osoittavat, että muissa Pohjoismaissa, joissa säästöt on sijoitettu tuottavasti, on vaurastuttu vauhdilla. Vastaava riskinotto olisi kannattanut myös Suomessa, sillä Helsingin pörssin vuosien 1990–2021 keskiarvotuotto osinkoineen on ollut 11 prosenttia vuodessa.

Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin artikkeli kuvaa Suomen väestön ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seuraamuksiin liittyvää keskustelua ja huolia yli vuosikymmenten. Kianderin mukaan kehitys on ollut odotuksia parempaa. Huolet eivät ole kuitenkaan poistuneet ja sopeutumismekanismeja, julkisen talouden ylijäämiä tai entistä matalamman korkotason antamaa pelivaraa, ei ole enää käytettävissä.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen artikkeli piirtää kuvan Suomen kansantaloudesta yli vuosikymmenten. Suomesta on tullut vauras maa, tosin matkaa on tehty kriisistä toiseen ja edessä on aina uusia haasteita. Heiskanen muistuttaakin, että muutokset ovat ajan myötä suurempia kuin tyypillisesti kuvitellaan. Tämän lisäksi niitä on mahdoton ennakoida.

Tunnettu pankkihistorioitsija Antti Kuusterä kokosi yhteen OP:n 120 vuoden aikaiset tapahtumat. Hän on kiinnostunut pankeista, ihmisistä ja näiden kahden välisestä yhteistyöstä.

Vaikka sellaiset termit kuin ”korko” tai ”inflaatio” kuulostavat kuivilta, niitä kannattaisi opettaa nuorille. Taloudellisen lukutaidon perusta luodaan teini-ikäisenä, ja koulussa aihetta sivutaan monessa aineessa.

Euribor-termiin törmää monissa yhteyksissä lähes päivittäin ja viimeistään silloin, kun alkaa vertailla pankkilainojen hintoja. Ohessa tiivistettynä keskeiset asiat euriborista.

Mitä ennustettu korkotason nousu ja korkea inflaatio omalla kohdalla tarkoittavat? Asiantuntijat vastaavat.

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan tämän vuoden loppupuolella, jos talous kehittyy jokseenkin odotetusti. Jos näin käy, myös euriborkorkojen ja asuntolainojen korot nousevat. Korkojen nostopaine saattaa kasvaa, jos inflaatio kiihtyy edelleen Ukrainan kriisin seurauksena.