Taloustaitojen opettaja Sisko Viikki-Dufva: ”Nuoret hallitsevat hyvin maksamisen uudet tavat ja inflaation”

Historian ja yhteiskuntaopin opettajana Sisko Viikki-Dufva on opettanut nuorille taloustaitoja jo 30 vuoden ajan. Hän työskentelee Riistaveden yhtenäiskoulussa ja Karttulan Kissakuusenkoulussa.

Työ on kantanut hedelmää: monet Viikki-Dufvan oppilaat ovat osallistuneet Taloustaitokilpailun‍ loppukilpailuun Helsingissä. OP Pohjola ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL järjestivät tänä vuonna kisan 60. kertaa.

Juhlavuoden kunniaksi OP Pohjola palkitsi Viikki-Dufvan pitkäjänteisestä ja uraauurtavasta taloustaitojen opettamisesta.

Usein hänellä on ennakkoaavistus siitä, ketkä voisivat menestyä kilpailussa valtakunnallisella tasolla.

Suurin osa ysiluokkalaisista on todella ahkeria, oma-aloitteisia ja itsenäisiä.

– Olen aina iloisesti yllättynyt siitä, kun oppilaani pääsee Helsinkiin asti, sillä kilpailun kysymykset ovat yllättävän vaikeita, Viikki-Dufva sanoo.

Eräänä vuonna loppukilpailussa kysyttiin yhden Aasian pörssin lyhennettä. Opettaja oli melkein varma, ettei vastausta löydy.

– Mutta niin vain oppilas sen tiesi!  

Viikki-Dufva korostaa olevansa kaikista oppilaistaan ylpeä, ei vain niistä, jotka menestyvät.

– Suurin osa ysiluokkalaisista on todella ahkeria, oma-aloitteisia ja itsenäisiä. Heillä on kovat tavoitteet sen suhteen, mihin jatko-opintopaikkaan haluavat mennä ja mille työuralle lähteä. Opettajana tehtävänäni on tukea ja kannustaa heitä sillä tiellä.

Oppilaat tarvitsevat työrauhaa

Talousosaaminen on usein yhteydessä matemaattisiin taitoihin mutta ei aina. Viikki-Dufva kannustaa oppilaita luopumaan ajatuksesta, että he eivät oppisi talousasioita, jos matematiikka ei suju.

– Matematiikkaa tärkeämpää on se, että nuori lukee paljon ja mahdollisimman laajasti eri aiheista sekä seuraa ajankohtaisia aiheita esimerkiksi lehdistä ja televisiosta.

Keskittyminen tunneilla on tärkeää, sillä taloustaidon tehtävät vaativat asioiden syvällistä ymmärtämistä.

– Myös asioiden toistamisella niin, että ne tulevat selkärangasta, on merkitystä.
Luokassa pitää olla hyvä työrauha. Sen aikaansaamisessa auttaa usein opettajan iän tuoma kokemus.

Viikki-Dufvan mukaan luokkaan on luotava ilmapiiri, joka rohkaisee oppilaita olemaan hyviä. Silloin oppilaat voivat jopa kilpailla menestyksestä. On kuitenkin tärkeää, että oppiminen ja yhdessä tekeminen ovat keskiössä.

– Jokainen opettaja tekee tätä työtä omalla persoonallaan, ja monilla ominaisuuksilla voi pärjätä. Se, mikä toimii yhdessä luokassa, ei välttämättä toimi toisessa.

Maksamisen digitalisoituminen

Rahavaikeudet pysyvät ajankohtaisena aiheena vuodesta toiseen.

– Kuluttaminen ja ylivelkaantuminen on helppoa, vaikka ei olisi rahaakaan: on osamaksua, pikavippejä ja kulutusluottoja. Säästäminen ‍ ei välttämättä ole in. Ja kun maksaminen on digitalisoitunut, rahan arvoa on entistä vaikeampi hahmottaa.

Viikki-Dufvan mukaan on tärkeää saada nuoret ymmärtämään myös kuluttamiseen liittyviä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Uudet maksamisen tavat‍ ovat opettajan mukaan nuorilla hyvin hallussa. He tuntevat mobiililompakot ‍ ja lähimaksamisen ‍ puhelimella tai kellolla.

Nuoret haluavat tietää, mistä raha-asioista voi puhua julkisesti, mikä on hyvä palkka ja miltä tuntuu olla rikas.

Osa nuorista osaa ratkaista vaativiakin rahatalouteen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi rahan arvon muuttumiseen liittyviä asioita. Nuoria kiinnostavat myös Euroopan Unioniin ja työelämään liittyvät aiheet.  

– He ovat varsin näppäriä yhdistelemään netistä eri lähteistä saatua tietoa, kunhan muistavat pitäytyä luotettavissa lähteissä. Tekoälyn kanssa saavat olla tarkkana niin opettaja kuin oppilaat.

Viikki-Dufvan mielestä poikien ja tyttöjen taloustaidoissa ei ole juuri eroa.  

– Pojat tuntuvat käyttävän kännykän maksuominaisuuksia tyttöjä useammin. Pojat myös vaikuttavat olevan tyttöjä itsevarmempia raha-asioissa, mutta siinä piilee myös suurempi riski esimerkiksi maksuhäiriömerkintöihin tulevaisuudessa.

Veroja on vaikea hahmottaa

Oppilailla on tunneilla usein kysymyksiä taloudesta. He haluavat tietää, mistä raha-asioista voi puhua julkisesti, mikä on hyvä palkka ja miltä tuntuu olla rikas.  

Nuoria kiinnostaa myös se, minkälaisia lainoja ‍ on saatavilla ja mistä niitä haetaan ja millä korolla.

– Verotus on oppilaille monimutkainen asia. Moni ymmärtää verotuksen hyödyt, mutta laajempia verovirtoja heidän on vaikea käsittää, sillä he eivät ole vielä palkansaajia.

Viranomaiset, finanssialan yritykset ja järjestöt tukevat koulujen talousopetusta. Viikki-Dufva tuo opetukseensa konkretiaa hyödyntämällä muun muassa Nuorten yrittäjyys ja talous -järjestöä NYTiä.

Lisäksi pankit ja 4H-yhdistys tarjoavat asiantuntijoitaan kouluvierailuille. Välillä opettaja pyytää Pörssisäätiön pörssilähettiläitä ja paikallisia yrittäjiä puhumaan oppilaille.

– Ulosottolaitoksella on hyödyllinen digitaalinen oppimateriaali Massivaara. Myös Martoilla on hyvä nettisivusto taloudenhallintaan liittyen.

Talousopetus ‍ on mukana niin yhteiskuntaopin, matematiikan kuin kotitalouden opetussuunnitelmissa. 

– Peruskoulujen talousopetus on tärkeää, sillä se tavoittaa suurimman osan ikäluokasta. Siinä mielessä suomalaiseen kouluun voi uskoa.