Koronan leviäminen kiihtyi voimakkaasti maaliskuussa 2020, eli tasan viisi vuotta sitten. Viruksen maailmanlaajuinen leviäminen ja torjuntatoimet heijastuivat talouteen hyvin nopeasti. Lomautukset yli kymmenkertaistuivat, osakekurssit romahtivat ja kulutus siirtyi kotiin ja palveluista tavaroihin.

Infografiikka näyttää kuinka lomautuksissa oli vuonna 2020 piikki, joka laski samantien
  Lomautuspiikki oli hurja, mutta niin oli laskukin.  
Infografiikka näyttää kuinka palveluiden ostaminen laski korona-aikana, mutta tavaroiden nostaminen nousi. Vasta vuoden 2022 aikana palvelut palautuivat lähes entiselle tasolleen.
  Palvelut supistuivat, mutta tavarakauppa kasvoi korona-aikana.  
Ravintola- ja kahvilaostoksissa oli laskupiikit sulkutilojen aikaan.
Sulkutilat näkyivät ravintolakulutuksessa – palautuminen oli kuitenkin nopeaa.  

Koronakriisin äkkisyvyys oli täysin poikkeuksellinen. Tämä johtui siitä, että sokki tapahtui kaikkialla lähes samaan aikaan, ja se tuli talouden ulkopuolelta, jolloin normaalia suhteellisen hidasta talouden vaihtelua ei nähty, sanoo OP Ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.

– Tyypillisesti syvät laskusuhdanteet ovat johtuneet talouden epätasapainoista esimerkiksi rahoitusmarkkinoilta, mutta nyt häiriön lähde oli erilainen, mikä johti epätyypilliseen talousdynamiikkaan.

Koronan aiheuttama talouskurimus oli kuitenkin lyhyt. Talous toipui nopeasti lähes kaikilla mittareilla. Esimerkiksi pörssikurssit nousivat useilla markkinoilla jo vuonna 2020 laskua korkeammalle tasolle, kun rahapolitiikkaa löysennettiin ja yritysten tulokset kehittyivät hyvin.

Korona laski osakekursseja ensin voimakkaasti, mutta nousu oli nopeaa monella alalla.
  Koronakriisi laski osakekursseja jyrkästi, mutta monella markkinalla uudet huiput koettiin jo samana vuonna.  

– Koronakriisin talousvaikutusten ehkä yllättävin puoli oli talouden nopea elpyminen siitä. Yhtenä syynä tähän on rajoitusten lieventyminen, kun samalla niiden kanssa opittiin elämään. Lisäksi koronarokote saatiin pikaisesti markkinoille, mikä taas helpotti viruksen kanssa elämistä, Kortela jatkaa.

– Kolmantena syynä oli vahva finanssi- ja rahapoliittinen elvytys, jossa valtiot lisäsivät menoja ja keskuspankit löysensivät rahapolitiikkaa. Palvelusektorilla koronan vaikutukset kuitenkin näkyivät pitkään, kun taas teollisuudessa koettiin huippuvuosia heti akuutin kriisin jälkeen. Sektorikohtaiset erot olivatkin suuria.

Kuluttajien tunnelmia kuvaava Tilastokeskuksen kuluttajaluottamusindikaattori painui myös nopeasti, mutta toipui lähes yhtä nopeasti. Kuluttajien luottamusta talouteen painoi vuonna 2022 enemmän Venäjän hyökkäysota ja hintojen voimakas nousu.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja hintojen nousu painoi kuluttajien luottamusta koronaa enemmän.  

– Jälkikäteen tarkasteltuna voidaan katsoa ihmisten suhtautuneen suhteellisen luottavaisesti korona-aikana talouskehitykseen. Korona näyttäytyy enemmän terveydellisenä ja sosiaalisena kriisinä kuin suoraan pidempiaikaisena talouskriisinä, Kortela sanoo.

Myös pysyviä vaikutuksia

Koronan laski Suomen BKT:tä noin 2,5 prosenttia. Se on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin vaikutus, joka oli noin 8 prosenttia.

Hintojen noususta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutunut viimeisin laskusuhdanne on taas leikannut bruttokansantuotetta noin 1,0 prosenttia.

  Lopulta koronan talousvaikutukset jäivät maltillisiksi.  

– Kun korona saatiin hallintaan, talous palautui pian ennalleen. Tämä johtui siitä, että taloudessa itsessään ei ollut vikaa. Toki elpymistä ja sen jälkeistä kasvua tuki elvyttävä talouspolitiikka.

Pysyviä vaikutuksia koronalla oli muun muassa lentomatkustamiseen ja polttoaineen kulutukseen. Kumpikaan ei ole palannut koronaa edeltäneelle tasolle osaltaan johtuen etätöiden yleistymisestä. Polttoaineiden kulutuksen pienentymiseen vaikuttaa myös autokannan sähköistyminen.

  Lentomatkustaminen ei täysin palautunut koronasta.  
Maksut polttoaineeseen ovat vähentyneet – osaltaan liikenteen sähköistymisen vuoksi.  

Koronaa torjuttiin voimakkaasti elvyttämällä, mikä velkaannutti myös Suomen valtiota.

– Koronakriisin jälkeen tuli heti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, johon vastattiin elvyttävällä talouspolitiikalla, vaikka samalla pohjalla oli vielä korona-ajankin elvytystä. Kokonaisuutena elvytys kasvoi liian suureksi, mikä johti osaltaan inflaatioon ja Suomessa suureen julkisen talouden epätasapainoon, Kortela sanoo.

– Ainakin näin jälkikäteen on helppo todeta, että elvytys meni yli. Kaiken kaikkiaan korona-ajan ehkä tärkein oppi on kuitenkin se, että talous näyttää kestävän suhteellisen hyvin erittäin poikkeuksellisiakin olosuhteita.