Epävarmuuden aika kestää vielä vuosia, arvioi tasavallan presidentti Stubb
Lisää aiheesta
Tasavallan presidentti Alexander Stubb analysoi maailman geopoliittista tilannetta OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä.
Elämme epävarmuuden, arvaamattomuuden ja epävakauden aikakautta, sanoi tasavallan presidentti Alexander Stubb OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä.
– Tämä aikakausi tulee kestämään 5–10 vuotta, Stubb analysoi maailmanjärjestystä, -tasapainoa ja -dynamiikkaa käsitelleessä puheessaan.
Presidentti toisti teemapäivässä aiemminkin esiin tuomansa näkemyksen siitä, että keskeinen päivämäärä maailmanjärjestyksen muutokselle oli 24. helmikuuta 2022. Tuolloin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi.
– Uskallan väittää, että vuosi 2022 tähän päivään saakka on sukupolvemme 1918-, 1945- tai 1989-hetki. Se on hetki, jolloin maailmanjärjestys ja valta menevät jollain tavalla uusiksi.
Presidentti Stubb viittasi vuosiluvulla 1918 Kansainliittoon, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ylläpitämään rauhaa. Vuonna 1945 syntyi vallan tasapaino, johon vaikuttivat YK:n perustaminen sekä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton muodostama kaksinapainen maailma. Se päättyi kylmän sodan loppumiseen.
– Nyt elämme maailmassa, jota dominoi suurvaltakamppailu, voimapolitiikka ja kansainvälisen järjestelmän rapautuminen, Stubb sanoi.
– Tällä hetkellä maailmanjärjestelmässä käydään kamppailua monenkeskisen järjestyksen ja yhteistyön – eli sen maailman, joka oli – ja moninapaisen, transaktionaalisen epäjärjestyksen välillä. Kun ennen oli selkeät normit, instituutiot ja säännöt, nyt niitä instituutioita, normeja ja sääntöjä vähätellään.
”On syntynyt suhde, jossa arvoilla on vähän tekemistä”
Instituutioiden murros näkyy presidentti Stubbin mukaan myös maailman tasapainossa. Tasapainoon vaikuttavina tekijöinä ovat globaali länsi, itä ja etelä.
Vastakkaisina voimina presidentti Stubb kuvasi globaalia länttä ja itää. Globaali länsi haluaa ylläpitää instituutioihin, sääntöihin ja sopimuksiin perustuvaa maailmanjärjestelmää. Globaalin lännen näkökulmasta ratkaiseva tekijä on Yhdysvallat. Puolustaako se jatkossa instituutioita, normeja ja sääntöjä?
Kiina on tällä hetkellä 120 maan suurin lainoittaja.
Globaalia itää johtaa Kiina vanavedessään Venäjä, Iran, ja Pohjois-Korea. Se ajattelee, että maailma tarvitsee uuden järjestyksen, jota länsimaat eivät enää dominoi. Valtaa otetaan yhteistyöllä, jonka kantavina voimina ovat halpa energia ja infrastruktuurihankkeet.
– Kiina on tällä hetkellä 120 maan suurin lainoittaja maailmassa. On syntynyt transaktionaalinen suhde, jossa arvoilla on aika vähän tekemistä.
Presidentti Stubbin päätelmä on, että lännen ja idän asetelman takia maailman tasapainon ratkaisee globaali etelä, joka ei tarvitse länttä, vaan hakee itse omaa suuntaansa.
Kilpailu voi synnyttää konflikteja
Maailmanjärjestelmän dynamiikkaan vaikuttavat tekijät ovat presidentti Stubbin mukaan kilpailu, konflikti ja yhteistyö. Kilpailulla presidentti tarkoitti niin geopoliittista ja teknologista kilpailua kuin energiaan liittyvää kilpailua.
– Kilpailu ei ole enää perinteisesti taloudellista, ja kilpailu on kovaa. Jos kilpailua ei säännellä, sillä ei ole sääntöjä esimerkiksi tekoälyn kohdalla, kilpailu voi mennä kohti jonkinnäköistä konfliktia. Se konflikti on se, joka minua huolettaa. Mahdollisuutena on paikallinen, alueellinen tai globaali konflikti.

Konfliktin estämiseksi maailman olisi tultava takaisin yhteistyön tielle.
– Uskon, että teemme sen. Kaikki suurimmat globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, teknologia, energia, kestävä kehitys, talouskasvu, väestön demografiset muutokset, niitä ei voi hoitaa yksin. Niitä ei voi hoitaa ilman yhteistyötä.
OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio totesi teemapäivän avauspuheenvuorossaan geopoliittisen ja talouden epävarmuuden megatrendiksi, joka on leimannut viime vuosia.
- Globaali politiikan epävarmuus heijastelee luonnollisesti maailmankauppaan ja hidastaa sitä.
Ritakalliosta on merkille pantavaa, että maailmantaloudessa vetää nyt ennen kaikkea palvelujen kasvu, kun teollisuus kehittyy heikosti. Siitä kärsii erityisesti Saksa.
- Resilienssin merkitys korostuu sekä koko yhteiskunnan tasolla että yritysten tasolla. Pitää varautua, että epävarmuudessa selvitään ja kestetään mahdollisesti yllättäviäkin asioita.
OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivässä tiistaina 28. tammikuuta puhuivat myös Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä sekä Nesteen toimitusjohtaja Heikki Malinen.