Yhteiskunta

Vuosi 2021 on muistutus siitä, että kauppapolitiikka liittyy aina tiiviisti kansalliseen politiikkaan.

Euroopan Keskuspankki uudistaa strategia-arvionsa. Syynä on keskuspankkien muuttunut toimintaympäristö, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä. Rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa nollakorkojen ja matalan inflaation aikana.

Poikkeusvuoden jälkeen suunnataan varovaisen toiveikas katse tulevaan.

Jos OP:n suuryritystutkimuksen 2021 tulosten viestiä kuvaisi säätilana, se edustaisi leutoa mutta apeaa suomalaisen etelärannikon talviaamua. Näkyvyys on heikko. Halu uusiin seikkailuihin on matala. Omassa tukikohdassa on kuitenkin lämmintä ja turvallista. Hetki tuntuu siksi oikealta nikkaroida paikkoja kuntoon – virittää kilpailukyvyn ja kilpailuedun lähteitä.

Charles Goodhartin ja Manoj Pradhanin ” The Great Demographic Reversal” lukeutuu viime vuoden mielenkiintoisimpiin talouskirjoihin. Sen ydinteesi on, että viime vuosikymmenien talouskehitystä on ohjannut enemmän kuin ymmärrämmekään työn tarjonnan lisääntyminen, joka on seurausta globalisaatiosta ja kehittyvien maiden integroitumisesta maailmantalouteen.

Vuosi 2020 tullaan muistamaan, vaikka kuinka haluaisimme sen unohtaa. Talouden ennusteita katsellessa tulee vaikutelma, että ensi vuonna talous palaa vähitellen niille jalansijoille, joista kriisi suisti sen mierontielle. Tämän jälkeen jatketaan aiemmilla trendeillä vanhojen ongelmien ratkaisua. Näinköhän on?

Britannia on nyt totutellut EU:n ulkopuoliseen elämään 10 kuukautta. Brexitin siirtymäaika umpeutuu vuodenvaihteessa, ja lukuisista yrityksistä huolimatta Britannia ja EU eivät ole ainakaan tätä kirjoittaessani päässeet sopuun tulevista kauppasuhteistaan. Brexit-neuvotteluiden aikaisemmat vaiheet huomioiden tämä ei toki ole suuri yllätys. Tällä kertaa kuitenkin näyttää siltä, että neuvotteluiden takaraja vuodenvaihteessa on todellinen, eikä siitä voi aikaisempien takarajojen tapaan joustaa.

Edessä olevat presidentinvaalit ovat Yhdysvaltain nykyhistorian tärkeimmät. Vaaleja on pakko katsoa Trump-ilmiön kautta. Demokraattien Joe Biden edustaa paluuta normaalimpaan, mutta kuten Trumpin yli 40 prosentin kannatus toilailuista huolimatta osoittaa, paluuta normaaliin ei enää ole.

Emmi Nuorgam, Antti Ronkainen, Miki Liukkonen, Reetta Räty ja Pekka Seppänen kertovat, mikä on tärkeää juuri nyt.

Uusia ammatteja on jo syntynyt, mutta ennen kaikkea tapa tehdä työtä ja ajatella työstä on muuttunut. Myös eri sukupolvet suhtautuvat työhön toisistaan poikkeavalla tavalla.

Koronakriisi keinuttaa taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Se on iskenyt ensimmäisenä palveluihin, ja epidemiaa rajoittavat toimet ovat pysäyttäneet tavallisen kuluttamisen. Keskustelua on käyty paljon välittömään kriisiin joutuneista yrittäjistä ja pk-yrityksistä, mutta myös vientialojen suuryritykset saavat ison iskun, osin kysynnän ja osin tuotantoketjujen ongelmien vuoksi.

Palveluita tarjoavan yrittäjän varauskalenteri tyhjenee uhkaavasti. Asiakaskunta voi kuitenkin tukea yrittäjää vaikean ajan yli ostamalla palveluita ennakkoon.

Sata vuotta sitten naisen asema yhteiskunnassamme oli vielä tyystin eri kuin nykypäivänä.

Säätiöiden merkitys suomalaisen tieteen rahoittajana on aina ollut suuri. Tänäänkin yhä useampi väitöskirja valmistuu yksityisen rahoituksen turvin, muistuttaa toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu Säätiöt ja rahastot ry:stä.

Taloudessa on jo hyvän aikaa eletty tilanteessa, jossa sekä korot että inflaatio ovat alhaisia. Millaista raha­ ja finanssipolitiikkaa talouden uudet pelisäännöt vaativat? Entä millaisia haasteita talouspolitiikka kohtaa? Kolme asiantuntijaa vastaa.

EU tahtoo valjastaa tällä vaalikaudella rahoitusmaailman voiman mukaan ilmastotaisteluun. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan paljon muutakin kuin sääntelyä.

Talletusten kasvu kiihtyi vuoden 2019 aikana. Reipasta kasvua selittäviä tekijöitä ovat muun muassa kuluttajien alhainen luottamus ja talouden heikot näkymät.

Ruotsissa on jo tehty perusteellista selvitystyötä digitaalisesta e­Kruunusta. Myös EKP tutkii digitaalista keskuspankkirahaa, mutta sen mahdollinen käyttöönotto on vielä monen vuoden päässä.

Eurooppa on viime vuosina paaluttanut paikkansa avoimen sääntöperusteisen maailmankaupan puolustajana. Nyt EU haluaa saada kauppasopimuksilla aikaan hyvää entistä kokonaisvaltaisemmin, mutta tulevaisuus näyttää vaikealta.

Suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitusvarat ovat nousseet kaikkien aikojen ennätykseen. Siitä huolimatta työeläkemaksuun kohdistuu noin kuuden prosenttiyksikön korotuspaine vuoteen 2085 mennessä. Syynä on Tilastokeskuksen marraskuussa 2019 julkaisema synkkä väestöennuste, joka yllätti kaikki asiantuntijat.