Yhteiskunta

Inflaatio, korkojen nousu ja työvoimapula haastavat pk-yrittäjien taloutta. Kuljetusalalla toimiva Jani Tarvainen kertoo, miten hän selviää epävarmoista ajoista.

Lainat yrityksille kasvoivat Suomessa tammikuun lopusta heinäkuun loppuun mennessä Suomen Pankin tilaston mukaan lähes 5 %. Se on paljon puolen vuoden kasvuksi aikana, jolloin talouskasvu on vaimeaa.

Energian ja raaka-aineiden hinnat ja korot nousevat, toimitusketjuilla on ongelmia. Inflaatio, valuuttakurssien heiluminen ja kansainvälisen maksuliikenteen epävarmuudet heijastuvat kotimaistenkin yritysten arkeen. Asioilla harvoin on kuitenkaan vain yksi puoli.

Vaikka Pohjoismaissa tasa-arvokysymyksiä on edistetty jo pitkään, emme voi enää tuudittautua sen varaan, että sosiaalisen vastuun ongelmakohdat ratkovat itse itsensä.

Energian hinnat Pohjoismaissa ja Euroopassa ovat nousseet viime kuukausien aikana merkittävästi maailmanpolitiikkasidonnaisten toimitusvarmuusriskien ja vallitsevien sääolosuhteiden vuoksi.

Inflaation kiihtymistä on aina seurannut korkojen nousu ja niin käy myös tulevana syksynä, ennakoivat OP Ryhmän ekonomistit. 90-luvulla korot olivat niin hurjia, että 13 prosentin asuntolainaa mainostettiin edullisena. Suurin osa suomalaisista pystyi kuitenkin hoitamaan asuntolainansa säntillisesti.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pohtii kirjoituksessaan keskuspankkitoimintaa ja rahapolitiikan muutosta Euroopan kriisivuosina. Kirjoituksen keskeinen sanoma on, että koetut kriisit ovat vieneet finanssialaa kohti entistä parempia toimintamalleja. EKP on muuttunut aktiiviseksi keskuspankiksi ja Eurooppaan on rakennettu yhteinen vakausmekanismi, EVM. Muutokset ovat lisänneet raha- ja finanssipolitiikan koordinaatiota samalla kun pankkien kriisinsietokyky on kohentunut merkittävästi.

Konkarisijoittaja Seppo Saarion kirjoitus tuo esille hyvän taloudenpidon ja talousymmärryksen merkityksen hyvinvointiin ja varallisuuden kerryttämiseen. Saarion laskelmat osoittavat, että muissa Pohjoismaissa, joissa säästöt on sijoitettu tuottavasti, on vaurastuttu vauhdilla. Vastaava riskinotto olisi kannattanut myös Suomessa, sillä Helsingin pörssin vuosien 1990–2021 keskiarvotuotto osinkoineen on ollut 11 prosenttia vuodessa.

Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin artikkeli kuvaa Suomen väestön ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seuraamuksiin liittyvää keskustelua ja huolia yli vuosikymmenten. Kianderin mukaan kehitys on ollut odotuksia parempaa. Huolet eivät ole kuitenkaan poistuneet ja sopeutumismekanismeja, julkisen talouden ylijäämiä tai entistä matalamman korkotason antamaa pelivaraa, ei ole enää käytettävissä.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen artikkeli piirtää kuvan Suomen kansantaloudesta yli vuosikymmenten. Suomesta on tullut vauras maa, tosin matkaa on tehty kriisistä toiseen ja edessä on aina uusia haasteita. Heiskanen muistuttaakin, että muutokset ovat ajan myötä suurempia kuin tyypillisesti kuvitellaan. Tämän lisäksi niitä on mahdoton ennakoida.

Ihminen on hyvässä kunnossa, jos hän palautuu nopeasti rasituksesta. Sama koskee taloutta. Talouden kuntoa voidaan mitata sillä, miten se palautuu siitä kohdanneesta sokista. Euroalueen talouskunto ei historian perusteella ole hyvä. Siksi pienemmätkin sokit voivat aiheuttaa suuria kustannuksia. Tämä koskee myös nyt koettavaa inflaation kiihtymistä.

EU-sääntelyn tavoitteena on luoda yhteiset pelisäännöt ja läpinäkyvyyttä vastuulliselle sijoittamiselle niin, että sijoittaja voi saada tietoa ja vertailla eri sijoituskohteita luotettavasti.