Yhteiskunta

206 Suomen kuntaa on asettanut ilmastotavoitteen, ja rakenteelliset muutokset ovat avainasemassa niiden toteutumisessa. Lähiluonnon monimuotoisuus on nouseva elinvoimatekijä. Sijoittajilta löytyy kiinnostusta investointien rahoittamiseksi.

Kun velkaantumisen suhde säästämiseen, sijoittamiseen ja varallisuuteen on kohdallaan, eivät suuretkaan asunto- ja taloyhtiölainat ole pankille riski. Liian tiukka lainojen takaisinmaksuaikataulu vähentää kulutusta ja kurjistaa kansantaloutta.

Koronapandemia on myllertänyt ihmisten arjen. Moni asia työnteon muodoista asiakaskäyttäytymiseen on joutunut totaaliremonttiin. Mitä näistä muutoksista jää pysyväksi sitten, kun Covid-19 viimein on muisto peräpeilissä?

Kasvukeskusten asuntomarkkinat ovat säilyneet vakaina koronakriisistä huolimatta. Asiantuntijat ennustavat kuitenkin, että etätyöstä tulee pysyvä asumiseen vaikuttava trendi.

Suomen merkittävimpien arvonlisän tuottajien listan kärkeen on noussut finanssialan yritys OP Ryhmä. Listan monipuolisuus on hyvä asia ja tuo resilienssiä talouteen, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Suomalaisyritykset ovat riippuvaisia ulkomaisista arvoketjuista. Kuinka taataan toimitusketjujen varmuus?

Vähittäismaksuissa korttimaksu on kaikkein yleisin maksutapa Suomessa, ja sen käyttö kasvaa edelleen. Yritysten välisessä maksuliikenteessä käteistä ei liiku enää käytännössä lainkaan.

Bitcoin-kuume haastaa jo 1800-luvun kuuluisimmat kultakuumeet – mutta onko hypen takana mitään?

Vuosi 2021 on muistutus siitä, että kauppapolitiikka liittyy aina tiiviisti kansalliseen politiikkaan.

Euroopan Keskuspankki uudistaa strategia-arvionsa. Syynä on keskuspankkien muuttunut toimintaympäristö, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä. Rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa nollakorkojen ja matalan inflaation aikana.

Poikkeusvuoden jälkeen suunnataan varovaisen toiveikas katse tulevaan.

Jos OP:n suuryritystutkimuksen 2021 tulosten viestiä kuvaisi säätilana, se edustaisi leutoa mutta apeaa suomalaisen etelärannikon talviaamua. Näkyvyys on heikko. Halu uusiin seikkailuihin on matala. Omassa tukikohdassa on kuitenkin lämmintä ja turvallista. Hetki tuntuu siksi oikealta nikkaroida paikkoja kuntoon – virittää kilpailukyvyn ja kilpailuedun lähteitä.

Charles Goodhartin ja Manoj Pradhanin ” The Great Demographic Reversal” lukeutuu viime vuoden mielenkiintoisimpiin talouskirjoihin. Sen ydinteesi on, että viime vuosikymmenien talouskehitystä on ohjannut enemmän kuin ymmärrämmekään työn tarjonnan lisääntyminen, joka on seurausta globalisaatiosta ja kehittyvien maiden integroitumisesta maailmantalouteen.

Vuosi 2020 tullaan muistamaan, vaikka kuinka haluaisimme sen unohtaa. Talouden ennusteita katsellessa tulee vaikutelma, että ensi vuonna talous palaa vähitellen niille jalansijoille, joista kriisi suisti sen mierontielle. Tämän jälkeen jatketaan aiemmilla trendeillä vanhojen ongelmien ratkaisua. Näinköhän on?

Britannia on nyt totutellut EU:n ulkopuoliseen elämään 10 kuukautta. Brexitin siirtymäaika umpeutuu vuodenvaihteessa, ja lukuisista yrityksistä huolimatta Britannia ja EU eivät ole ainakaan tätä kirjoittaessani päässeet sopuun tulevista kauppasuhteistaan. Brexit-neuvotteluiden aikaisemmat vaiheet huomioiden tämä ei toki ole suuri yllätys. Tällä kertaa kuitenkin näyttää siltä, että neuvotteluiden takaraja vuodenvaihteessa on todellinen, eikä siitä voi aikaisempien takarajojen tapaan joustaa.

Edessä olevat presidentinvaalit ovat Yhdysvaltain nykyhistorian tärkeimmät. Vaaleja on pakko katsoa Trump-ilmiön kautta. Demokraattien Joe Biden edustaa paluuta normaalimpaan, mutta kuten Trumpin yli 40 prosentin kannatus toilailuista huolimatta osoittaa, paluuta normaaliin ei enää ole.

Emmi Nuorgam, Antti Ronkainen, Miki Liukkonen, Reetta Räty ja Pekka Seppänen kertovat, mikä on tärkeää juuri nyt.

Uusia ammatteja on jo syntynyt, mutta ennen kaikkea tapa tehdä työtä ja ajatella työstä on muuttunut. Myös eri sukupolvet suhtautuvat työhön toisistaan poikkeavalla tavalla.

Koronakriisi keinuttaa taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Se on iskenyt ensimmäisenä palveluihin, ja epidemiaa rajoittavat toimet ovat pysäyttäneet tavallisen kuluttamisen. Keskustelua on käyty paljon välittömään kriisiin joutuneista yrittäjistä ja pk-yrityksistä, mutta myös vientialojen suuryritykset saavat ison iskun, osin kysynnän ja osin tuotantoketjujen ongelmien vuoksi.

Palveluita tarjoavan yrittäjän varauskalenteri tyhjenee uhkaavasti. Asiakaskunta voi kuitenkin tukea yrittäjää vaikean ajan yli ostamalla palveluita ennakkoon.