Yhteiskunta

Inflaatio eli rahan arvon aleneminen pyörii jatkuvasti julkisessa keskustelussa. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan inflaatio näyttäytyy kuitenkin tällä hetkellä markkinoilla tilapäisenä.

Viiden prosentin ennätyskasvuun yltäneet kunnallisverotulot ja hallituksen avokätinen tukipolitiikka pelastavat korona-ajan talouden, ja kunnilla menee nyt hyvin. Sen sijaan uuteen hallintomalliin nojaava soteuudistus herättää huolta Kuntaliitossa.

Monimuotoinen hybridityö on kasvattanut suosiotaan erityisesti korona-ajan myötä. Kun työnteon tavat ovat murroksessa, sopeutumiskykyä vaaditaan niin organisaation työntekijöiltä kuin johdolta.

Suomen talous kasvaa juuri nyt kovinta vauhtia yli vuosikymmeneen. Kova kasvuvauhti selittyy koronakriisistä elpymisellä sekä kotimaassa että maailmalla. Elpymisestä johtuva kasvu kantaa vielä seuraavan vuoden, mutta tämän jälkeen on näkyvissä kasvun selvä hidastuminen. Talouden kasvuvauhdin puolittuminen johtuu talouden tuotantopotentiaalin ylittämisestä. Talouspolitiikka onkin haasteiden edessä, joista julkisen talouden tasapainottaminen ei ole suurin.

Näkövammaisten käsityöntekijöiden toimintaedellytysten parantamiseksi aikoinaan perustettu Sokeva tunnetaan siveltimistään ja luudistaan. Se luottaa yhä kotimaisuuteen, kestävään elämäntapaan ja mahdollistaa monien näkövammaisten työnteon. Yli 60 Sokevan tuotteelle on myönnetty Avainlippu-merkki.

Tulli ja huolintayritykset ovat olleet avainasemassa brexitin alkuvaiheen käytäntöjen selvittämisessä. Iso-Britannia on edelleen kiinnostava dynaaminen talous, ja erikokoiset kansainväliset yritykset ovat Suomelle tärkeitä.

Mistä on onnellisuus tehty? Millaista elämää me haluamme elää ja tehdä mahdolliseksi? Mitä elämänrikkaus meille tarkoittaa?

206 Suomen kuntaa on asettanut ilmastotavoitteen, ja rakenteelliset muutokset ovat avainasemassa niiden toteutumisessa. Lähiluonnon monimuotoisuus on nouseva elinvoimatekijä. Sijoittajilta löytyy kiinnostusta investointien rahoittamiseksi.

Kun velkaantumisen suhde säästämiseen, sijoittamiseen ja varallisuuteen on kohdallaan, eivät suuretkaan asunto- ja taloyhtiölainat ole pankille riski. Liian tiukka lainojen takaisinmaksuaikataulu vähentää kulutusta ja kurjistaa kansantaloutta.

Koronapandemia on myllertänyt ihmisten arjen. Moni asia työnteon muodoista asiakaskäyttäytymiseen on joutunut totaaliremonttiin. Mitä näistä muutoksista jää pysyväksi sitten, kun Covid-19 viimein on muisto peräpeilissä?

Kasvukeskusten asuntomarkkinat ovat säilyneet vakaina koronakriisistä huolimatta. Asiantuntijat ennustavat kuitenkin, että etätyöstä tulee pysyvä asumiseen vaikuttava trendi.

Suomen merkittävimpien arvonlisän tuottajien listan kärkeen on noussut finanssialan yritys OP Ryhmä. Listan monipuolisuus on hyvä asia ja tuo resilienssiä talouteen, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Suomalaisyritykset ovat riippuvaisia ulkomaisista arvoketjuista. Kuinka taataan toimitusketjujen varmuus?

Vähittäismaksuissa korttimaksu on kaikkein yleisin maksutapa Suomessa, ja sen käyttö kasvaa edelleen. Yritysten välisessä maksuliikenteessä käteistä ei liiku enää käytännössä lainkaan.

Bitcoin-kuume haastaa jo 1800-luvun kuuluisimmat kultakuumeet – mutta onko hypen takana mitään?

Vuosi 2021 on muistutus siitä, että kauppapolitiikka liittyy aina tiiviisti kansalliseen politiikkaan.

Euroopan Keskuspankki uudistaa strategia-arvionsa. Syynä on keskuspankkien muuttunut toimintaympäristö, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä. Rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa nollakorkojen ja matalan inflaation aikana.

Poikkeusvuoden jälkeen suunnataan varovaisen toiveikas katse tulevaan.

Jos OP:n suuryritystutkimuksen 2021 tulosten viestiä kuvaisi säätilana, se edustaisi leutoa mutta apeaa suomalaisen etelärannikon talviaamua. Näkyvyys on heikko. Halu uusiin seikkailuihin on matala. Omassa tukikohdassa on kuitenkin lämmintä ja turvallista. Hetki tuntuu siksi oikealta nikkaroida paikkoja kuntoon – virittää kilpailukyvyn ja kilpailuedun lähteitä.

Charles Goodhartin ja Manoj Pradhanin ” The Great Demographic Reversal” lukeutuu viime vuoden mielenkiintoisimpiin talouskirjoihin. Sen ydinteesi on, että viime vuosikymmenien talouskehitystä on ohjannut enemmän kuin ymmärrämmekään työn tarjonnan lisääntyminen, joka on seurausta globalisaatiosta ja kehittyvien maiden integroitumisesta maailmantalouteen.