Yhteiskunta

Jos jokin on varmaa työelämässä, niin jatkuva muutos. Ja nämä viisi asiaa.

Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot vähenevät vuonna 2022 eniten sitten 1990-luvun laman, mutta miltä näyttää vuosi 2023? Joulukuun kuluttajaluottamusluvut kertoivat kotitalouksien taloudellisen tilanteen heikentyneen selvästi. Lukujen perusteella pientä paranemista odotettaisiin kuitenkin vuoden mittaan. Miten tämä käsitys istuu ennakoimaamme talouskuvaan?

Mitä vuonna 2022 tapahtui etenkin talouden näkökulmasta? Kokosimme vuoden 2022 tapahtumat aakkosiin.

Harvoin on odotettu taantumaa niin yleisesti kuin viime aikoina. Mutta mikä on taantuma? Yksinkertaisimmillaan taantuma määritellään bruttokansantuotteen supistumisena edellisestä vuosineljänneksestä kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä. Määritelmää saattavat käyttää niin talousasiantuntijat kuin mediakin. On monta syytä, miksi tämä yksinkertaistettu määritelmä kannattaa kuopata.

EU-tason sääntelynseuranta on pitkän matkan laji, jossa rytmin sääntelymaratonille antaa viideksi vuodeksi valittavan EU-komission työohjelma. Nykyinen komissio on edennyt jo kautensa puolivälin yli ja alkamassa on vuoteen 2024 kestävä loppukiri. On aika katsoa, miten matka on sujunut ja mitä on vielä edessä.

Inflaatio, korkojen nousu ja työvoimapula haastavat pk-yrittäjien taloutta. Kuljetusalalla toimiva Jani Tarvainen kertoo, miten hän selviää epävarmoista ajoista.

Lainat yrityksille kasvoivat Suomessa tammikuun lopusta heinäkuun loppuun mennessä Suomen Pankin tilaston mukaan lähes 5 %. Se on paljon puolen vuoden kasvuksi aikana, jolloin talouskasvu on vaimeaa.

Energian ja raaka-aineiden hinnat ja korot nousevat, toimitusketjuilla on ongelmia. Inflaatio, valuuttakurssien heiluminen ja kansainvälisen maksuliikenteen epävarmuudet heijastuvat kotimaistenkin yritysten arkeen. Asioilla harvoin on kuitenkaan vain yksi puoli.

Vaikka Pohjoismaissa tasa-arvokysymyksiä on edistetty jo pitkään, emme voi enää tuudittautua sen varaan, että sosiaalisen vastuun ongelmakohdat ratkovat itse itsensä.

Energian hinnat Pohjoismaissa ja Euroopassa ovat nousseet viime kuukausien aikana merkittävästi maailmanpolitiikkasidonnaisten toimitusvarmuusriskien ja vallitsevien sääolosuhteiden vuoksi.

Inflaation kiihtymistä on aina seurannut korkojen nousu ja niin käy myös tulevana syksynä, ennakoivat OP Ryhmän ekonomistit. 90-luvulla korot olivat niin hurjia, että 13 prosentin asuntolainaa mainostettiin edullisena. Suurin osa suomalaisista pystyi kuitenkin hoitamaan asuntolainansa säntillisesti.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pohtii kirjoituksessaan keskuspankkitoimintaa ja rahapolitiikan muutosta Euroopan kriisivuosina. Kirjoituksen keskeinen sanoma on, että koetut kriisit ovat vieneet finanssialaa kohti entistä parempia toimintamalleja. EKP on muuttunut aktiiviseksi keskuspankiksi ja Eurooppaan on rakennettu yhteinen vakausmekanismi, EVM. Muutokset ovat lisänneet raha- ja finanssipolitiikan koordinaatiota samalla kun pankkien kriisinsietokyky on kohentunut merkittävästi.