Suomessa pörssiyhtiöiden hallinnointikoodiin on sisältynyt vuodesta 2008 lähtien suositus, jonka mukaan hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Hallinnointikoodilla‍ tarkoitetaan pörssiyhtiöille suunnattuja hallinnointia ja raportointia koskevia suosituksia. Suositukset täydentävät pörssiyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä. 

Naisten osuus kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on hallinnointikoodilisäyksen jälkeen noussut silloisesta 12 prosentista yli 30 prosenttiin. Myös johtoryhmien tasolla tilanne edistynyt: 30 prosentissa pörssiyhtiöistä naiset ja miehet ovat johtoryhmässä tasapuolisesti edustettuna. 

Miltä naisjohtajuuden tilanne siten Suomessa näyttää? 

– Tilanne ei näytä hyvältä, ja se on heikentynyt aivan viime kuukausina, kun suomalaisten pörssiyhtiöiden naistoimitusjohtajien määrä on laskenut johtajavaihdosten myötä, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi. 

Helsingin pörssin 50:stä markkina-arvoltaan suurimmasta yhtiöstä naiset johtajat kolmea yhtiötä: lääkeyhtiö Orionia, metalli-, lasi- ja keramiikkavalmistaja Fiskarsia sekä tekstiilivalmistaja Marimekkoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että naiset luotsaavat 50:stä markkina-arvoltaan suurimmasta pörssiyhtiöstä vain kuutta prosenttia.  

Liikevaihdon osalta luku on vielä heikompi: kun katsotaan Helsingin pörssin liikevaihdoltaan suurimpia 50:tä yhtiötä, naiset johtavat yhtiöistä vain neljää prosenttia. 

Miten Suomi pärjää naisjohtajuudessa kansainvälisesti?  

Suomen naisjohtajuutta voi vertailla Yhdysvaltoihin esimerkiksi S&P 500 -indeksin avulla. Indeksi koostuu 500 suuresta yhdysvaltalaisyrityksestä. Indeksin 50 markkina-arvoltaan suurimman yhtiön johtajista seitsemän prosenttia on naisia.   

Toinen tapa tarkastella asiaa on katsoa sitä, minkä kokoisia pörssiyhtiöitä naiset johtavat.  

Karen Lynch johtaa apteekkiketju CVS Healthia, jonka liikevaihto on 331 miljardia euroa. Mary Barra johtaa autonvalmistaja General Motorsia, jonka liikevaihto on 159 miljardia euroa. Gail Koziara Boudreaux johtaa vakuutusyhtiö Elevance Healthia, jonka liikevaihto on 157 miljardia euroa.  

– Näitä lukuja voi suhteuttaa siihen, että Suomessa kaikkien naisten johtamien pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna alle kolme miljardia euroa, Keitaanniemi sanoo. 

Suomalainen naisjohtajuus jää jälkeen myös eurooppalaisia yrityksiä vertailtaessa. Esimerkkinä voidaan käyttää STOXX Europe 600 -indeksiä, joka sisältää 600 pörssiyhtiötä 18:sta Euroopan maasta. Kun näistä pörssiyhtiöistä tutkitaan 50:tä markkina-arvoltaan suurinta yhtiötä, naiset luotsaavat niistä 11 prosenttia.  

Entä tasa-arvon mallimaa Norja? Oslon pörssissä toimitusjohtaja on nainen 15 prosentissa markkina-arvoltaan suurimmissa 50 yhtiössä.  

Hieman yllättäen myös Ranskassa tilanne on Suomea parempi. Ranskassa naiset luotsaavat 11 prosenttia markkina-arvoltaan suurimmista 50 pörssiyhtiöstä. 

Jos tilanteeseen ei ala tulla muutosta, Suomi alkaa näyttää takapajuiselta maalta kansainvälisesti tarkasteltuna.   

Naisjohtajien määrää on mahdollista lisätä 

Keitaanniemellä on kirkas näkemys siitä, miten naisjohtajien määrää voitaisiin Suomessa edistää. Konsulttiyhtiö BoardExin S&P 500 -yhtiöistä tekemän selvityksen perusteella tulosvastuullisissa johtotehtävissä, kuten liiketoiminnan johtajana tai divisioonan johtajana työskentely, on omiaan viemään kohti toimitusjohtajan pestiä.  

– Koska pörssiyhtiöiden hallituksiin edetään useimmiten toimitusjohtajan tehtävästä, liiketoiminnan johdosta tai talousjohdosta, naisia pitäisi saada yleisesti ottaen enemmän tulosvastuuseen ja tätä kautta myös isompien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi ja hallituksen jäseniksi, Keitaanniemi sanoo.   

Keitaanniemi kannustaa yrityksiä hakemaan naisjohtajia myös yli toimialarajojen. Miesjohtajien kohdalla tätä jo tehdään ja toimialavaihdoksista on lukuisia hyviä esimerkkejä. 

 – Kun ei juututa etsimään johtajaa ainoastaan yhden toimialan sisältä, saadaan yhtiöihin parhaimmillaan uudenlaista osaamista ja näkökulmia. 

Keitaanniemen mukaan naisten tie kohti johtoa vaatii toimia Suomessa. Keskuskauppakamarin selvitys kertoo, että naisten osuus sekä liiketoimintojen johdossa että talousjohdossa on kokonaisuudessaan Suomessa varsin alhaisella tasolla.  

Helsingin pörssiin listatuissa yhtiöissä liiketoimintoja johtaa 338 henkilöä eli keskimäärin 41 prosenttia johtoryhmästä. Tästä liiketoimintoja johtavasta joukosta naisia on 44 eli 13 prosenttia. 

– Naisten osuus liiketoimintoja johtavista johtoryhmän jäsenistä on ollut Suomessa pienessä laskussa jo kolmen vuoden ajan. Vuonna 2022 osuus oli 14 prosenttia. 

Keitaanniemi sanoo, että jos tilanteeseen ei ala tulla muutosta, Suomi alkaa näyttää takapajuiselta maalta kansainvälisesti tarkasteltuna.  

Katja Keitaanniemi kehottaa pitämään kiinni omasta arvomaailmastaan.

Britannia ja Ranska kiilaamassa Suomen ohi 

Suomi ja suurin osa muista Pohjoismaista sijoittuu verraten korkealle tilastoissa, kun tarkastellaan naisten osuutta suurimpien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä.   

Kymmenen viime vuoden aikana Iso-Britannia ja Ranska ovat kuitenkin kuroneet Suomen ja Pohjoismaiden etumatkan umpeen. Esimerkiksi Suomessa naispuolisten johtoryhmän jäsenten osuus kasvoi vuosina 2012–2022 yhteensä 89 prosenttia, Ranskassa osuus kasvoi samalla ajanjaksolla 226 prosenttia.   

Samalla vaatimukset eri sukupuolien näkymisestä johtotehtävissä kasvavat. Euroopan parlamentti on jo hyväksynyt direktiivin sukupuolikiintiöistä pörssiyritysten hallituksissa. Suomalaisyrityksissä tämä tarkoittaa sitä, että niin sanottua aliedustettua sukupuolta täytyy olla vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä kesäkuuhun 2026 mennessä. 

– Kiintiöistä käydään runsasta julkista keskustelua ja mielipiteitä on niin puolesta kuin vastaan. Tavoitteena tulisi aina olla, että yritysten johtoon valitaan parhaat henkilöt sukupuolesta, kansallisuudesta tai muusta taustasta riippumatta. Kiintiöt voivat kuitenkin auttaa esimerkiksi siihen, että ne rohkaisevat ihmisiä hakemaan paikkoihin, joita on aiemmin pidetty ”varattuina” tietynlaiselle profiilille, Keitaanniemi sanoo. 

Myös raportointivaatimukset ovat kasvamassa. Vuoden 2024 alusta tuli voimaan uusi kestävyysraportointisääntely, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan tietoa sukupuolten monimuotoisuudesta organisaation johtoportaassa ja ikäjakautumasta koko organisaatiossa.  

– Yksi keino monimuotoisuuden edistämiseen on kiinnittää tietoisesti huomiota henkilövalinnoissa monipuoliseen osaamiseen ja kokemukseen sekä käydä avointa keskustelua siitä, mitkä ovat onnistumisen kannalta aidosti tärkeimmät osaamiset. Päädymme helposti valitsemaan lisää samanlaista osaamista, ellemme tietoisesti mieti, mikä on tässä ajassa tärkeää ja miten lisäämme yhteiseen ajatteluumme monimuotoisuutta. Olemme OP:lla käyneet muun muassa läpi rekryilmoituksemme, jotta monimuotoisuus heijastuisi myös niiden sanavalinnoissa ja termeissä.  

Keitaanniemi on itse työskennellyt monissa johtotehtävissä työuransa aikana. Hän kannustaa tarttumaan rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin ja muistamaan, että vastoinkäymisetkin ovat osa elämää. Periksi ei kannata antaa.  

– Työn ja sen haasteiden edessä ei pidä muuttua ihmisenä vaan oma persoona kannattaa aina säilyttää. On myös tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja varmistaa, että työpäivän jälkeen on vielä energiaa läheisille ja omille harrastuksille.  

Keitaanniemi pohtii lopuksi vielä sitä, että uramenestys itsessään on laaja käsite.  

– Itse arvostan todella korkealle esimerkiksi eri alueiden huippu-asiantuntijoita. On myös tärkeä pitää omasta arvomaailmastaan kiinni, teit sitten mitä tahansa työtä.   

OP Ryhmän tavoitteena vahvistaa yhdenvertaista, osallistavaa ja monimuotoista kulttuuria. Siksi OP Ryhmä pyrkii nostamaan naisten edustuksen ryhmän johtotehtävissä on vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Lue lisää OP Ryhmän vastuullisuusohjelmasta‍.

Artikkelissa käytetyt lähteet:

Naisjohtajien määrästä suomalaisissa, eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa pörssiyhtiöissä: OP:n oma selvitys (helmikuu 2024), jossa on hyödynnetty Bloombergin ja pörssiyhtiöiden julkaisemia tietoja.

Yhdysvaltalaisten yritysten lähteenä on käytetty myös sivustoa CEOWorld.biz‍. 

Suomen tilannetta on tarkasteltu myös näiden lähteiden avulla:
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus 3/2023‍

BoardExin selvitys: Financial Times / BoardEx‍