Työ

Etätyön uutuudenhohto on jo karissut useiden työntekijöiden ajatusmaailmasta arkipäiväksi. Etänä voidaan olla yksin, yhdessä tai tuuliajolla.

Meistä varmasti jokainen muistaa sen ensimmäisen fiiliksen, kun sai ensimmäisen kesätyön. Jännitti, vähän saattoi jopa pelottaa, mutta monella päällimmäisenä tunteena on muistiin jäänyt innostus ja eräänlainen vapauden tunne.

Monet ovat varmastikin kuulleet sanonnan "vanha koira ei opi uusia temppuja". Sitä on saattanut jopa itsekin käyttää. Sanontaa kuulee ajoittain käytettävän vähän selittelynkin tapaan, sillä uuden oppiminen voi joskus tuntua myös työläältä tai pelottavalta - ei pelkästään innostavalta. Ei ole kuitenkaan mitään syytä, miksi uusia taitoja ei voisi opetella iästä riippumatta. Meillä OP:lla toteutetaan jatkuvaa oppimista 70:20:10 -mallin kautta. Kuulostaako se sinusta lähinnä boolireseptiltä vai herätteleekö se oppimisen intoa?

”Meillä on kvartaalitavoitteiden dedis ylihuomenna ja nyt pitäis saada nämä tavoitteet tähän Powerpoint-templateen. Joo, kyllä mekin teemme sitä OKR:aa. Sehän on tosi hyvä malli. Google, Facebook, Nixu ja Futuricekin käyttää sitä ja ajatelkaa, miten hyvin niillä menee. Se OKR tuntuu olevan sellainen resepti, jonka avulla onnistuu.”

Korona vauhditti monia olemassa olevia trendejä. Etenkin digitalisaatio ottaa pantterin loikkia.

Olen se työpaikan ärsyttävä tyyppi, joka julistautuu kokouksissa muutoksen puolestapuhujaksi. Olen usein ajatellut muutoksen tuovan pääasiassa pelkkää hyvää ja kaunista. Olen ollut jopa ylpeä siitä, että minun on ollut helppo omaksua uudet toimintamallit ja olosuhdemuutokset. En ole osannut tuntea myötätuntoa kollegaa kohtaan, joka katsoo kaihoisasti siihen aikaan, jolloin ”kaikki oli paremmin”. Ärsytyskynnykseni on ylittänyt taatusti se ”vanha jäärä”, jonka koko elämänasenne tuntuu kiteytyvän sanaan EI.

Hyvät tavoitteet ovat edellytys sisäsyntyiselle motivaatiolle ja itseohjautuvuudelle. Tavoite ei kuitenkaan ole sama asia kuin tehtävä. Tavoitetta ei voi suunnitella ja antaa ulkopuolelta kuten tehtäviä, vaan tavoite täytyy rakentaa ihmisestä itsestään käsin.

Työssäni minulta kysytään usein, miten ketterässä ympäristössä pitäisi johtaa. Olen ottanut tavaksi vastata, että ehkä osuvampi kysymys olisi, miten olla johtamatta ketterässä ympäristössä. Tämä ajatukseni perustuu periaatteelle, että ketterän maailman keskiössä ja jalustalla ovat itseohjautuneet tiimit, eivät johtajat itsessään. Johtajan tehtävänä on näyttää suuntaa ja mahdollistaa tiimien onnistuminen.

Tie ketteräksi eli nopeasti asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin reagoivaksi organisaatioksi on hyvin samankaltainen, kuin monen alkuvuodesta aloittama tie kohti terveellisempää elämäntapaa.

Pieni kaupunkikaksio jäi nopeasti liian pieneksi kahden aikuisen etätöille. Niinpä Kirsi Järvinen muutti puolisoineen mökille. Luonnon rauhassa sielu lepää työpäivien aikanakin.

Edellisessä blogikirjoituksessani keskittyin oman osaamisen tunnistamiseen ja osaamismörön kesyttämiseen. Nyt saat vinkit siihen, miten sanoitat osaamisesi ymmärrettävään ja konkreettiseen muotoon. Tässä kohdassa helpotuksena kaikille, että kenenkään ei tarvitse olla ammatiltaan visuaalinen suunnittelija tai kirjailija, että osaamisen saa myyvään muotoon.

Kun Päivi Tuohimaa seisoi sapattivapaakotinsa terassilla Skala Mariesin kylässä Thassoksella ja katseli, kuinka aurinko laski Egeanmereen, hän itki onnesta. Vuosikausien unelman toteutuminen tuntui aluksi epätodelliselta ja pysähtyminen oli vaikeaa.

Mitä sinä osaat? No tietenkin vaikka mitä. Niin selvää, mutta sen sanoitus voikin olla tosi hankalaa. Osaamisen sanoittamisen taitoa tarvitaan monessa kontekstissa - muun muassa työnhaun tai työpaikan vaihtamisen yhteydessä. Lue vinkit, miten teet siitä hieman helpompaa ja konkreettista.

Palkitseva työ ei ole aina sama asia kuin hyvin palkattu työ. Aiheesta kirjan kirjoittanut Satu Berlin kehottaa tarkastelemaan työn merkityksellisyyttä ja muistuttaa, että viime kädessä työn palkitsevuus luo motivoituneita työntekijöitä, jotka tahkoavat hyvää tulosta.

Hyvillä tavoitteilla mahdollistamme itseohjautuvan päätöksenteon ja sitä kautta parannamme työntekijän tyytyväisyyttä. Miksi niitä on sitten niin vaikea asettaa? Tässä vinkkejä tavoiteasetannan onnistumiseen.

Kuvittele tilanne: tiimi toimii hyvin ja sen jäsenet viihtyvät töissä, mutta kaikkia asioita ei saada tehtyä vaatimusten tulviessa yli äyräiden. Tiimi tiedostaa, että jotain pitää muuttaa, mutta kiireen keskellä se päätyy silti tekemään asiat niin kuin ennen. Tavoitteet ovat epärealistisia, koska mitään ei muuteta. Jotta tiimin autonomiaa voi vahvistaa, on pysähdyttävä miettimään, mikä ongelma oikeastaan on, ja miten se ratkaistaan. Ratkaisu saattaa vaatia joskus muutoksia, jotka eivät tunnu niin houkuttelevilta. Kuulostaako tutulta?

Elämme käsittämättömän suurta murroskautta. Teknologian kehitys on nopeaa, ja kehitysprosessissa ratkaistavat ongelmat ainutkertaisia ja monimutkaisia. Muutoksessa sata vuotta sitten teollisuuden rutiinitöiden johtamiseen kehitetyt johtamiskäytännöt eivät enää sovellu tietotyön johtamiseen.

Johtaminen muuttuu, kun muutamme yhdessä johtamiskulttuuria. Johtaja voi kehittyä omassa osaamisessaan ottaessaan omassa toiminnassaan huomioon johtamisen inhimilliset puolet.

Moni varmasti tunnistaa arjestaan tilanteita, joissa paahdetaan menemään laput silmillä tuntien, että mikään ei edisty tai mitään ei saa aikaiseksi. On helppoa jäädä kiireen pyörteeseen ja nähdä vain käsillä oleva hetki tai työ. Kiireen keskeltä tulee harvoin astuttua tilanteen ulkopuolelle ja tarkasteltua, mitä kaikkea oikeasti onkaan saatu aikaiseksi. Perspektiivin vaihtaminen auttaa kuitenkin usein näkemään saavutukset, joille työn touhussa on sokeutunut.

Etätöissä olevan työntekijän vakuutusturva on erilainen työpaikalla töitään tekevään verrattuna, mutta ei välttämättä huonompi, kertoo Pohjola Vakuutuksen asiantuntija Mika Kämäräinen.