Pohjola Vakuutuksessa näemme jatkuvasti, kuinka suuri merkitys varhaisilla toimilla on. Työhön paluu ei ole yksittäinen hetki kalenterissa, vaan prosessi, jossa työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön yhteistyö ratkaisee paljon. Mitä aikaisemmin keskustelu käynnistyy, sitä paremmat mahdollisuudet on ehkäistä pitkittyviä poissaoloja ja tukea onnistunutta paluuta työelämään.   

Yhteydenpito on osa kuntoutumista  

Sairausloman aikana on tärkeää antaa työntekijälle mahdollisuus toipua. Samalla esihenkilön rooli säännöllisellä yhteydenpidolla korostuu. Pitkittyneen poissaolon aikana voidaan kantaa huolta toimeentulosta, asemasta työyhteisössä tai siitä, onnistuuko paluu entisiin työtehtäviin. Tällaiset tunteet ovat tavallisia, ja niiden on tiedetty myös hidastavan toipumista ja työhön paluuta.   

Siksi työnantajan kannattaa pitää yhteyttä sairastuneeseen tai loukkaantuneeseen työntekijään koko poissaolon ajan. Tarkoituksena ei ole valvoa tai kiirehtiä, vaan viestiä, että työntekijä kuuluu edelleen työyhteisöön ja että hänen paluutaan odotetaan. Joskus yksinkertainen viesti tai puhelu voi olla merkittävä osa toipumisprosessia.   

Pohjola Vakuutuksessa korostetaan myös työterveyshuollon merkitystä. Työterveys tuntee työpaikan vaatimukset ja pystyy arvioimaan, millaiset työjärjestelyt tukevat työntekijän paluuta parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työterveys pääsee mukaan tilanteeseen, sitä helpompi on ehkäistä sairauspoissaolojen pitkittymistä.   

Työhön paluuseen on enemmän vaihtoehtoja kuin usein ajatellaan  

Työhön paluuta ei kannata tarkastella joko-tai-kysymyksenä. Liian usein vaihtoehdoiksi mielletään vain täysi sairausloma tai välitön paluu normaaliin työtahtiin. Todellisuudessa käytettävissä on monia joustavia ratkaisuja.  

Työaikaa voidaan lyhentää, työtehtäviä voidaan muokata tai työkuormaa voidaan keventää väliaikaisesti. Monessa tapauksessa muokatut järjestelyt estävät poissaolon pitkittymisen ja tukevat työkyvyn asteittaista palautumista.   

Kokemuksemme mukaan osittainen työhön paluu on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä pitkittyviä sairauslomia. Harva työntekijä pystyy tai hyötyy siitä, että pitkän poissaolon jälkeen siirrytään suoraan täyteen työpäivään. Hallittu ja asteittainen paluu auttaa vahvistamaan työkykyä, säilyttämään yhteyden työyhteisöön ja vähentämään uusien poissaolojen riskiä. 

Joskus tapaturma tai ammattitauti voi muuttaa työkykyä pysyvämmin. Silloinkin tavoitteena on ensisijaisesti löytää tie takaisin työelämään. Työkokeilut, työhönvalmennus ja uudelleenkoulutus tarjoavat mahdollisuuden rakentaa uuden urapolun tilanteessa, jossa entiseen ammattiin palaaminen ei enää ole mahdollista. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää ratkaisu, joka tukee sekä työntekijän työkykyä että mahdollisuuksia jatkaa työelämässä pitkällä aikavälillä.   

Työhön paluun tukeminen on myös taloudellisesti järkevää  

Työhön paluun hyödyistä puhuttaessa esiin nousevat usein inhimilliset näkökulmat. Työ tarjoaa toimeentulon lisäksi yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kokemusta omasta merkityksellisyydestä.  

Samalla on kuitenkin tärkeää tunnistaa myös taloudellinen näkökulma. Pitkittynyt työkyvyttömyys aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä työnantajille että yhteiskunnalle. Ansionmenetyskorvaukset muodostavat suuren osan vahinkojen kustannuksista, ja vakavimmissa tapauksissa korvauksia voidaan maksaa vuosikymmeniä. Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset voivat nousta erittäin suuriksi erityisesti nuorilla työntekijöillä, joiden työura olisi ilman tapaturmaa ollut pitkä.   

Tästä syystä työhön paluun tukeminen ei ole pelkästään henkilöstöteko. Se on myös vastuullista johtamista ja pitkän aikavälin taloudenhallintaa. Kun työkykyä tuetaan ajoissa ja osaaminen saadaan säilymään työelämässä, hyötyvät työntekijä, työnantaja sekä yhteiskunta.  

Työhön paluun tukemista ei kannata aloittaa vasta sairausloman loppuvaiheessa. Parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun yhteydenpito, suunnittelu ja yhteistyö käynnistyvät mahdollisimman varhain. Työkyky ei ole joko olemassa tai poissa, vaan sitä voidaan tukea, vahvistaa ja rakentaa yhdessä. Siksi jokainen onnistunut työhön paluu on investointi niin yksilön kuin työelämänkin tulevaisuuteen.  

Tiedätkö, miten ja millä keinoin työnantaja voi tukea työntekijän työhön paluuta tapaturman jälkeen? Entä mikä vaikutus pitkittyvällä poissaololla on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kustannuksiin? Tutustu aiheeseen Pohjola Vakuutuksen Työhön paluun tukitoimet työtapaturman jälkeen -webinaarissa.‍