Suomalaisen varallisuus on maailman 23. suurin. Ruotsalaisen sija on 24. Tanska löytyy sijalta kuusi, Norja sijalta yhdeksän. Näin ainakin tunnetun kansainvälisen varallisuusvertailun, UBS Wealth Reportin mukaan.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kommentoi sijoitusta viestipalvelu X:ssä @reiskanen‍-tilillään näin:  

– Aika mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että täällä Pohjanlahden itäpuolella ei bruttokansantuote henkeä kohti ole koskaan ollut länsipuolta korkeampi 1600-luvulta alkavan tilastohistorian mukaan.

Reijo Heiskasen x-tilin postaus
Suomalaisten sijoitus UBS:n kansainvälisessä varallisuusvertailussa herätti OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mielenkiinnon.

Tässä kansainvälisessä vuoden 2024 vertailussa suomalaisen aikuisen varallisuuden mediaaniksi saatiin 87 878 Yhdysvaltain dollaria (runsaat 80 000 euroa). 

Vertailun tulos ei ole aivan niin yksioikoinen kuin miltä se äkkiseltään näyttää.

Suomalaisten varallisuus tasaisemmin jakautunutta

Sijoitus UBS:n listalla‍ voi yllättää ja ilahduttaa, samoin kiilaaminen Ruotsin edelle. Tulos ei kuitenkaan kerro koko totuutta. 

Mittarina käytetty mediaani ilmoittaa suuruusjärjestykseen lajitellun jakauman keskimmäisen arvon. Kun varallisuutta mitataan keskiarvolla, järjestys muuttuu. Ruotsi nousee sijalle 15, eikä Suomi mahdu enää 25 parhaan maan joukkoon. 

Suomalaisten nousua ruotsalaisten ohi UBS:n varallisuusvertailussa selittääkin varallisuuden jakautuminen.

– Suomen mediaanivarallisuus on suurempi, koska varallisuus on jakautunut meillä tasaisemmin. Ruotsissa suuret varallisuudet ovat keskittyneet pienemmälle joukolle. Se että Ruotsissa varallisuuden keskiarvo on Suomea korkeampi, mutta mediaani samalla tasolla ja jopa hieman Suomea alempana, selittyy tällä jakautuman erilaisuudella, Reijo Heiskanen toteaa. 

Tulosta selittää se, että varallisuus on jakautunut meillä Ruotsia tasaisemmin.

Reijo Heiskanen

UBS:n viidentoista vuoden seuranta osoittaa, että suomalaisten varallisuuserot ovat tänä aikana kasvaneet. Sama kehitys on nähtävissä myös Tilastokeskuksen Suomea koskevissa varallisuustutkimuksissa. 

Varallisuus on eri maiden kesken kuitenkin hankalasti vertailtavissa ja saattaa johtaa harhaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksessa kansainvälisiä vertailuja ei tehdä lainkaan. 

Suurin varallisuus asunnoissa

Miten varallisuus lasketaan? Kuluttajien reaalivarallisuuteen luetaan muun muassa asunnot, kulkuvälineet, metsät ja pellot. Rahoitusvaroja ovat maksuvälineet eli käteinen raha sekä rahoitussaamiset eli annetut lainat. Varallisuus (nettovarallisuus) saadaan, kun reaali- ja rahoitusvaroista (bruttovarallisuudesta) vähennetään velat.

– Tilastoitua tietoa suomalaisten varallisuudesta on niukasti, ja sitä julkaistaan harvakseltaan. Tilastokeskuksen tuorein varallisuustutkimus perustuu vuoden 2019 tietoihin, Reijo Heiskanen sanoo.

Tämän viimeisimmän varallisuustutkimuksen mukaan suomalaisten suurin varallisuuserä on asunto. Kakkosena tulevat rahoitusvarat, joiden merkitys on kasvamassa. 

Myös varallisuuden jakautuminen on Tilastokeskuksen mukaan muuttumassa.

– Varallisuus keskittyy Suomessa aikaisempaa iäkkäämmille ikäryhmille. Bruttovarallisuus on korkeimmillaan 45–54-vuotiailla. Alueellisesti varallisuus on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tätä selittävät pääkaupunkiseudulla asuvien suurempi rahoitusvarallisuus sekä asuntojen hintojen nousu, Reijo Heiskanen sanoo.

Bruttovarallisuus on korkeimmillaan 45–54-vuotiailla, ja alueellisesti kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta* on saatavilla myös tuoretta tietoa. Nettovarallisuus oli vuoden 2023 kesäkuussa yhteensä 913 miljardia euroa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Kotitaloustasolla varallisuuden mediaani oli 134 000 euroa ja keskiarvo 322 000 euroa. 

Nämäkin luvut kertovat, että vaikka jokaisen suomalaisen kotitalouden varallisuuden arvo on keskimäärin 322 000 euroa, suurin osa tuosta varallisuudesta on keskittynyt pienelle joukolle.

Talletussäästämisen suosio kasvaa

Suomalaiset säästävät ensisijaisesti pankkitilille. Talletussäästämisen‍ suosio on kasvanut ja käyttötileillä olevien talletusten määrä vastaavasti supistunut. Suomen Pankin tilastoissa vuoden 2022 syyskuussa määräaikaistalletusten arvo oli yhteensä 2,2 miljardia euroa, vuoden 2024 tammikuun lopussa jo 11,6 miljardia euroa.

Tilisäästämisen jälkeen yleisintä on sijoitusrahasto- ja osakesäästäminen: sijoitusrahastoja‍, pörssiosakkeita‍ tai molempia omisti vuoden 2022 lopussa jo joka kolmas suomalainen. Kolmanneksi suosituin säästämisen muoto on vakuutussäästäminen‍.

*Lähteet: Kotitalouksien varallisuus‍ sekä Kuluttajien luottamus‍ (Tilastokeskus), Finanssiala ry: Säästäminen ja luotonkäyttö 2023‍ (Finanssiala ry), suomenpankki.fi ja eurojatalous.fi)