Suhdanne

Inflaatio on alkanut hidastua, ja samalla sieltä sun täältä on alettu pehmittää keskuspankkia politiikan keventämiseksi. Miten keskuspankin kannattaisi nyt toimia?

Suomea verrataan usein muihin Pohjoismaihin, ja etenkin Ruotsiin. Pohjois-Euroopan pienemmät, ja itsenäisinä nuoremmat Baltian maat jäävät usein kuitenkin huomattavasti vähemmälle huomiolle. Talouden kehitys Baltiassa on kuitenkin viime vuosikymmeninä ollut hurjaa, joten välillä on hyvä kääntää katse myös sinne. Miltä Baltian taloudet näyttävät ja miten niillä menee?

Vuoden 2021 alussa pelättiin konkurssitsunamia koronakriisin vanavedessä. Teimme tuolloin suhdanne-ennusteeseemme perustuen malliennusteen tulevasta. Tulos oli, että konkurssit lisääntyvät, mutta tsunamista on turha puhua. Miltä näyttäisi tilanne nyt vastaavin perustein?

Korkojen nousu on näkynyt suomalaisissa asuntolainoissa nopeasti, koska ne ovat vaihtuvakorkoisia. Tämä on herättänyt huolta siitä, selviävätkö suomalaiset kotitaloudet nousseista korkomenoista. Kiinteäkorkoisissa asuntolainoissa korkomenot eivät nousisi, jolloin huoli poistuisi. Pitäisikö Suomessa siirtyä kiinteäkorkoisiin asuntolainoihin? Vastaus on mielestäni ei.  

Yhdysvaltain talous on perinteisten talousindikaattorien perusteella vajoamassa taantumaan hetkellä millä hyvänsä. Todennäköisyys sille, että taantuma vältettäisiin, on näiden indikaattorien valossa pieni. Työmarkkinat ja palvelusektori ovat toistaiseksi kuitenkin vahvat. Tulokehitys on ollut myönteistä ja erityisesti palveluiden kulutus vankalla tolalla.

Hintojen nousu tuntuu monen pienyrittäjän arjessa. Parturi-kampaaja Olga Kähkönen on kipuillut nousevien kulujen kanssa, samalla kun asiakkaiden ostokyky on heikentynyt.

Jatkuuko hintojen nousu vuonna 2023, ja miten oman talouden kanssa kannattaisi nyt toimia? OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo.

Harvoin on odotettu taantumaa niin yleisesti kuin viime aikoina. Mutta mikä on taantuma? Yksinkertaisimmillaan taantuma määritellään bruttokansantuotteen supistumisena edellisestä vuosineljänneksestä kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä. Määritelmää saattavat käyttää niin talousasiantuntijat kuin mediakin. On monta syytä, miksi tämä yksinkertaistettu määritelmä kannattaa kuopata.

Kauppa- ja kulutustavarasektori on poikkeuksellisten haasteiden edessä loppu- ja ensi vuonna. Lähes kaikki kallistuu kuluttajalle vauhdilla. Samalla palkankorotukset laahaavat perässä, eivätkä ne riitä nopeasti kompensoimaan nousseita kustannuksia kuluttajan kukkarossa.

Suomalainen omistajuus ja suomalaisten sijoittaminen on tärkeää yrityksillemme ja kansalaisille. Moni on odottanut, että viime vuosina herännyt kiinnostus sijoittamiseen lopahtaisi markkinoiden epävakauden myötä. OP Ryhmän tilastot näyttävät, että näin ei ole - ja hyvä niin.

Kaksi vuotta sitten Juhlamokkaa sai tarjouksesta kolme pakettia kympillä, nyt enää kaksi. Miksi kahvin ja ruoan hinta nousee, ja näkyykö sille loppua?

OP:n tuoreessa talousennusteessa Suomen inflaatiohuippu saavutetaan syksyllä ja inflaation ennustetaan maltillistuvan talven aikana. Ennustamiseen liittyy aina luonnollisesti epävarmuutta. Tällä kertaa inflaatioennusteen suurin yksittäinen epävarmuuden lähde on sähkön hinnan kehitys. Ennuste-epävarmuus on hyvä huomioida myös omaa taloutta suunniteltaessa. On syytä pyrkiä säästämään niin rahaa kuin itse sähkön käyttöäkin.