Suhdanne

Inflaation saama otsikkotila on ollut ymmärrettävästi varsin runsasta kuluneen kevään aikana. Keskustelu on pyörinyt lähinnä sen ympärillä, millaiset vaikutukset inflaatio aiheuttaa korkomarkkinoilla ja osakekurssien arvostustasoissa. Mutta mitä konkreettisesti tapahtuu suuren pörssiyhtiön liiketoiminnassa silloin, jos hinnat ja sen myötä myös kustannukset nousevat?

Viimeisimpien kahdeksan vuosisadan tietojen perusteella inflaatio kiihtyy vuosi pandemian alun jälkeen. Viime aikojen tiedot inflaation hypähdyksestä eivät siis ole varsinaisesti mitään uutta auringon alla, vaan varsin luonnollinen seuraus pandemian aiheuttamista heilahteluista muun muassa raaka-aineiden, erityisesti öljyn, hinnoissa.

Rahoitusmarkkinat ovat jo pitkään nojanneet elvyttävän rahapolitiikan tuomaan tukeen. Nyt näköpiirissä siintää kuitenkin rahapolitiikkalinjan perustavanlaatuinen muutos.

Miten pörssiyhtiöt ovat pärjänneet vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä?

Viimeiset kymmenen vuotta taloudessa on ollut vallalla ilmiö, joka tunnetaan nimellä secular stagnation. Tämä Larry Summerssin vuonna 2014 lanseeraama termi viittaa tilanteeseen, jossa yksityinen sektori luo kroonisesti enemmän säästöjä, kuin mitä se on halukas investoimaan.

Miten Suomen vaikeutunut koronatartuntatilanne vaikuttaa talouden näkymiin? Lyhyt vastaus on, että koko vuoden 2021 tasolla ja koko Suomen kansantalouden näkökulmasta varsin vähän. Näkymä on toki monin tavoin ristiriitainen.

Vuosi 2021 on muistutus siitä, että kauppapolitiikka liittyy aina tiiviisti kansalliseen politiikkaan.

Koronapandemian aikana on koettu monia synkkiä ja arvaamattomia hetkiä. Myös suuryritykset ovat luovineet kriisin keskellä jo vuoden, mutta johtajilla on silti vahva luotto tulevaan.

Euroopan Keskuspankki uudistaa strategia-arvionsa. Syynä on keskuspankkien muuttunut toimintaympäristö, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä. Rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa nollakorkojen ja matalan inflaation aikana.

Trump vai Biden? Mitä väliä presidenttivalinnalla on maailmantalouden ja Suomen talouden kannalta, kysyvät OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.

Koronapandemian aiheuttama epävarmuus on jälleen voimistunut, kun tartuntojen määrät ovat kasvaneet. Koska monet suuryritykset poistivat tulosohjeistuksensa kriisin alussa, on niiden näkymissä ollut paljon arvailtavaa. Nyt käynnistyvä tuloskausi tuo suuntaviivoja loppuvuodelle, mutta täysin sumu ei vieläkään hälvene.

Edessä olevat presidentinvaalit ovat Yhdysvaltain nykyhistorian tärkeimmät. Vaaleja on pakko katsoa Trump-ilmiön kautta. Demokraattien Joe Biden edustaa paluuta normaalimpaan, mutta kuten Trumpin yli 40 prosentin kannatus toilailuista huolimatta osoittaa, paluuta normaaliin ei enää ole.

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Rahapolitiikassa koettiin merkittävä muutos, kun syyskuun alussa USA:n keskuspankki Fed ilmoitti siirtyvänsä tavoittelemaan kahden prosentin keskimääräistä inflaatiota. Muutos johtuu siitä, että nollakorkoraja rajoittaa rahapolitiikkaa aiempaa enemmän, mikä vaatii rahapolitiikan periaatteiden muuttamista. Euroalueen osalta tilanne on USA:ta vaikeampi. EKP:n tulisikin tehdä Fediä merkittävämpi muutos.

Suomen talous on matkalla nousuun, arvioivat OP:n ekonomistit suhdanne-ennusteessaan. Ennusteen mukaan koronapandemiasta johtunut talouden syöksy taittui ennakoitua nopeammin eikä pandemian toisen aallon nähdä aiheuttavan yhtä suurta pudotusta kuin mitä keväällä koettiin. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo, voiko jo nyt huokaista helpotuksesta.

Suurista tietomassoista pystytään poimimaan ajantasaista dataa, ja talouden tilan muutoksia saadaan näin tietoa entistä nopeammin. Tarkan reaaliaikaisen arvion talouskehityksestä voi saada seuraamalla esimerkiksi rekkaliikennettä.

Toukokuun kolmannella viikolla yksityinen kulutus on edelleen jatkanut elpymistään ja on enää noin 5% alle kriisiä edeltänyttä tasoa. Toipuminen näyttää vakaalta, joskin kulutus näyttää palautuvan asteittain. Maksukorttidatan tulkintaan liittyy varauksia, mutta tästä huolimatta se antaa talouden tilasta hyödyllistä informaatiota, kirjoittavat OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén ja OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.

Aasian kasvavien talouksien piti luoda leijonanosa kuluvan vuoden talouskasvusta. Maailmanlaajuinen koronaviruskriisi laittoi nämäkin skenaariot uusiksi. Kasvu katkesi, mutta nyt Kiinan ja monien muiden Aasian maiden talous on käynnistymässä uudelleen.