Miten Suomen talous kehittyy vuonna 2024? OP Ryhmän ekonomistit arvioivat 30.1.2024 julkaistussa suhdanne-ennusteessa‍, että Suomen talouden kasvuennuste vuodelle 2024 on 0,0 prosenttia. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Inflaatio hidastuu ja korot laskevat, mikä piristää myös maailmantaloutta loppuvuonna. 

Kokosimme tiivistelmän siitä, mitä suhdanne-ennusteesta kannattaa ymmärtää.

1. Talouden käänne parempaan

Suhdanne-ennuste povaa arvioitua voimakkaampaa talouden käännettä parempaan kuluvan vuoden aikana.

Suomen talous painui vuonna 2023 ennakoidusti maltilliseen taantumaan. Toistaiseksi merkkejä pikaisesta elpymisestä ei ole. Suhdannetilanne ei silti vaikuta enää huonontuneen, ja talouden näkymät ovat hidastuneen inflaation ja laskuun kääntyneiden korkojen seurauksena hieman kohentuneet syksystä. 

Vuonna 2023 yksityinen kulutus väheni hieman ja säästämisaste nousi. Reaalitulojen nousu kääntää yksityisen kulutuksen tänä vuonna kasvuun, joka vahvistuu vuonna 2025. 

Suomen talous ei suinkaan ole vielä kuivilla, mutta edellytykset käänteelle parempaan ovat muodostumassa.

Investoinnit olivat kysynnän heikoin lenkki vuonna 2023. Investoinnit vähenevät myös vuonna 2024, mutta kääntyvät vuoden aikana parempaan suuntaan. Pisimpään käänne ottaa asuinrakennusinvestoinneissa. 

Sen sijaan julkisen sektorin tasapaino heikkeni merkittävästi vuonna 2023 ja säilyy heikkona. 

– Suomen talouden suurimmat haasteet eivät ole suhdanneluontoisia vaan rakenteellisia. Näistä selkein ja helpoimmin korjattavissa on julkisen sektorin suuri rakenteellinen vaje, joka syrjäyttää korkeamman tuottavuuden toimeliaisuutta yksityisellä sektorilla, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

2. Taantuma näyttää odotetun pehmeältä

Taantumasta huolimatta OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kuvailee Suomen suhdannekehitystä pehmeäksi laskuksi.

– Monien Suomen talouteen kielteisesti vaikuttaneiden tekijöiden olisi voinut odottaa painavan talouden syvempäänkin laskuun. Suomen talous ei suinkaan ole vielä kuivilla, mutta edellytykset käänteelle parempaan ovat muodostumassa. Kaikkien talouteen kielteisesti vaikuttaneiden syiden jälkeen saamme olla hyvin tyytyväisiä, jos pääsemme näin lievällä taantumalla, eikä riskejä realisoidu, toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. 

Heiskanen muistuttaa, ettei taloushistoria tunne pehmeitä laskuja.

– Jos kielteisiä riskejä ei realisoidu, ja globaali suhdanne painuu ennakoidusti pehmeään laskuun, olemme epätavanomaisessa tilanteessa. Tyypillisesti talous vaipuu korkeasuhdanteesta suhteellisen lyhyeen taantumaan, jota seuraa pitkä nousukausi. Olisi rohkeaa ajatella, että pehmeän laskun jälkeen nähtäisiin pitkä keskivertokasvua vahvempi nousukausi, Heiskanen sanoo. 

3. Riskit ovat tavallista suurempia esimerkiksi inflaation, vientimarkkinoiden ja työmarkkinoiden osalta

Inflaatio on hidastunut kehittyneissä maissa laajalti lähelle yleisesti tavoiteltua kahden prosentin vauhtia. Talouden piristyessä tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat vahvat, inflaatioriskit ovat kuitenkin ilmeisiä.

– Palkkojen liian nopea nousuvauhti estää keskuspankkien nopeat koronlaskut. Rahapolitiikka on kuitenkin edelleen suhteellisen kireää, mikä hidastaa talouskasvua ja palkkapaineita. Ennemmin tai myöhemmin kuluvan vuoden aikana keskuspankit laskevat korkojaan, toteaa johtava ekonomisti Tomi Kortela. 

Monet indikaattorit puoltavat yhä monen kehittyvän talouden ajautuvan taantumaan tai pysyvän siellä.  

Suomen talouden riskit liittyvät suurimmaksi osaksi vientimarkkinoiden kehitykseen. Kotimaassa rakentamisen heikko tilanne, ja konkurssien korkeahko taso lisäävät riskejä työmarkkinoiden osalta. Myös työmarkkinoiden kiristynyt tilanne lakkoineen voi ainakin lähiaikoina painaa kehitystä. 

Kiinnostuitko suhdanne-ennusteesta? Lue koko ennuste‍.

Lue myös:

Asuntolainojen korkojen nousussa ei näy vielä loppua: asiantuntija arvioi korkohuipun olevan lähellä

 Näin suojaudut inflaatiolta – neljä vinkkiä‍