Korko

Asuntovelallisia on viime vuodet hellitty poikkeuksellisen matalalla korkotasolla. Suomalaisten yleisimmän asuntolainan viitekoron 12 kuukauden euriborin kuvaaja on nyt kuitenkin kääntynyt nousuun. Samaan aikaan korkosuojien kysyntä on lisääntynyt.

Korot ovat kääntyneet nousuun pitkän ”nollakorkoajan” jälkeen. Mutta, kuinka nyt odotettavissa oleva nousu vertautuu aiempiin aikoihin? Mikä merkitys koronnousulla on kotitalouksille? Näitä kysymyksiä tarkastellessa on syytä ottaa huomioon useita tekijöitä.

Pitkä korko on taittunut hieman alaspäin, mikä viittaa talouden ja inflaation hidastumiseen. Tämän ajatellaan tarkoittavan rahapolitiikan kiristämisen jäämistä odotuksia maltillisemmaksi. Rahapolitiikan kääntyminen kevyempään suuntaan painaa osakemarkkinoiden vaakakupissa enemmän kuin talouden hidastuminen. Odotus paluusta kevyeen rahapolitiikkaan tarkoittaisi sijoittajan kannalta paluuta osakkeita suosivaan ympäristöön.  

Olemme eläneet Suomessa viimeiset kymmenkunta vuotta olosuhteissa, joissa emme juurikaan ole törmänneet sellaisiin ilmiöihin kuin koronmaksu tai inflaatio. Itse asiassa asuntomarkkinaan on näinä vuosina tullut koko joukko ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet maksamaan korkoa lainkaan, ja jotka ovat tottuneet elämään suhteellisen vakaiden hintojen maailmassa.

Osakemarkkinoita on alkuvuoden aikana lyöty voimakkaasti, ja myös Helsingin pörssin portfolioindeksi on laskenut tammikuun alun huipusta lähes 20 prosenttia. Mikä markkinoita oikein hermostuttaa? Ei niinkään enää helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota, vaan nyt puhutaan pitkään nukkuneen inflaatiopeikon heräämisestä.

Ukrainan sota on valtava inhimillinen kriisi, jolla on vaikutuksia myös talouteen. Sijoitusallokaatiossamme olemme osakkeissa ylipainossa ja koroissa alipainossa.

Euribor-termiin törmää monissa yhteyksissä lähes päivittäin ja viimeistään silloin, kun alkaa vertailla pankkilainojen hintoja. Ohessa tiivistettynä keskeiset asiat euriborista.

Mitä ennustettu korkotason nousu ja korkea inflaatio omalla kohdalla tarkoittavat? Asiantuntijat vastaavat.

Nollakorot ja inflaatio kannustavat tällä hetkellä sijoittamaan tilivaroja, mutta markkinoilla vallitsee voimakas epävarmuus. Strukturoidut sijoitustuotteet tarjoavat mahdollisuuden kohtuulliseen tuottoon rajatulla riskillä.

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan tämän vuoden loppupuolella, jos talous kehittyy jokseenkin odotetusti. Jos näin käy, myös euriborkorkojen ja asuntolainojen korot nousevat. Korkojen nostopaine saattaa kasvaa, jos inflaatio kiihtyy edelleen Ukrainan kriisin seurauksena.

Pitkä nollakorkojen aika näyttää tulevan päätökseensä. Korkojen nousu positiiviseksi tapahtuu viimeistään ensi vuonna, mutta jos markkinoita on uskominen, käänne tapahtuu jo tämän vuoden puolella. Viime vuosien negatiivisiin korkoihin tottuneille kotitalouksille tilanne on uusi. Miten ja mitä kautta korot oikeastaan vaikuttavat asuntomarkkinoihin?

Vuoden 1994 alussa Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko oli 3 prosenttia. Näin se oli ollut jo vuoden 1992 syyskuusta. Viestit keskuspankista olivat rauhoittelevia. Vielä ei ollut huolta inflaatiosta. Nousukausi oli vasta aluillaan. Talouden vahvuus kuitenkin yllätti.

Yleensä sijoittaja ei hevin käännä näkemystään ylösalaisin nopeasti, koska suhdannekierto etenee verkkaisesti. Näin onkin, kun näkemys perustuu suhdanteeseen. Kuluvana vuonna rahapolitiikka on pingottanut markkinat niin kireälle, että reaalitalouden rooli on epäselvä. Keskuspankkien häilyvien kommenttien läpi on vaikea nähdä heidän todellisia aikomuksiaan, mutta niistä riippuu markkinoiden suunta.

Verkosta saatavien lainalaskureiden avulla voi arvioida lainan korkokuluja. Yleensä korkoa korolle -ilmiöstä puhutaan säästämisen yhteydessä, mutta tässä jutussa se liittyy lainaan ja velan kasvamiseen.

Suomessa ja maailmalla ehdittiin jo ennen koronakriisiä tottua nollakorkoihin ja maltilliseen hintojen nousuun. Nyt hintojen nousu on kiihtynyt ja korkotason muutos huolettaa monia. Asuntovelallisen on hyvä tiedostaa siihen liittyvät riskit.

Talouskasvu on kevään kuluessa jatkunut vahvistuvana ja tuloskasvu on ollut selvästi odotettuakin parempaa. Silti osakemarkkinoiden meno tuntuu nihkeältä. Näyttää siltä, että paljon hyvää on jo hinnoiteltuna ja kovan alkuvuoden nousun jälkeen olisi luonnollista nähdä tilapäinen tuottotauko, jonka jälkeen uutta voimaa nousulle löytyisi jälleen.

Monien sijoittajien salkuissa olevat pankkiosakkeet ovat nauttineet korkojen nousun tarjoamasta kiidosta, mutta mihin tämä perustuu? Korkeampien korkotasojen vaikutus pankkien tuloksiin jäänee kurssiliikkeitä vähäisemmäksi - ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Alkuvuoden aikana markkinoilla on nähty ilmiö, jota moni nykysijoittaja ei koskaan ole kokenut. Korot ovat nimittäin kääntyneet nousuun. Taso on toki edelleen hyvin matala, mutta tahti on ollut nopea. Nyt nousun vaikutuksia ihmetellään sijoitusmarkkinoilla.

Alkuvuoden puheenaihe taloudessa on ollut korkojen nousu. Kyse ei kuitenkaan ole ollut kotitalouksille tutuista euribor-koroista, vaan niin sanotuista pitkistä koroista, kuten kymmenen vuoden valtion lainan korosta. Pidempien korkojen nousu on kuitenkin muistutus siitä, että talouden pitoa ei tule rakentaa nollakorkojen varaan.

Euroopan Keskuspankki uudistaa strategia-arvionsa. Syynä on keskuspankkien muuttunut toimintaympäristö, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä. Rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa nollakorkojen ja matalan inflaation aikana.