Korko

Alkuvuoden puheenaihe taloudessa on ollut korkojen nousu. Kyse ei kuitenkaan ole ollut kotitalouksille tutuista euribor-koroista, vaan niin sanotuista pitkistä koroista, kuten kymmenen vuoden valtion lainan korosta. Pidempien korkojen nousu on kuitenkin muistutus siitä, että talouden pitoa ei tule rakentaa nollakorkojen varaan.

Euroopan Keskuspankki uudistaa strategia-arvionsa. Syynä on keskuspankkien muuttunut toimintaympäristö, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä. Rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa nollakorkojen ja matalan inflaation aikana.

Suomalaisissa asuntolainoissa yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Euriborkorot ovat olleet negatiivisia viimeiset 4 vuotta, mutta viimeisen kuukauden aikana korot ovat nousseet ja lähestyneet nollaa. Tämä on yllättävää, koska EKP ei ole nostanut korkojaan vaan keventänyt rahapolitiikkaa. Voidaankin hyvin kysyä, miksi euriborkorot ovat nousseet – entä jatkuuko nousu?

Asuntolainojen yleisenä viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor on noussut kevään aikana. Miinuksella pysytellyt korko lähestyy jo nollaa. Koron nousu positiiviseksi näkyisi asuntolainojen hinnoissa. OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela kertoo, mitä korkokehitys tarkoittaa asuntolainaa ottaneelle.

Hyvin alhaisen korkotason vuoksi asuntovelkaisella on nyt suotuisat ajat. Sen sijaan tilille talletettujen rahojen arvo ei kasva, vaan voi jopa heikentyä.

Korkovähennyksen merkitys on ollut matalien korkojen aikana vähäinen. Ekonomisti muistuttaa, että tilanne muuttuu, kun korot nousevat.

Pää kannattaa pitää kylmänä, jos kulutusluottoja kertyy liikaa tai jos tulot jostain syystä tippuvat. Huolella tehdyn maksusuunnitelman avulla lainat saa helpommin hallintaan.

Asuntovelalliset ovat saanet hengittää rauhassa jo pidemmän aikaa, sillä korot ovat olleet viimeiset vuodet hyvin alhaalla. Mitä korkomarkkinoilla on luvassa lähitulevaisuudessa?

Lainamarkkinoilla voi olla ajoittain vaikeaa suunnistaa, sillä pieni ero termeissä saattaa tarkoittaa vuositasolla satojen eurojen lisämaksuja luoton hinnassa. Selvitimme mitä eroa on nimelliskorolla ja todellisella vuosikorolla ja mitä niistä tulisi tietää ennen lainan ottamista.

Rahoitusmarkkinoilla on viime aikoina myllertänyt. Yhdysvaltain talouskehitys on nostanut korkoja rapakon takana, mutta vastaavaa on odotettavissa pian myös meillä. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen avaa korkomarkkinoiden lähitulevaisuutta.

Markkinoilla on viime päivinä myllertänyt. Taustalta löytyy Yhdysvaltain vahvan talouskehityksen seurauksena nousseet markkinakorot.

Asuntovelallisten kiinnostus korkojen nousulta suojautumiseen on kasvanut huimasti parin viime vuoden aikana. Korkokattoa voi ajatella kuin vakuutusta, ja se tulisi ottaa hyvissä ajoin ennen kuin korot kipuavat oman talouden sietokyvyn rajoille.

Poikkeuksellisen alhaiset korot ovat hemmotelleet suomalaista asuntovelkaista jo monta vuotta. Tilanne eurooppalaisten hyväksi tasoittuu kuitenkin heti, kun korot lähtevät nousemaan.

Tässä tulevat talouden tärkeimmät perustermit selkokielelle käännettynä! Kun otat ne haltuusi, ymmärrät mistä taloussivuilla puhutaan ja omakin taloudenpitosi käy sujuvammin. Joko tiesit selityksen näille 14 termille?

Suhdanteet voivat paksusti, ja saman menon jatkuessa korkojen nousu lähestyy väistämättä. Mihin ne korot ovat oikein menossa? Pitäisikö huolestua vai ei? Millä tavoin EKP voisi auttaa huolestunutta?

Marginaali, viitekorko, lyhennystapa, palvelumaksut… Kun vertailet pankkien asuntolainatarjouksia, kiinnitä huomiosi erityisesti näihin asioihin.

Korkosuojauksen avulla yritys voi varmistaa, etteivät korkokulut ja lainanhoitokustannukset nouse liian korkeiksi.

Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.

Jos taloyhtiö ottaa ison ja pitkäaikaisen lainan, tulevalla korkotasolla on suuri vaikutus lainanhoitokuluihin ja sitä tietä asumiskuluihin. Vastikkeiden yllättävät korotuspaineet voi välttää korkosuojauksen avulla. OPn uusi tuote korkosuojauksessa on taloyhtiölainaan liitettävä lisäominaisuus, jolla voidaan lukita lainan vaihtuva korko kiinteäksi jopa 25 vuodeksi.

Korot ovat olleet pohjimmiltaan laskussa yli kolme vuosikymmentä. Keskeisissä kehittyneissä maissa suunta on yleisesti ottaen ollut alaspäin vähintäänkin 1980-luvun alkupuolelta. Ainakin, kun mittarina käytetään pitkiä korkoja, kuten valtion kymmenen vuoden lainojen tuottovaateita.