Säästöt eli menojen leikkaukset ja verojen korotukset heikentävät lyhyellä aikavälillä kysyntää ja tämän seurauksena talouskasvua. Pidemmän päälle ne kuitenkin tukevat talouskasvua, kun lähtökohtana on kroonisesti velkaantuva talous. Selitän seuraavassa miksi.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 2.5.2024

Olemme saaneet viime päivinä lukea yhtäältä, että valtiontalouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, ja toisaalta niiden heikentävän talouskasvua lähivuosina. Pelkkää kurjuuttako siis? Ei toki, paraneva talouden tasapaino hyödyttää pidemmän päälle talouskasvua, ja johtaa aikanaan parempaan lopputulokseen kuin kenties yhä suurempi epätasapaino.

Suomessa julkinen sektori on pitkään ollut kroonisesti alijäämäisen. Niin varsinainen vaje kuin suhdannekorjattu rakenteellinen alijäämä tai kestävyysvaje ovat kertoneet saman tarinan. Myös Suomen ulkoinen tasapaino on vaihtotaseella mitattuna ollut pakkasella.

Suomessa on säästetty riittämättömästi investointeihin nähden. Tämä johtaa rahoituskustannusten nousuun. Suomessa tuotannolliset investoinnit ovat jääneet jälkeen verrokkimaista. Yksi potentiaalinen selittävä tekijä on, että krooninen julkinen vaje nostaa yksityisen sektorin rahoituskustannuksia, ja heikentää näin investointien edellytyksiä.

Julkisen sektorin kurssin korjaantuminen kohentaa investointiedellytyksiä, parantaa kasvunäkymiä ja mahdollistaa myönteisen kierteen syntymistä.

Suomi ei toki ole ainoa maa, jolla on suuri rakenteellinen vaje julkisella sektorilla. Näin on myös euroalueella ja Yhdysvalloilla. Erityisesti euroalueella kokonaisuutena julkisen talouden tervehdyttäminen mahdollistaisi matalamman korkotason ja vahvemmat yksityiset investoinnit.

Yhdysvalloissa rakenteellinen vaje on kaikkein suurin. Vajeen hallittu supistaminen olisi tärkeää niin Yhdysvalloille kuin koko maailmantaloudelle. Samalla inflaatiopaineet vähenisivät, ja korkotason olisi edullisempi investointien rahoittamiselle sen sijaan, että niitä tuetaan julkisin varoin.

Jos Suomessa onkin otettu askelia kohti tasapainoa, niin Yhdysvalloissa ja euroalueella näköpiirissä ei ole vastaavaa. Erityisesti Yhdysvaltain tilanteesta kannattaa kantaa huolta. Äkkijyrkkä politiikan kiristäminen vaikkapa vaalien seurauksena toki tervehdyttäisi julkista taloutta, mutta voisi lyhyellä aikavälillä painaa talouden taantumaan. Toivottavaa siis olisi, että viime vuosina revenneitä vajeita voitaisiin korjata vähitellen kuten Suomessa.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.