Yhdysvaltain poliittista ilmapiiriä on luonnehdittu hyvin jakautuneeksi, mutta löytyy ainakin yksi asia, joka yhdistää pääehdokkaiksi arvioituja kandidaatteja. Sen enempää Donald Trump kuin Kamala Harris ei ole kantanut erityistä huolta siitä, että julkinen talous on kestämättömällä trendillä.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 25.7.2024

Kirjoittelin jo keväällä Yhdysvaltain nopeasta velkaantumistahdista:  Yhdysvallat velkaantuu hurjaa vauhtia – entä sitten? Tilanne ei tästä ole kohentunut. Julkisen talouden rakenteellinen, suhdannekorjattu, vaje oli viime vuonna IMF:n käyttämin määritelmin 8,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vajeen ennakoidaan pysyvän seitsemän prosentin tuntumassa, ja velkasuhteen jatkavan nousuaan nykyiseltä tasolta. Kongressin (CBO) laskelmien mukaan vaje kipuaa 8,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velka 166 prosenttiin vuoteen 2054 mennessä, jos mitään ei tehdä.

Presidenttikandidaatit ja äänestäjät eivät ehkä pidä tätä huolestuttavana, mutta luottoluokittajat ja markkinat ovat alkaneet nostella kulmakarvojaan. Viime vuonna luottoluokittaja Fitch laski Yhdysvaltain valtionvelan luokitusta korkeimmalta tasolta yhden pykälän. S&P on tehnyt niin jo aiemmin. Moody’s on pitänyt korkeimman luokituksen, mutta muuttanut näkymät negatiivisiksi.

Markkinoilla valtionlainojen tuottovaateita heiluttavat monet tekijät, mutta vaikuttaa siltä, että julkisen talouden heikko tila on hieman nostanut valtion joukkolainojen korkoja. Tämä on näkynyt niin lainojen hinnoittelussa niitä liikkeeseen laskettaessa, kuin korkoeroissa. Markkinavaikutukset ovat pieniä. En kuitenkaan ohittaisi niitä olankohautuksella. Markkinoilla muutokset eivät tapahdu monestikaan vähitellen, vaan päinvastoin äkkijyrkästi, kun tilannekuvan muutos on selvä.

Tulee kuka hyvänsä valituksi Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, käsissä on suuri suhdanteista riippumaton vaje, ja trendinomaisesti velkaantuva valtio. Suunnan kääntäminen voi olla vaikeaa, eikä toki ole yhdentekevää, miten käänne saataisiin aikaan. Vastuullinen politiikka, joka palauttaa talouden rahoitustasapainon, ei useinkaan ole poliittisesti palkitsevaa.

Yhdysvaltain kasvupotentiaali on toki vahva, ja on mahdollista, että tasapaino korjaantuu talouskasvun avulla. Itse en jaksa olla näin optimistinen. Tasapainon korjaantumiseen tarvitaan määrätietoista talouspolitiikkaa. Tällä erää se ei tunnut olevan keskeisten presidenttiehdokkaiden agendalla kovin korkealla.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.