Edellisellä kaudellaan presidentti Trumpin hallinto korotti Yhdysvaltain efektiivisiä tulleja, ja myös Bidenin hallinto on kiristänyt tullimaksuja. Yhdysvaltain efektiivinen tullitaso on silti tällä erää vain noin kolme prosenttia.

Vaalikampanjan aikana oli ilmassa monenlaisia lukuja. Viime aikoina on tehty laskelmia, jossa Yhdysvallat asettaisi 10 prosentin yleisen tullimaksun tavaratuonnille. Tämä olisi radikaali muutos tullien tasoon, ja nostaisi efektiiviset tullimaksut 1940-luvun alun tasolle.

Henkilökohtaisesti minun on vaikea uskoa noin suureen tullimaksujen korotukseen. Mutta entä jos näin käy?

Eri laskelmien valossa on erikoista, että tullien korotuksista kannetaan huolta ennen kaikkea Yhdysvaltain ulkopuolella. Aiempien tullimaksujen vaikutuksia on tutkittu, ja ne ovat suurimmaksi osaksi koituneet amerikkalaisen kuluttajan maksettavaksi. Jossain määrin on kärsinyt myös maahan tuoja, ja vain hieman itse viejä.

Laskelmat mahdollisesta 10 prosenttiyksikön tullimaksujen korotuksesta puoltavat myös sitä, että nimenomaan Yhdysvaltain talous kärsii. Tosin esimerkiksi Meksikon ja Kiinankin talous voivat saada aikamoisen iskun, jos niihin kohdistuu muitakin korotuksia. Sen sijaan vaikutukset Eurooppaan olisivat paljon pienempiä.

Esimerkiksi PIIE:n* laskelmissa Saksan BKT supistuisi 10 prosenttiyksikön yleisen tullimaksujen noston seurauksena vain 0,1 prosenttia. Vastaavasti Yhdysvaltain BKT heikkenisi 0,3-0,4 prosenttia muutaman vuoden tähtäimellä. IMF:n * laskelmat euroalueelle ja Yhdysvalloille ovat parin vuoden tähtäimellä varsin samankaltaisia.

Suomen Pankin tutkijoiden* tekemän laskelman perusteella 10 prosenttiyksikön yleinen tuontitullien korotus Yhdysvalloissa hidastaisi Suomen BKT:n kasvua 0,1 prosenttiyksikköä ensimmäisenä vuonna, ja jatkossa vähemmän.

Laskelmissa saatu vaikutus on hämmästyttävän pieni asian saamaan huomioon nähden. Edes vastaavat vastatullit eivät nostaisi merkittävästi haittavaikutusta. Sen sijaan arviot kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta ylittävät moninkertaisesti pelkästään Yhdysvaltain tullien korotuksen vaikutuksen. Suomen Pankin arvion mukaan kielteinen vaikutus kokonaisuudessaan Suomen BKT:hen olisi 0,5 prosenttiyksikköä ensimmäisen vuoden aikana, josta epävarmuus kattaisi 0,3 prosenttiyksikköä.

Viimeaikaisen tutkimuksen ja laskelmien perusteella vaikuttaa selvältä, että Euroopassa kannattaa lähteä neuvottelemaan kaupparatkaisuista kaikessa rauhassa ja välttää vastatoimia sekä erityisesti uhkakuvien paisuttelua.

Siispä: “keep calm and carry on” tai pikemminkin ”keep calm and negotiate”.

*Lähteitä:

IMF (2024) World Economic Outlook, October (2024)

Juvonen, P., Silvo A., Viertola, H. (2024) Tullit ja kauppapoliittinen epävarmuus heikentävät talouskasvua. Euro & talous.

McKibbin, W., Hogan, M. ja Noland, M. (2024). The international economic implications of a second Trump presidency, Peterson Institute for international economics, PIIE.