Monesti keskuspankit viestivät markkinoille selvästi mitä on odotettavissa. Tällä kertaa EKP:n keskeisin viesti on ollut, että tilannetta seurataan tarkkaan, ja päätös tehdään sen hetken parhaan tiedon ja analyysin pohjalta. Muita vinkkejä markkinat ovat joutuneet etsimään yksittäisistä puheista.

Keskuspankin ongelmana on, että se ei voi tietää pysyykö öljyn hinta korkealla. Pitempään korkeana säilyvä hinta voi välittyä muihin hintoihin ja palkkoihin. Inflaatio-odotuksetkin voivat nousta. Tällaiseen riskiin keskuspankin on syytä reagoida.

Lyhytaikainen hyppy voidaan katsoa läpi sormien. Keskuspankki joutuu miettimään päätöstään myös pidemmän ajan näkökulmasta, mikä entisestään mutkistaa asioita.

Keskuspankin ongelmaa voi kuvata nelikentällä. Vaihtoehtoina ovat yhtäältä energian hinnan säilyminen korkealla tai ohimenevä energian hinnan nousu, ja toisaalta koron nosto tai pitäminen ennallaan.

Tilanteessa, jossa energian hinta säilyy korkeana, oikea ratkaisu on koron nosto. Tällä saadaan pisteet kotiin niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tuplana siis.

Jos keskuspankki kuitenkin epäröi ja jänistää, korkoa joudutaan myöhemmin nostamaan enemmän. Tulee miinuspisteitä. Lisäksi keskuspankin uskottavuus voi saada kolhun, josta aiheutuu pysyviä menetyksiä. Miinusta tulee tuplasti.

Jos energian hinta laskeekin nopeasti, koron nosto heikentää lyhyellä aikavälillä talouskehitystä turhaan. Keskuspankin uskottavuus inflaatiovahtina voi kuitenkin kasvaa. Pidemmän ajan kustannukset ovat pienemmät kuin jänistävällä keskuspankilla. Yksi miinuspiste.

Toisaalta, jos korko tässä tilanteessa pidetään ennallaan, pisteet tulevat tuplana kotiin. Onhan keskuspankki ollut oikeassa.

Mitä tästä voi päätellä? Oikeassa oleva keskuspankki on luonnollisesti se paras vaihtoehto. Pidemmässä pelissä jatkuvasti jänistävä keskuspankki on kuitenkin taloudellinen rasite. Näin toki voi katsoa olevan myös jatkuvasti liian innokkaasti korkoja nostavan keskuspankin.

Nelikentässä esitetyt pisteet ovat osin subjektiivisia, mutta kuvaavat mielestäni nykyistä asetelmaa. Euroopan keskuspankkia on arvosteltu hitaasta reaktiosta koronapandemian jälkeiseen inflaatiopiikkiin. Vaikuttaa siltä, että nyt ei haluta syyllistyä samaan virheeseen. Esimerkiksi pääjohtaja Christine Lagarde korosti puheessaan ECB watchers -seminaarissa, että nyt ollaan valmiita reagoimaan myös riskeihin.

Nelikentässä hahmotellun pelitilanteen valossa pidänkin luonnollisena, että EKP:n viestit ovat aiempaa haukkamaisempia. Kysymys kuuluu: miten se lunastaa viestinsä?