Miltä vuosi 2024 näyttää talouden näkökulmasta?

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 21.12.2023

Viime päivien talousuutisissa ovat toistuneet sanat synkkä ja synkentynyt. Syöttämällä Amppareihin sanan synkkä tulee 487 tulosta. Synkentynyt saa 24 tulosta.

Kenties olen itsekin käyttänyt noita ilmaisuja. Olen kuitenkin pohjimmiltaan hämmästynyt siitä, miten hyvin Suomen talous näyttäisi kestäneen kaikki iskut mitä siihen on kohdistunut Venäjän viennin menettämisestä inflaatiopiikkiin ja korkojen nousuun. Synkimmänkin ennusteen mukaan talous alkaa jo puolen vuoden päästä toipua, ja vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen jäävät pieniksi.

Käydäänpä näitä näkymiä hieman tarkemmin läpi.

Ensinnäkin on hämmästyttävää, että kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut niin ennakoitavaa. Marraskuussa 2022 ennakoimme, että Suomen BKT supistuu vuonna 2023 0,5 prosenttia, eikä tämänhetkinen arvio juuri poikkea tästä. Työttömyyden arvioitiin olevan vuonna 2023 keskimäärin 7,2 prosenttia, mikä vastaa tammi-lokakuun keskiarvoa. Inflaatiokin hidastui odotetusti, virhettä ennustettuun nähden ei ole tulossa juuri sen enempää kuin tilastonpitäjän laskelmissa vuoden mittaan.

Kaiken päälle markkinoiden korko-odotuksetkin ovat olleet kohdallaan. Tätä kirjoitettaessa 12 kuukauden euribor-korko on 3,64 prosenttia, mikä on täsmälleen sama kuin odotus vuosi aiemmin.

Edellisten vuosien shokeeraavien käänteiden jälkeen ennakoidun kaltaista vuotta voinee pitää yllätyksenä. Harvoin muutenkaan odotukset toteutuvat näinkin tarkkaan. Mutta miten käy vuonna 2024?

Perusodotuksena on yhä, että olemme maltillisen taantuman ympäristössä, joka alkaa hellittää vuoden loppua kohti mentäessä, kun inflaatio hidastuu ja korot laskevat. Vuosi 2025 voi sitten olla jo hieman parempi. Tarkemmin OP:n ekonomistien ennusteisiin ja arvioihin perehtyä marraskuun Suhdannekatsauksesta tai joulukuun Talouden näkymistä. 

Mikäli tuo perusennuste toteutuu yhtä hyvin kuin viime vuoden ennusteet, voimme olla erinomaisen tyytyväisiä. Viime vuosien mullistavista tapahtumista oltaisiin päästy yli vain lievällä taantumalla.

Mitkä sitten ovat riskit ja mahdollisuudet? Lähiaikoina ollaan yhä epävarmassa ympäristössä ja huteralla pohjalla. Jos historia toistaisi itseään, jokin tekijä sysäisi talouden syvempään notkahdukseen. Taloudelliset tekijät eivät silti puolla syvempää tai pitkäaikaista kriisiä, vaan kyseessä olisi todennäköisesti perinteisen syvyinen taantuma, josta alettaisiin elpyä suht’ rivakasti vuoden 2025 aikana.

Mahdollista olisi sekin, että talous alkaisi elpyä jo nopeammin, kun inflaatio hellittää, ja korkoja voidaan laskea. Vuonna 2024 mentäisiinkin jo parempaa vauhtia. Tämän skenaarion ongelmana on, että talous saattaisi alkaa kuumentua nopeasti uudelleen, ja inflaatio sekä korot jälleen nostaa päätään.

Mikäs näistä skenaarioista laitetaan pakettiin? Itse tietysti puhun ennusteemme puolesta. Taantumasta ja nollakasvusta huolimatta pidän sitä oikeastaan myös parhaana skenaariona, jota oikeastaan voi edes odottaa. Koen myös, että viime aikoina sen todennäköisyys on lisääntynyt, vaikka puhtaasti tunnepohjalta näin hyvään vaihtoehtoon onkin vaikea täysin luottaa.

Lopulta näin joulun alla toivon, että mitään uusia viime vuosien kaltaisia järkyttäviä kriisejä ei lähellä tai kaukana vuonna 2024 nähdä, ja vanhatkin päättyisivät mahdollisimman hyvin.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.