Vuoden 2021 alussa pelättiin konkurssitsunamia koronakriisin vanavedessä. Teimme tuolloin suhdanne-ennusteeseemme perustuen malliennusteen tulevasta. Tulos oli, että konkurssit lisääntyvät, mutta tsunamista on turha puhua. Miltä näyttäisi tilanne nyt vastaavin perustein?

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 26.9.2023

Vuonna 2021 päädyimme siihen, että konkurssit nousisivat vuosituhannen keskivertotasoa korkeammalle, mutta jäisi turvallisesti korkeimpia lukemia matalammaksi. Tsunamista ei ollut syytä puhua.

Nyt tiedämme, että konkurssien lisääntyminen jäi vuosina vuonna 2021 arvioituakin pienemmäksi. Vuonna 2022 konkurssit olivat jokseenkin arvioidulla tasolla, jos kohta talouskehitys oli arvioitua heikompaa energiakriisin, Venäjän kaupan romahduksen ja korkeampien korkojen vuoksi.

Tänä vuonna konkurssit nousivat kausitasattuna tammi-elokuussa tasolle, joka vastaa 3200 konkurssihakemusta vuodessa. Hieman alle vuoden 2014 ja finanssikriisin aikojen huippujen, ja vastaavasti hieman yli sen mitä arvioimme vuosille 2021–22. Menetettyinä työpäivinä vastaavaa nousua ei ole nähty. Konkursseissa menetetyt työpäivät ovat pysyneet vakaina.

Konkurssien lukumäärää tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon myös yritysten määrän kehitys. Kymmenen vuotta sitten yrityskanta oli Tilastokeskuksen yritystilaston mukaan 350 000 yrityksen suuruinen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvua on tullut 450 000 yritykseen. Suhteutettuna yrityskannan kokoon konkurssien lukumäärä jääkin vuosikymmenen takaisista luvuista.

Elokuun suhdanne-ennusteeseen perustuvan mallilaskelman mukaan konkurssien lukumäärä olisi tänä ja ensi vuonna noin 3 350. Tämä on hieman korkeampi kuin finanssikriisin aikoihin (3280) tai vuonna 2014 (3150). Suhteutettuna yrityskannan kokoon ei kuitenkaan yllettäisi aivan noihin huipputasoihin.

Tulos on ymmärrettävä, koska talousympäristökin on ennusteessamme samankaltainen kuin vuoden 2014 aikoihin tai hieman sitä ennen. Taustalla oli myös merkittäviä kriisejä sekä suuri rakennemuutos Suomen taloudessa.

Luonnollisesti arvioon sisältyy epävarmuutta. Epävarmuutta voi lisätä konkurssien kohdentuminen yhdelle toimialalle, joka tällä erää on rakentaminen. Rakentamisen toimialalta meillä ei kuitenkaan ole erillistä arviota.

Kokonaisuutena siis vaikuttaisi siltä, että tälläkään kertaa ei ole tulossa konkurssitsunamia. Aalto voi kuitenkin olla aivan osuva kuvaus. Ovathan konkurssit tämän arvion perusteella nousemassa korkeimmiksi sitten 1990-luvun alun, joka olikin sitten aivan omassa sarjassaan. Nykytilanteen vertailua vuosikymmenen takaiseen pehmentää lisäksi yrityskannan koko sekä ainakin näillä näkymin paljon vakaampi menetettyjen työpaikkojen määrä.

Konkurssien liukuva vuosisumma

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.