Vaikka vuokra-asuminen voi näyttää juuri nyt aiempaa houkuttelevammalta, myös asunnon ostaminen on nykytilanteessa edelleen hyvä ratkaisu.

Teksti Joona Widgrén, senioriekonomisti OP Ryhmässä @OP_Ekonomistit
Julkaistu 9.10.2023

Perinteisesti vuokralaisen markkinoiksi kuvataan tilannetta, jolloin vuokralaisen tai tulevan vuokralaisen mahdollisuus neuvotella vuokrastaan on tavanomaista parempi. Tällöin vuokranantajat pikemminkin kilpailevat vuokralaisista, koska tarjontaa on vuokralaisille enemmän kuin kysyntää vuokra-asunnoille.

Etenkin pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nousseet viime aikoina aiempaa hitaammin. Vuokrien nousua on hidastanut tarjonnan merkittävä lisääntyminen viime vuosina, kun uusia vuokra-asuntoja on valmistunut pääkaupunkiseudulle poikkeuksellisen paljon.

Rakentaminen on toiminut juuri niin kuin sen voi ajatella toimivan. Runsas asuntojen rakentaminen sinne, missä on paljon kysyntää, on laskenut asumisen hintaa. Viime vuosina valmistuneiden asuntojen määrien perusteella näin näyttää tapahtuneen pääkaupunkiseudulla.

Juuri nyt asuntomarkkinoilla on vuokralaisen markkinat.

Omistusasumiseen verrattuna vuokra-asuminen ei ole ollut aikoihin näin houkutteleva vaihtoehto. Lähivuosina vuokrien nousu todennäköisesti kuitenkin kiihtyy, kun sekä tulot että suurimpien kaupunkien väestö ovat kasvussa. Rakentamisen tuntuva vähentyminen tänä ja ensi vuonna tulee heijastumaan tarjonnan vähentymisenä myös vuokramarkkinoilla lähivuosina, mikä luo nousupainetta vuokriin.

Jos vuokra-asuminen on omaan elämäntilanteeseen sopiva vaihtoehto, on nyt erittäin hyvä hetki neuvotella vuokrasopimus. Vuokrien korotukset ovat olleet selvästi matalampia kuin inflaatio, ja osassa Suomea vuokrat ovat tavanomaisesta poiketen jopa laskeneet.

Korkotason lasku voi parantaa omistusasujan asemaa

Miksi asunnon ostaminen voi olla edelleen järkevä päätös, vaikka vuokralla-asumisen suhteellinen hinta omistusasumiseen verrattuna on laskenut selvästi?

Vuokra-asuntojen tarjonta painottuu pienempiin asuntoihin ja kerrostaloasuntoihin. Esimerkiksi isoja perheasuntoja ja etenkin omakotitaloja on vuokramarkkinoilla niin vähän, että usein asunnon ostaminen voi olla ainoa vaihtoehto.

Merkittävin syy omistusasumisen hinnan rajulle muutokselle vuokra-asumisen eduksi on ollut korkotason nousu. Pidemmällä aikajänteellä korkotasoon on odotettavissa laskua, mikä vähentää omistusasumisen kustannuksia. Näin ollen helsinkiläisyksiön ostaminen voi olla yhä vuokraamista järkevämpää, vaikka juuri nyt ostaessa asumiskustannukset olisivatkin korkeammat kuin vuokralla asuessa. Lisäksi jo nähty kustannusten kasvu nostaa viiveellä myös vuokria.

Teoriassa, jos nyt löytää vuokra-asunnon, jossa asuminen on halvempaa kuin vastaavassa omistusasunnossa, on kannattavampaa asua vuokralla. Kun huomioi mahdollisuuden, että asuntojen hintojen laskun myötä asunnon voi saada ostettua kohta halvemmalla, on vuokralla asuminen ja sopivan ostohetken odottelu houkutteleva vaihtoehto.

Todellisuudessa asuntomarkkinan ajoittaminen on hankalaa ja vuokrien sekä asuntojen hintojen ennustaminen vaikeaa. Vielä hankalampaa on löytää juuri sopiva asunto juuri oikeaan aikaan.

Viisainta voikin olla hyödyntää jo nähty hintojen lasku ja ostaa asunto, jos sellaisen tarpeessa on.

Tarpeet ja elämäntilanteet ratkaisevat parhaan asumismuodon

Vaikka vuokralla-asuminen on nyt monella tapaa suhteellisesti edullisempaa kuin aikoihin, kannattaa asumismuoto valita oman tarpeensa ja elämäntilanteensa mukaan.

Asunto on niin pitkäaikainen hankinta, että yksittäisen hetken merkitys on lopulta vähäinen. Asunnon ostaminen nykyhetkestä huolimatta voi olla edelleen viisas valinta.

Paras tilanne tällä hetkellä on asunnonvaihtajilla. Vuokra-asuntoa vaihtava tai sellaiseen muuttava hyötyy hyvästä tarjonnasta ja neuvottelumahdollisuuksista. Toisaalta asunnonostajat hyötyvät viimeisen vuoden aikana nähdystä hintojen laskusta.

Korkotason lasku, rakentamisen vähentyminen ja vuokrien nousun kiihtyminen johtanee lähivuosina siihen, että omistusasumisen ja vuokralla asumisen suhteellinen hinta palautuu ainakin lähemmäs totuttua.

Kirjoittaja Joona Widgrén työskentelee senioriekonomistina OP Ryhmässä. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.