Nyt kun asuntojen hinnat ovat laskeneet ja hintojen odotetaan edelleen laskevan, saattaa moni miettiä, onko nyt hyvä aika ostaa asunto, vai kannattaisiko kenties odottaa vielä ja ostaa huomenna sama asunto halvemmalla. Lyhyt vastaus on tietenkin se, että kannattaa odottaa ja ostaa, kun hinnat ovat matalimmillaan. Käytännössä kysymys ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Eikä se ajoittaminenkaan asuntomarkkinoillakaan helppoa ole.
Asunnon etsinnästä aiheutuu aina kustannuksia. Vaikka netin asuntoilmoitussivustot ovat merkittävästi laskeneet etsimisen kustannuksia, vie asunnon etsintä aina vähintään aikaa. Lisäksi voisi olettaa, että uusi asunto olisi mieluisampi tai sijaitsisi paremmalla alueella tai muulla tavoin tuottaisi enemmän hyötyä kuin vanha. Nämä rahalliset, ajalliset ja psykologiset asunnon etsinnästä aiheutuvat kustannukset heikentävät osaltaan hyötyä, joka asunnon ostamisen odottelusta mahdollisesti koituisi.
Hintojen laskiessa halukkaita ostajia ilmaantuu markkinoille lisää. Toisaalta myös halukkaita myyjiä poistuu odottamaan korkeampia hintoja. Näin ollen hintojen laskiessa kauppaa käydään vähemmän. Kun hinnat laskevat riittävästi, on myynnissä todennäköisesti lähinnä kohteita, joiden myyjän on syystä tai toisesta pakko myydä. Vaikka tämä tietenkin mahdollistaa joillekin hyvät asuntokaupat, on tuurista kiinni, löytyykö oikealla hetkellä oikeanlainen kohde.
Hintojen laskun jatkumista odotellessa todennäköisyys juuri omat kriteerit täyttävän asunnon löytämiselle pienentyvät. Asuntomarkkinoiden likviditeetin onkin havaittu vaihtelevan ajassa. Kuumassa markkinassa hinnat ja kauppamäärät kasvavat ja myyntiajat lyhenevät. Kylmässä markkinassa hinnat ja kauppamäärät laskevat ja myyntiajat pitenevät.
Asunnon ostaja on usein myös myyjä
Usein asunnon ostaja on samalla myymässä myös vanhaa asuntoaan. Tällöin tilannetta mutkistaa laskevassa markkinassa se, että myös olemassa olevan asunnon arvo todennäköisesti laskee samalla kuin mahdollisesti ostettavan kohteen hinta putoaa. Kun kauppaa lisäksi käydään vähän, voi olla haastavaa saada vanha asunto myytyä sopivan uuden kohteen löytyessä. Jos asuntokauppojen ajoittaminen on haastavaa ostajan näkökulmasta, on käytännön toteutus erityisen haastavaa, jos on tekemässä asuntokauppoja sekä ostajana että myyjänä.
Kun asuntoa haluaa vaihtaa halvemmasta kalliimpaan, on hintojen lasku todennäköisesti hyvä asia. Pidemmällä aikavälillä on todennäköistä, että etenkin kasvukeskuksissa asuntojen nimellishinnat nousevat. Aikanaan jopa korkeammalle kuin edellisissä huipuissa. Tällöin asunto-omistuksen kasvattaminen voi olla tuottoisaa, kun hinnat ovat matalalla.
Oman asunnon arvonnousu on monelle lopulta melko laskennallista, koska se realisoituu lopulta melko harvoin. Harvapa meistä muuttaa esimerkiksi vuokralle asuntojen hintojen ollessa korkealla ja takaisin omistusasuntoon hintojen pudotessa. Toisaalta esimerkiksi osakekauppaan verrattuna asunnot ovat siinä mielessä erilaisia, että asunto täytyy käytännössä ostaa kokonaan, ja jokainen asunto on keskenään erilainen ja ennen kaikkea asuntokauppaan liittyy valtavat transaktiokulut osakekauppaan verrattuna.
Asuntokaupan ajoittaminen oikein on kaikista näistä syistä melko vaikeaa niin ostajalle kuin myyjällekin. Lopulta matalammista hinnoista hyötyvät selvimmin ensiasunnon ostajat sekä suurempaa asuntoa etsivät. Näille ihmisille nyt on ostajan markkinat. Toisaalta hintojen lasku heikentää etenkin niiden tilannetta, jotka ovat poistumassa omistusasuntomarkkinoilta tai esimerkiksi sellaista sijoittajaa, jonka täytyy luopua asunnosta juuri nyt.
On tietenkin mahdollista, että asunnonostaja ajoittaa markkinoille tulonsa juuri nappiin ja löytää unelmiensa asunnon halvalla. Ja lopulta vielä tekee asuntokaupoillaan mukavan tuoton. Vähintään yhtä mahdollista on se, että sopivaa oston paikkaa odotellessaan huomaakin pian katsovansa uudelleen nousevia asuntojen hintoja.
Lue myös:
Kriisiaika voi olla hyvä hetki asuntokaupoille – Mursimme 5 omistusasumiseen liittyvää myyttiä
Kirjoittaja Joona Widgrén työskentelee senioriekonomistina OP Ryhmässä. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.