Yhä harvempi asunto on vaihtanut omistajaa viime kuukausien aikana, eikä ainakaan kovin merkittävää piristymistä ole ollut vielä nähtävissä. Heikkojen kuukausien aikana on syntynyt patoutunutta kysyntää, joka odottaa purkautumistaan. Nyt asuntokaupan käänne on vihdoin aivan nurkan takana – vai onko sittenkään?
Kaikki merkit asuntokaupan piristymisestä ovat tietenkin tervetulleita ja on selvää, että asuntokauppa aikanaan piristyy. Eihän ihmisten tarve vaihtaa asuntoa katoa korkojen ja kulujen noustessa.
On kuitenkin erittäin hankalaa arvioida, milloin tämä piristyminen kunnolla alkaa. Olen hieman skeptinen, että se tapahtuisi ihan lähiviikkoina. Asuntolainatiskeillä on juuri nyt hiljaisempaa kuin 20 vuoteen, eikä lähitulevaisuudessa ole ennakoitavissa äkkikäännettä.
Asuntokauppaa käydään ympäri vuoden, mutta kausittaiset vaihtelut kauppamäärissä ovat merkittäviä. Tyypillisesti asuntokauppa hiljenee joulukuussa ja pysyy hiljaisena tammikuussa ennen kuin kaupankäynti vilkastuu kevääksi. Kesällä kauppa taas hieman hiljenee ennen syksyn toista sesonkia. Vuosien välillä on kuitenkin eroja, ja etenkin viimeiset vuodet ovat olleet hieman erikoisia koronan sekoitettua asuntokaupan rytmiä.
Nyt asuntokauppa vetää poikkeuksellisen heikosti myös kausittainen vaihtelu huomioiden. Vaikka joulu- ja tammikuun kauppamäärät ovat vielä tyypillisesti vuoden heikoimpia, ovat talvella nähdyt kauppamäärät olleet siihenkin nähden suorastaan surkeita. Jo pelkästään kausivaihtelun takia on kuitenkin odotettavaa, että asuntokauppa piristyy helmikuussa ja etenkin maaliskuussa, jos verrataan joulu- tai tammikuun lukuihin.
OP:n ekonomistien lyhyen aikavälin ennustemalli eli nowcasting-malli kuitenkin odottaa tällä hetkellä, että kauppamäärät nousisivat seuraavina kuukausina vain hieman, mikä tarkoittaa sitä, ettei kausivaihtelut huomioiden tilanne olisi lähiaikoina merkittävästi parantumassa.
Entä se patoutunut kysyntä?
Koska viime kuukausina on jäänyt tyypilliseen asuntokauppamäärään verrattuna kauppoja tekemättä, voitaisiin hyvin ajatella, että asuntojen kysyntää olisi päässyt patoutumaan ihmisten odotellessa parempia aikoja. Sopivan hetken tullessa tämä patouma sitten purkautuisi ja kauppamäärät kasvaisivat kohisten.
Mutta koska sopiva hetki sitten koittaa, se onkin jo hankalampi kysymys. Hintojen odotetaan laskevan yhä, mikä voi kannustaa ihmisiä odottamaan asuntokaupoille lähdön kanssa edelleen. Onhan asunto todennäköisesti huomenna taas hieman halvempi kuin se on tänään.
On myös hyvä muistaa, että viime vuosina asuntokauppaa on käyty selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina tyypillisesti. Voi hyvin olla, että korona-aikana asunnon vaihtamista aikaistettiin muuttuneiden tarpeiden takia, mikä hieman hillitsee tämänhetkistä asunnon vaihtamisen tarvetta. Eli toisin sanoen on hyvin mahdollista, että kauppamäärät olisivat laskeneet paljon siinäkin tapauksessa, etteivät korot olisikaan nousseet.
On kuitenkin varovaisia merkkejä siitä, että asunnoille saattaa olla jonkin verran patoutunutta kysyntää. Vaikka lainoja nostetaan vähiten vuosikymmeniin, on lainahakemuksien määrässä nähty aivan viime aikoina jo hienoista piristymistä.
Jossain vaiheessa kauppamäärät ja myös hinnat kyllä kääntyvät nousu-uralle. Olisin kuitenkin varovainen lupailemaan, että se tapahtuisi ihan lähiaikoina. Pientä piristymistä voidaan nähdä, kun pahimmat kriisitalvipelot ovat hälvenneet, ja korkojen nousuun liittyvä epävarmuus hieman helpottaa. Selvempää käännettä saataneen kuitenkin odotella siihen, että korkojen nousuun on sopeuduttu, palkat ovat nousseet ja kompensoineet inflaatiota, ja talouden näkymä alkaa piristyä. Tämä ei tapahdu aivan lähikuukausien aikana, vaan ottaa enemmän aikaa.
Pidän hyvin mahdollisena, että kauppamäärät palaavat aikanaan normaaleille tasoilleen vähitellen, ilman kovin merkittävää tai äkillistä korjausliikettä. Tämä normaalitaso ei kuitenkaan tarkoita korona-ajan korkealle kohonneita kauppamääriä, vaan uskon että palaamme pikemminkin sitä edeltävien vuosien tasolle.
Kirjoittaja Joona Widgrén työskentelee senioriekonomistina OP Ryhmässä. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.