Organisaatioissa halutaan luoda ihmisille edellytyksiä henkilökohtaiseen kasvuun ja kannustaa heitä olemaan rohkeita omalla itsenäisellä tavalla. Kehittyvässä ja yhä kompleksisessa maailmassa, itseohjautuvuus, itsensä johtaminen, ihmisten kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa. Myös organisaatioiden menestyksen nähdään yhä enemmän olevan riippuvainen niiden kyvystä mukauttaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön monipuolista osaamista.  

Työelämän johtamisessa moni asia kuitenkin voi estää kriittistä pohdintaa ja heikentää ihmisten omaa harkintakykyä arjen ongelmien ratkaisemisessa. Tätä ilmiötä, mikä usein jää tiedostamatta, voisi kutsua sanalla tyhmyysjohtaminen. Tyhmyysjohtamisella en tarkoita huonoa tai pahaa johtamista. En myöskään halua rajoittaa termin käyttöä ainoastaan esihenkilötyöhön, vaan käsitän johtamisen ilmiön laajemmin, sisältäen myös itsensä johtamisen.    

Tyhmyysjohtaminen organisaatiossa  

Tyhmyysjohtaminen on yleinen ilmiö organisaatiossa ja se voi olla läsnä monissa toiminnoissa. Useammat miestä ovat joskus syyllistyneet siihen. Termin negatiivisesta kaiusta huolimatta, tyhmyysjohtaminen on osittain myös käytännöllistä. Se selkeyttä ja auttaa tuomaan toiminalle ennustettavuutta. Tavoitteena on myös lisätä ihmisten keskinäistä luottamusta ja työilmapiiriä. Tyhmyysjohtamisella on myös toinen puoli, jossa korostuvat tietynlainan kapeakatseisuus, arkaluontoisuus, ja seuraaminen.  

Tyhmyysjohtamisella organisaatiossa saatetaan esimerkiksi kannustaa ihmisiä olemaan esittämättä vaikeita kysymyksiä tai olla syvällisemmin pohtimatta omia oletuksia. Ratkaisevampaa on se, että asiat tehdään oikein, tarkemmin arvioimatta sitä, ovatko asiat kuinka merkityksellisiä tai tukevatko ne mahdollisesti suurempaa päämäärä. Sääntöjä pidetään normaaleina ja hyväksyttävinä. Lisäksi pinnalliset seikat ja muodollisuus voivat painottua substanssin sijaan.   

Tyhmyysjohtamisessa epäselvät ja monitahoiset asiat yksinkertaistuvat, jolloin myös oma harkintakyky ja siihen liittyvä epävarmuus poistuvat. Näin myös työelämästä tulee sujuvampaa, kun kaikkia ei tarvitse murehtia.  

Tyhmyysjohtamisessa painottuu lisäksi tietyn ideologian, asenteen, tai trendin seuraaminen. Organisaatioissa tämä voi ilmetä esimerkiksi visioiden tai arvopohjan korostamisena. Ne luovat käyttäjilleen kognitiivisen turvapeiton, joka auttaa varmistamaan, että oma ajattelu ja tekeminen ovat linjassa yleisten tavoitteiden ja käytäntöjen kanssa.  

Toisaalta tyhmyysjohtaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa työyhteisön jäsenten ajattelua ja toimintaa ohjaa virheiden tekemisen ja normista poikkeamisen pelko. Nämä voivat edelleen johtaa kapea-alaisempaan suuntautumiseen, varovaisuuteen, tai passiivisuuteen.   

Samalla liiallinen painotus harmonian ylläpitämiseen, jossa keskitytään vain positiivisten asioiden ylläpitämiseen ja hyvien uutisten kertomiseen, voi estää kriittisten ongelmien esiintuomisen ja niihin tarttumisen. Nämä voivat edelleen johtaa ongelmien tiedostamisen tukahduttamiseen, älylliseen lamaantumiseen, tai oppimisen puutteeseen.   

Tyhmyysjohtaminen oman toiminnan tarkastelun työkaluna  

Yhteiskunnallisen keskustelun valossa, organisaatioissa eletään tällä hetkellä älykkyyden vallankumousta, jossa tarve käsitellä tietoa ja osaamista on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Paradoksaalisesti monet organisaatioissa tapahtuvat asiat rajoittavat lopulta ihmisiä käyttämästä älyllistä kapasiteettiaan ongelmien ratkomisessa ja päätöksenteossa.   

Tyhmyysjohtaminen ilmiönä auttaa ymmärtämään monimutkaista maailmaan, jossa jokainen yrittää rakentaa omaa käsitystään ja toimintakehikkoaan. Se tuo esiin myös esihenkilö- ja asiantuntijatyöhön liittyvät ristiriidat, jossa ihmiset joutuvat usein tasapainoilemaan muodollisesti oikeiden ja asiallisesti oikeiden asioiden välillä.   

Tyhmyysjohtaminen on tässä yhteydessä hyvä ymmärtää pilke silmäkulmassa. Tarkoituksenani ei ole luoda negatiivisuutta termillä, vaan pikemminkin tarjota vaihtoehtoinen tapa tarkastella johtamista organisaatiossa. Tyhmyysjohtamisen käsite voi toimia myös työkaluna oman ja oman työyhteisön toiminnan tarkastelussa, sillä huumori ja ironia voivat auttaa saavuttamaan sopivan etäisyyden.