Organisaatiossa arvot on helppo määritellä liian yleispäteviksi ja epämääräisiksi, jotka eivät kerro mitään sen todellisesta kulttuurista. Käytännön arjessa ihmisillä on taipumus vahvojen arvojen sijaan toimia joustavasti ja pragmaattisesti, tasapainoillen monitahoisten ja monimutkaisten tilanteiden ja intressien välillä.

Teksti Lauri Storbacka, Asiakkuusjohtaja, D.Sc. (Econ.), OP Keski-Pohjanmaa, Yrityspankki
Julkaistu 7.3.2022

Osana kuluvan vuoden strategiaprosessia OP Ryhmässä sen henkilöstö on kutsuttu mukaan keskusteluun kertomaan, mitä ryhmän arvot merkitsevät itsellemme. Tämän avulla tavoitteena on saada kuuluviin erilaisia näkökantoja ja ajatuksia meidän moninaisesta ryhmästämme, ja yhdessä määrittää meidän arkemme toiminnalle innostavat arvot.

Jokaisella organisaatiolla on tarkoitus, miksi se on olemassa, ja suunta, johon se on menossa. Strategia kertoo, mitä tekemällä yritys uskoo pääsevänsä tavoitteisiinsa ja arvot puolestaan, miten toimimalla yritys toteuttaa perustehtäväänsä ja uskoo pääsevänsä asettamiinsa tavoitteisiin.

Meillä OP Ryhmässä perustehtävä, se miksi olemme olemassa, on edistää meidän omistaja-asiakkaidemme, yritysasiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Strategisina painopisteinä ovat: arvoa asiakkaille, kannattava kasvu, laadukas ja tehokas toiminta, vastuullinen liiketoiminta, sekä osaava, innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Keskeiset arvot ovat jo pitkään olleet ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen.

Ovatko arvomme ajan tasalla?

Arvoistamme nousevat vahvasti esille yhteistyö, asiakaskeskeisyys ja yhteiskuntavastuu.

Kun mietin näitä tarkemmin, minulle herää kysymys, miten yhteistyö arvona sopii yhteen henkilökohtaisten tavoitteiden kanssa, jotka toisaalta korostavat ammatillista erikoistumista ja yksilösuorittamista, jossa ensisijaiseksi tarpeeksi nousee tietyn päämäärän saavutus laajemman kuvan ymmärtämisen sijaan. Toiseksi, miten asiakaslähtöisyys arvona sopii organisaatioon, jossa asioita, kuten henkilö- ja yritysrahoituksen päätöksentekoa, enenemissä määrin ohjaa alan sääntely. Mietin myös, miten yhteiskuntavastuu arvona sopii yhteen toteutuneiden pankkifuusioiden kanssa, jonka seurauksena jäsenosuuspankkien ja palvelukonttoreiden määrä on tippunut merkittävästi.

Toki näihin kysymyksiin löytyy myös hyvin loogiset vastaukset. Ensinnäkin henkilökohtaisten tavoitteiden ja erikoistumisen avulla saadaan tehokkuutta ja kannustetaan henkilöitä hyvään suoritukseen. Toiseksi kannattavan ja kestävän kasvun saavuttaminen vaatii sen tekijöiltä tarkkaa harkitsevaisuutta ja riskitietoisuutta päätöksenteossa ja asiakasvalinnoissa. Lopuksi finanssitoimialan jatkuva muutos ja sääntely haastavat erityisesti pienempien pankkien kannattavuutta, jonka seurauksena lisääntyneen hallintotyön koetaan olevan pois asiakaspalveluajasta. Samanaikaisesti asiakkaiden tarve hoitaa päivittäisiä pankkiasioitaan konttoreissa on vähentynyt.

Yhteistyö, asiakaskeskeisyys ja yhteiskuntavastuu ovat kaikki tärkeitä ja oleellisia asioita. Tästä on helppo olla samaa mieltä. On vaikea ajatella, että organisaatio voisi menestyä olematta asiakasorientointunut, ja säilyttää yhteistyökumppaninsa ja työntekijänsä toimimatta vastuullisesti.

Toisaalta nämä asiat eivät tunnu erityisen persoonallisilta tai innostavilta, eivätkä erityisemmin puhuttele tunnetasolla tai kerro mitään organisaatiokulttuurista. Tiivistettynä nämä kuulostavat enemmän strategisen toiminnan päämääriltä sekä enemmän bisnestä kuin ihmisiä organisaation sisällä ohjaavilta asioilta.

Voidaan myös pohtia sitä, tarvitseeko organisaatiolla ylipäätänsä olla vahvoja arvoja. Oman kokemukseni mukaan, ihmisillä on taipumusta toimia suhteellisen joustavasti, jolloin he tasapainoilevat monitahoisten ja monimutkaisten tilanteiden sekä eri tavoitteiden ja intressien kanssa. Vastaavissa tilanteissa herkkyys erilaisille polariteeteille ja pragmaattisuus nousevat usein vahvojen arvojen sijaan esille.     

Keskityn, Hurmaan, Kiitän, Ratkaisen

Eräästä valmennuksesta muutama vuosi sitten muistan esillä olleet neljä sanaa, joiden siinä yhteydessä oli tarkoitus kertoa, miten kohdata asiakas (ja toisemme työpaikalla). Nämä neljä sanaa – Keskityn, Hurmaan, Kiitän, Ratkaisen – ovat jääneet mieleeni, ja yhdistän ne usein keskusteluun arvoista. Ne ovat omasta mielestäni hyvin arkisia, persoonallisia ja jopa innostavia, ja elävät mukana meidän arkemme kohtaamissa ja tekemisessä. Ne kertovat, mikä meidän toiminnassamme on tärkeätä ja niihin yhdistyy myös tunne. Minulle nämä sanat merkitsevät seuraavaa:

Keskityn          
Kuuntelen, olen kiinnostunut ja aidosti läsnä ja valmis oppimaan uusia asioita ja auttamaan sinua ja antamaan sinulle omaa aikaani. 

Hurmaan         
Kommunikoin selkeästi ja ymmärrettävästi, olen oma itseni, minulla on asennetta ja käytän maalaisjärkeä. 

Kiitän               
Osoitan toiminnoillani arvostusta ja kunnioitusta sinua kohtaan, ja olen avoin erilaisille näkemyksille.

Ratkaisen        
Etsin uusia näkökulmia ja tuon rohkeasti esille ja perustelen omat ratkaisuehdotukseni, en pelkää epäonnistumisia, vaan näen ne oppimisen paikkoina. 

Tiivistettynä, tässä pieni jyvänen ryhmän strategiaprosessiin, ja keskusteluun arvoista ja niiden merkityksestä.

Lopuksi halun vielä todeta, että arvosanoja tärkeämpää on keskustella niiden merkityksestä ja siitä käyttäytymisestä ja toiminnasta, joka vie meitä oikeaan suuntaan, ja jota me ja meidän asiakkaamme arvostavat. Arvot ovat arvottomat, jos ne jäävät yleispäteviksi, epämääräisiksi ja liian kauaksi todellisesta organisaatiokulttuurista. Arvosanasta on tultava verbi, jotain mitä teemme.

Lauri Storbacka on perheenisä ja OP Keski-Pohjanmaan asiakkuusjohtaja. Kesäkuussa 2021 hän väitteli kauppatieteiden tohtoriksi, Hanken Svenska handelshögskolan, aihealueena johtaminen ja organisaatio. Lauri asuu perheensä kanssa vastavalmistuneessa omakotitalossa meren rannalla Luodossa. Vapaa-ajalla hän tykkää liikkua, lukea, matkustella sekä viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa.