Vastuullisuustavoitteita on sisällytetty yritysrahoitukseen jo vuosikymmenen ajan. Tämä niin kutsuttu kestävyyskriteerirahoitus tarjoaa edelleen monille toimialoille mahdollisuuden kestävään rahoitukseen, vaikka varoja ei voitaisikaan kohdistaa suoraan ympäristöpositiivisiin, vihreisiin hankkeisiin.

Vihreä laina rahoittaa ympäristön kannalta positiivisia hankkeita, kuten uusiutuvaa energiaa tai energiatehokkuutta. Kestävyyskriteerilaina sen sijaan ei sido lainavaroja tiettyihin kohteisiin, vaan lainan ehdot sidotaan yrityksen kestävyyssuoriutumiseen, kuten hiilijalanjäljen pienentymiseen. Toisin sanoen kestävyyskriteerirahoituksessa yrityksen omat vastuullisuustavoitteet vaikuttavat rahoituksen kaupallisiin ehtoihin. Usein rahoituksessa käytetään kahdesta kolmeen mittaria, joiden tavoitteiden saavuttaminen voi joko alentaa tai nostaa rahoituksen marginaalia.

Kestävyyskriteerilainojen suosio hiipumassa

Kestävyyskriteerirahoituksen etuna on laaja soveltuvuus eri toimialoille, sillä varojen käyttökohdetta ei tarvitse erikseen määritellä. Kestävyyskriteerirahoituksen markkina on kuitenkin viime vuosina osoittanut hidastumisen merkkejä. Rahoitusmuoto ei siis ole suosionsa huipulla, mutta tarve sille on edelleen olemassa.

LMA (Loan Market Association) julkaisi ensimmäisen kerran periaatteet kestävyyskriteerirahoitukselle vuonna 2019, vaikka tämän tyyppistä rahoitusmuotoa oli nähty markkinalla jo aiemminkin. Euroopassa yritysten kestävyyskriteerilainojen volyymi kasvoi nopeasti saavuttaen huippunsa vuonna 2022. Sittemmin markkinat ovat hieman hiljentyneet – mutta miksi?

Kritiikkiä erityisesti tavoitteiden kunnianhimosta ja kustannuksista

Kestävyyskriteerilainojen vastatuulta selittää muutama eri tekijä.

Ensinnäkin vaatimukset mittareiden valinnalle ja tavoitteiden kunnianhimolle ovat tiukentuneet. Yksi keskeinen haaste kestävyyskriteerirahoituksen hyödyntämiselle on sopivien mittareiden löytäminen ja riittävän kunnianhimoisten vastuullisuustavoitteiden asettaminen. Tavoitteita asetettaessa on hyvä ymmärtää, ettei niitä tule verrata tavanomaisiin rahoituskovenantteihin – kestävyyskriteerirahoituksessa tavoitteiden ei ole tarkoitus heijastaa tavanomaista tekemisen tasoa, vaan niiden saavuttamisen tulee edellyttää selvästi tavanomaista toimintaa kunnianhimoisempaa suoriutumista.

Tavoitteiden löytäminen ei useinkaan ole helppoa. Samalla yrityksille voi olla vaikeaa sitoutua jatkuvasti aleneviin tavoiteuriin, sillä todellisuudessa tie keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteeseen on harvoin lineaarinen. Kunnianhimoisten mittareiden ja tavoitteiden löytyminen vie joskus aikaa. Lisäksi pitkissä sopimuksissa laskentametodologiat voivat muuttua ajan myötä, mikä lisää epävarmuutta.

Lisäksi yrityksiä vaivaavat varmennus ja lainadokumentaation laadinnan lisäkustannukset. LMA:n periaatteiden mukainen mittareiden ja niiden tasojen pakollinen varmennus aiheuttaa lisäkustannuksia. Tämä voi muodostaa esteen erityisesti pienemmille yrityksille tai niille, jotka eivät kuulu CSRD-raportointivelvoitteen piiriin. Kestävyysraportointia keventämään suunniteltu EU Omnibus -ehdotus voikin osaltaan vaikuttaa tämän rahoitusmuodon suosioon tulevaisuudessa. Ulkopuolinen arvio mittareista on toisaalta tärkeää monille pankeille.

Kestävyyskriteerilainat ovat edelleen tarpeellinen työkalu vähähiiliseen talouteen siirryttäessä

Vaikka kestävyyskriteerilainojen markkina on selvästi rauhoittunut, tarjoaa se edelleen monia etuja.

Kestävyyskriteerirahoitus on oiva työkalu siirtymärahoitukseen – se tarjoaa keinon tukea yhtiöitä, joille päästövähennykset ovat erityisen haastavia, mutta joilla on uskottava siirtymäsuunnitelma. Vihreä rahoitus ei yksinään riitä vähähiiliseen talouteen siirtymisessä, etenkään niillä toimialoilla, joiden vihreä siirtymä on merkittävästi kesken, kuten meri- tai lentoliikenteessä. Myös rahoittajilla on omia sektorikohtaisia päästövähennystavoitteita, joten niillä on selkeä intressi edistää asiakkaidensa päästövähennystavoitteita.

Kestävyyskriteerirahoitus mahdollistaa vastuullisuuden huomioimisen laajasti osana rahoitusta. Toimialoilla, joilla ympäristönäkökulmat eivät ole keskeisiä, voidaan mittareissa painottaa esimerkiksi sosiaalisia teemoja. Molemmat teemat ovat mittareissa mahdollisia, ja juuri tämä mahdollistaa vastuullisuuden huomioimisen kestävyyskriteerilainoissa laajasti.  

Viestinnällinen ulottuvuus on edelleen yksi keskeinen kestävyyskriteerirahoituksen hyöty. Kestävyyskriteerirahoitus on tehokas viestinnän väline niin sisäisesti henkilöstölle kuin ulkoisille sidosryhmille. Se voi osaltansa konkretisoida vastuullisuustavoitteita, vahvistaa vastuullisuustyötä ja tuoda näin yrityksen vastuullisuustyölle lisää uskottavuutta.

Tarve kestävyyskriteerilainoille on edelleen suuri

Kestävyyskriteerilainojen periaatteita ylläpitävä LMA julkaisi viimeisimmän päivityksen periaatteisiinsa maaliskuussa 2025. Päivityksessä selkeytettiin ja yhdenmukaistettiin periaatteissa käytettyjä sanamuotoja ja korostettiin siirtymän roolia. Julkinen raportointi tavoitteiden saavuttamiseen liittyen ei edelleenkään ole pakollista, mikä voi madaltaa kynnystä rahoituksen hyödyntämiseen joillekin yrityksille.

Keskeistä kestävyyskriteerirahoituksen uskottavuuden kannalta on jatkossakin mittareiden huolellinen valinta. Monilla toimialoilla on yhä vaikeampaa perustella, miksi kaikkia hankalamminkin vähennettäviä päästöluokkia ei otettaisi huomioon osana mittaristoa joko suoraan tai epäsuorasti päästöihin kohdistuvien toimenpiteiden kautta.

Kunnianhimoisissa tavoitteissa voidaan myös epäonnistua. Epäonnistumista ei kuitenkaan tulisi nähdä liian negatiivisena asiana, vaan mahdollisuutena parantaa. Se voisi rohkaista yrityksiä yhä kunnianhimoisempien tavoitteiden asettamiseen. Jos kaikki tavoitteet saavutetaan liian helposti, nousee esiin kysymys siitä, oliko rima asetettu tarpeeksi korkealle.

Kestävyyskriteerirahoitus yhdistää vastuullisuuden ja rahoituksen, ja on siksi oleellinen osa kestävän rahoituksen valikoimaa. Markkina on hidastunut, mutta tarve tämän tyyppiselle rahoitukselle on edelleen suuri. Vihreä rahoitus yksin ei riitä vastaamaan markkinoiden tarpeisiin vihreän siirtymän edistämiseksi. Olemme OP Yrityspankissa mielellämme yrityksesi apuna oikeanlaisen ja sopivan kestävän rahoitusmuodon löytämisessä.

Lue myös: 

Ensimmäiset CSRD-raportit pankin silmin – mitä opimme ja mitä jäi puuttumaan?‍

EU Green Bond Standardi herättää huomiota – muuttuuko vihreiden joukkovelkakirjojen markkina?‍