Ensin hyvät uutiset: nykyrakentamisessa perusasiat ovat pääosin kunnossa. Talot ovat tiiviitä, ja niissä on riittävä lämmöneristys sekä koneellinen ilmanvaihto. Osataan tehdä salaojat, eristää perustukset kosteudelta, laittaa sadevesikaivo rännin alle ja 50 sentin levyinen sepelikaista oikeilla kaadoilla taloa kiertämään. Lämpöpumput säästävät energiaa ja tulisija lämmittää sähkökatkon sattuessa. Ja ovathan ne trendikkäät isot ikkunat aivan upeita!

Leudot talvet lisäävät kuitenkin riskejä. Kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin – sulaa, jäätyy ja sulaa – talon rakenteet ja perustukset ovat lujilla.

Myös viisto- ja kaatosateet sekä pitkät hellejaksot ovat yhä yleisempiä.

Kaikki rakenteet katon alle

Jatkossakin tärkeintä on kosteuden pitäminen pois rakennuksesta. Edes rakentamisen aikana runkoa tai mitään muutakaan rakennusosaa ei saa jättää sateelle alttiiksi – oli sitten kyse kivi-, harkko- tai puutalosta.

– Jos talossa on yksikin kostunut tai virheellinen rakenne, vahinkoja voi tulla, PRKK:n neuvontainsinööri, rakennusmestari Timo Jokela sanoo.

Parhaiten kosteudelta suojaa antavat rakenteet ovat harja- tai pulpettikatto ja 60–80 senttiä pitkät räystäät. 

Lisääntyvien viisto- ja myrskysateiden takia ulkopintaa vasten valuvien vesien johtamiseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Siksi ikkunan yläpuolelle olisi hyvä asentaa tippapelti. Niitä ei vielä paljoa näy.

Parvekkeet ja terassit tulisi aina kattaa.

Jokela ei pidä säänkestävyyden näkökulmasta suositeltavana trendiratkaisua, jossa ikkunassa ei ole pielilautaa, vaan ainoastaan ikkuna-aukon sivupintaan kiinnitetty smyygilauta.

– Siinä on aina väistämättä pienen pieni rako, jota kautta sadevesi pääsee imeytymään laudan päähän.

Katon tärkein rakenne on aluskate, sillä myrskysateet ja vitilumet tunkeutuvat pienemmistäkin tiili- ja peltikatteen raoista.

Kaikki parvekkeet ja terassit tulisi kattaa, sillä taivasalla puurakenteet eivät kestä ja kivirakenteisiin tulee pakkasrapaumaa.

Takki myös massiivirungolle

Jos tavoitteena on mahdollisimman säänkestävä rakennus, Jokela suosittelee tuulettuvaa julkisivua massiivisin runkorakenteisiin eli harkko-, kivi- ja hirsitaloihin.

– Olen törmännyt syksyisin ja myrskyjen jälkeen usein kysymykseen, että mitä nyt tehdään, kun vesi tulee massiiviseinästä läpi. Se ratkeaa sillä, että massiivirunkoon tehdään koolaus tuuletusraolla ja koolauksen päälle kiinnitetään rappauslevy – tai hirsitalossa vaikka hirsipaneelia.

Idea on tuttu entisaikojen rakentamisesta. Silloin hirsitalon päälle lyötiin niin kutsuttu uhrilaudoitus, joka otti vastaan sään rasitukset ja voitiin myöhemmin vaihtaa. 

Massiivihirsirakenteessa tuulettuva julkisivu mahdollistaa ulkopuolisen lämmöneristyksen, millä saadaan myös runkovahvuutta ohennettua.

Harkko- tai kivitalon päälle asennetun rappauslevyn voi rapata heti, ei vasta ensimmäisen lämmityskauden jälkeen kuten suoraan massiivirungon päälle rapattaessa pitää tehdä. 

Julkisivun värillä on väliä

Lisääntyvä kuumuus ja paahde kurittaa rakennuksen kaikkia pintoja. 

Ei tarvitse olla edes vaalea harmaa, niin pintalämpötila tippuu selvästi.

– Kolmenkymmenen asteen helteellä viime vuosien trendikkään mustan julkisivun pintalämpötila saattaa olla 70 astetta tai enemmänkin. Sitä ei mikään rakenne kestä, ja maalipinta kuluu 3–5 kertaa nopeammin. Jos väri on vaikka harmaa, ei tarvitse olla edes vaalea harmaa, niin pintalämpötila tippuu selvästi, PRKK:n Jokela sanoo.

Motivan asiantuntija, energianeuvoja Minna Tolvanen nostaa esiin sisäilman laadun.

– Kun kesällä on monen viikon helleputkia, sisäilman pitäisi edelleen pysyä miellyttävän viileänä.

Ilmalämpöpumppujen jäähdytys ratkaisee ongelman, mutta myös passiiviseen jäähdytykseen kannattaa panostaa.

Se tarkoittaa esimerkiksi suojakalvoilla pinnoitettuja selektiivilaseja isoissa ikkunoissa sekä katoksia niiden päällä. 

– Markiisit ja lipat ovat siitä hyviä, että ne eivät estä auringon lämmittävää vaikutusta talvisin, kun aurinko paistaa alempaa, Tolvanen sanoo.

Pihan kasvillisuuskin voi tuoda suojaa paahteelta. 

Mitä jokainen voi tehdä jo nyt?

Ilmasto- ja säänkestävyyden kannalta kaikkein tärkeintä on tarkastella talon rakenteita vähintään muutaman vuoden välein ja korjata huollon tarpeessa olevat kohdat.

Repsottaako peltikatto? Vuotaako seinän ja katon rajasta kosteutta jonnekin? Vetävätkö salaojat suunnitellusti siirtäen kosteuden pois talon rakenteista?

Talon ikääntyessä korjaaminen kuuluu asiaan ja varmistaa talon arvon säilymisen. Ja kun päädytään korjaamaan tai remontoimaan, niin tehdään se oikein ja kunnolla – ilmastokestävästi.