Pankki ei koskaan pyydä siirtämään rahaa ”turvaan”

Verkkohuijaukset ovat ammattimainen, kansainvälinen ja valtava bisnes, jossa uhria manipuloidaan psykologisesti ja yhä enemmän myös tekoälyllä.

Huijauksen uhriksi voi joutua ikään, sukupuoleen tai koulutukseen katsomatta kuka tahansa. Huijarit voivat tehdä viesteistä aiempaa uskottavampia tekoälyllä. Jo arkikäyttöön yleistynyt tekoäly on auttanut laatimaan tämänkin blogikirjoituksen.
Aiemmin oli kohtuullisen helppoa tunnistaa huijausviestit, eikä niitä ollut kohdennettu tietylle vastaanottajalle. Jos huijarit ovat saaneet sosiaalisesta mediasta tai muuta kautta henkilökohtaisia tietoja sinusta, he myös kohdentavat viestinsä juuri sinulle.
Rikolliset yrittävät usein saada haltuunsa pankkikorttisi tiedot, pankkitunnuksesi tai erehdyttää sinut siirtämään rahaa itselleen. He voivat myös pyrkiä erehdyttämään sinut korttimaksuihin tai luovuttamaan rahanarvoisia koodeja itselleen.
Huijarit käyttävät erilaisia keinoja – he voivat esimerkiksi esiintyä viranomaisena, läheisenäsi tai käytetyn tavaran ostajana/myyjänä. Yhteydenotto voi tulla monella tavalla: esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, nettikirpputorilla, sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelinsoitolla.
Tyypillinen turvatilihuijaus
Yksi rikollisten usein käyttämä keino on esiintyä pankin toimihenkilönä saadakseen uhri hätääntymään ja siirtämään itse rahansa rikollisille.
Tällöin uhrille voidaan kertoa jotain tämänkaltaista: ”Olemme havainneet, että tililtäsi on yritetty tehdä maksuja ulkomaille. Nyt on tärkeää saada nopeasti siirrettyä rahat turvaan vahinkojen estämiseksi.”
Tämän jälkeen uhrille lähetetään ”turvatilin” numero, jonne hänen tulee siirtää rahansa, etteivät ne joutuisi rikollisille. Mutta, tuon ”turvatilin” omistaakin rikollisten värväämä välikäsi, joka odottaa käteisautomaatilla valmiina nostamaan rahat heti, kun uhri siirtää ne hänelle.
Onkin hyvä tiedostaa, että pankki ei koskaan pyydä asiakasta siirtämään kiireesti rahaa turvaan. Jos pankki epäilee mahdollista väärinkäyttöä, pankki voi rajoittaa asiakkaan tilin tai kortin käyttöä pyytämättä asiakkaalta mitään toimenpiteitä.
Tavallinen valesivuhuijaus
Toinen rikollisten käyttämä keino on esiintyä viranomaisena tai jonkin palvelun tarjoajana ja pyytää uhria kirjautumaan verkkosivuilleen. Sitten uhrille lähetetään linkki sivulle, joka onkin rikollisten hallinnoima tietojenkalastelusivu. Kun uhri ”kirjautuu” tuolle sivulle, tulee hän luovuttaneeksi pankkitunnuksensa rikollisille.
Sen vuoksi pankkitunnuksilla ei koskaan tule kirjautua sosiaalisessa mediassa, tekstiviestillä tai sähköpostilla lähetetyn linkin kautta millekään sivustolle.
Verkkopankkiin tai pankkitunnuksilla kirjautumista edellyttävään palveluun ei myöskään pidä mennä hakukoneen, kuten Googlen, hakutulosten kautta, vaan palvelun osoite tulee kirjoittaa selaimen osoitekenttään. Vaihtoehtoisesti osoitteen voi tallentaa selaimen kirjanmerkkeihin.
Yleisiä suojautumisvinkkejä
- Pysähdy hetkeksi ja mieti; älä toimi hätäisesti. Tämä on erityisen tärkeää, jos sinua pyydetään tekemään maksu tai tilisiirto tai antamaan korttisi tiedot, pankkitunnuksesi tai jokin koodi.
- Jos mahdollista, tarkasta yhteydenoton aitous toisen kanavan kautta – älä luota pelkkään nimeen tai ääneen. Tekoälyn avulla voidaan luoda hyvin aidontuntuista ääntä, kuvaa ja videota.
- Tarkasta lähettäjän osoite huolellisesti.
- Jos jokin tuntuu oudolta, kysy! Hae palveluntarjoajan yhteystiedot toista kautta ja kysy heiltä, ovatko yhteydenotot oikeasti tulleet heiltä. Voit myös pyytää jotakuta luottohenkilöäsi arvioimaan sinun kanssasi yhdessä, onko yhteydenotto rehellinen.
Jos havaitset tulleesi huijatuksi, toimi näin
- Ilmoita ensin asiasta omaan pankkiisi. Vain pankkisi voi estää petollisten maksujen jatkumisen. Pankkisi voi myös yrittää palauttaa jo tehtyjä petollisia maksuja.
- OP:n asiakkaana voit tehdä ilmoituksen OP:n sulkupalvelunumeroon 0100 0555, joka on auki 24/7.
- Tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille.
Kirjoittaja on riskienhallinnan asiantuntija, ja hänen asiantuntijuusalueenaan on korttiturvallisuus.
Lisää aiheesta

