Pyörätuolirugbyn maajoukkuepelaaja Antti Sinisaari saa voimaa vertaistuesta: ”Aluksi mahdottomalta tuntunut asia onnistui sittenkin”
Antti Sinisaari oli viettämässä lapsensa kummisedän polttareita 26-vuotiaana, kun epäonnistunut uimahyppy muutti hänen elämänsä. Samalla mullistui arki.
Porvoolainen Antti Sinisaari on liikkunut pyörätuolilla viimeiset kahdeksantoista vuotta. Pieleen menneen uimahypyn seurauksena häneltä murtui kaksi niskanikamaa. Se aiheutti miehelle neliraajahalvauksen.
Sinisaari oli kuukauden sairaalahoidossa ja viisi kuukautta kuntouksessa vammautumisensa jälkeen.
Aika nopeasti kävi selväksi, että paluuta samanlaiseen elämään ei ole.
– Aika nopeasti kävi selväksi, että itsensä syyttely tapahtuneesta ei johda mihinkään ja paluuta samanlaiseen elämään ei ole, Sinisaari kertoo.
Jo kuntoutuksessa ollessaan entiselle salibandy- ja koripallomiehelle ehdotettiin pyörätuolirugbyn pelaamista. Nyt Sinisaari on edustanut Suomea kahdeksan kertaa pyörätuolirugbyn EM- ja MM-kilpailuissa. Lisäksi hän pelaa ruotsalaisessa joukkueessa pyörätuolirugbyn Ruotsin ja Puolan sarjaa, joka on Europan huippusarja.
Sinisaari työskentelee Nesteellä, kuten ennen vammautumistaankin. Kuntoutuksen ja työkokeilun jälkeen uusi työnkuva löytyi kouluttamisen parista.
Neliraajahalvauksesta huolimatta Sinisaaren kädet toimivat jonkin verran.
– Kuntoutuksen aikana kävin autokoulussa ja annoin ajonäytteen käsihallintalaitteisen auton ajolupaa varten.
Auto ja ajokortti ovat olleet miehelle iso helpotus arjessa ja pyörätuolirugbyn harjoittelussa.
Tuore tapaturmavakuutus oli onni onnettomuudessa
Arki vammautumisen jälkeen oli Sinisaarelle haastavaa. Hän asui vammautuessaan rivitaloasunnossa silloisen puolisonsa ja lapsensa kanssa. Entinen puoliso toimi Sinisaaren omaishoitajana ja kotihoito kävi auttamassa joka aamu.
Sinisaari oli ottanut vähän ennen vammautumistaan itselleen tapaturmavakuutuksen. Vakuutuksesta maksettiin korvaus tilille kertasummana onnettomuudesta aiheutuneesta pysyvästä haitasta. Korvaus tuli perheelle tarpeeseen.
Pohjola Vakuutuksen henkilövakuuttamisen asiantuntija Jere Nieminen kertoo, että moni ottaa tapaturmavakuutukseen hoitokulujen lisäksi pysyvän haitan kertakorvauksen. Pohjola Vakuutuksessa tämä on Toimeentulovakuutuksen invaliditeettiturva.
– Tapaturmasta aiheutuvan pysyvän haitan kertakorvaus määrittyy haitan vakavuuden sekä valitun enimmäiskorvausmäärän mukaan. Korvattavat summat vaihtelevat paljon, Nieminen sanoo.

Kotiin piti tehdä muutostöitä
Sinisaari ei kyennyt suoriutumaan arjesta kodissaan pyörätuolin kanssa ennen kuin sinne tehtiin muutostöitä. Asunnonmuutostöillä asunto pyritään muuttamaan mahdollisimman esteettömäksi.
– Alkuun en pääsyt edes kotiini sisään, koska ulko-ovella oli kaksi porrasta. Keittiössä toimiminen ei onnistunut lainkaan, kun en saanut astioita yläkaapeista.
Myös vessassa käyminen oli mahdotonta, sillä pyörätuolilla ei mahtunut ovesta sisään.
Kaupungin oli korvattava tarvittavat kodin muutostyöt vammaispalvelulain mukaisesti. Nykyään kodin muutostöiden korvaaminen vammaispalvelulain mukaan kuuluu hyvinvointialueille.
Sinisaari asui muutostöiden tekemisen ajan Validian asumiskokeiluasunnossa. Muutostöiden tekemisessä kesti noin kuukausi.
– Kotiimme rakennettiin ramppi, vessaa suurennettiin ja keittiökaappeja remontointiin niin, että yletyin käyttämään niitä, Sinisaari muistelee.
Myöhemmin Sinisaari muutti perheensä kanssa omakotitaloon, jonka muuttamisessa esteettömäksi kaupunki auttoi tarjoamalla rampin yhdelle ulko-ovelle.
– Terassin rakennutin itse.
Nyt Sinisaari asuu taas rivitaloasunnossa. Uusi koti vaati muutostöitä keittiöön ja jälleen avustuksen hakemista kaupungilta.
Sinisaari pärjää arjessa nyt itsenäisemmin kuin aiemmin. Arjessa tarvittavaa apua varten hänellä on henkilökohtainen avustaja. Sinisaari asuu yksin, ja hänen täysi-ikäinen poikansa asuu hänen luonaan osan aikaa.

Sinisaaren arkea rytmittävät töiden lisäksi pyörätuolirugby- ja oheistreenit, fysioterapiakäynnit sekä luottamustehtävät Suomen Paralympiakomitean urheilijavaliokunnassa, Porvoon Invalidit ry:ssä, Porvoon vammaisneuvostossa sekä Invalidiliiton liittovaltuustossa.
Hälytysnappi voidaan korvata terveysvakuutuksesta
Pohjola Vakuutuksessa kodin muutostyöt kuuluvat osaksi terveysvakuutusta valinnaisena lisähoitoturvan osana. Kodin muutostöitä korvataan toimintakyvyn haitan vuoksi, jos ne ovat lääkärin määräämiä ja välttämättömiä vakuutetun itsenäisen selviytymisen kannalta.
– Lain mukaan korvattavat muutostyöt ja apuvälineet rajautuvat pois vakuutuksen korvauspiiristä, Nieminen kertoo.
Vakuutuksesta voidaan kuitenkin korvata asioita, joita ei korvata lakisääteisesti. Tällainen voisi olla esimerkiksi hissi kerrosten välissä liikkumiseen.
Muutostöiden lisäksi terveysvakuutuksesta voidaan korvata päivittäiseen toimintaan vaikuttavia laitteita ja itsenäiseen arjessa suoriutumiseen tarvittavia kodinkoneita ja laitteita.
– Jos asunnossa on esimerkiksi päältä täytettävä pesukone, ja vakuutettu ei kykene toimintakyvyn haittansa vuoksi täyttämään sitä, se voidaan vaihtaa sivustatäytettävään malliin.
Terveysvakuutuksen kodin muutostyökuluista voidaan lääkärin määräyksellä korvata myös apuvälineitä sekä turvallisuutta lisääviä laitteita.
– Jos henkilö on vaikka riskissä pudota pyörätuolista eikä pääsisi omin avuin ylös, vakuutus voi korvata hänelle hälytysnapin, Nieminen sanoo.
Niin Sinisaarella kävi vammautumisen alkuaikoina. Hän putosi lattialle, kun oli siirtymässä pyörätuolista sohvalle, eikä päässyt omin voimin ylös. Sinisaari soitti lähellä asuvalle kaverilleen ja pyysi kaverin auttamaan.

Nykyään Sinisaaren siirtyminen pyörätuolista eri paikkoihin onnistuu paremmin. Hän pystyy siirtymään pyörätuolistaan esimerkiksi auton takapenkille, vaikka se vaikutti aiemmin mahdottomalta tehtävältä.
Asia onnistui, kun hän oli ensin seurannut sivusta, miten pelikaveri tekee sen.
– Vertaistuki antaa paljon voimaa ja opettaa. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, Sinisaari tähdentää.