Täysi-ikäisen kotona asuvan nuoren osallistuminen perheen kustannuksiin herättää suomalaisissa vahvoja tunteita. Toisten mielestä se on erinomaista talouskasvatusta tulevaisuutta varten, jotkut taas näkevät sen vanhempien rahanahneutena.

Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskalla on aiheeseen selkeä näkemys:

Vähävaraisissa perheissä nuoren osallistuminen kuluihin voi olla aidosti tarpeellista kulujen kattamiseksi.

– Ei ole lainkaan huono asia, että työssäkäyvä aikuinen osallistuu arjen kustannuksiin edes jossain määrin. Moni vanhempi tarkoittaa hyvää kustantaessaan nuoren aikuisen elämisen, mutta se voi kostautua myöhemmin elämässä, mikäli nuorelle ei muulla tavoin opeteta arjen kulujen hallintaa‍.

Wilska muistuttaa, että monissa perheissä kyseessä ei ole valinta vaan välttämättömyys.

– Hyvätuloisissa perheissä nuoren osallistuminen voi olla enemmän talouskasvatusta, kun taas vähävaraisissa perheissä se voi olla aidosti tarpeellista arjen kulujen kattamiseksi.

Ennen osallistuttiin enemmän

Wilska muistuttaa, ettei kyseessä ole uusi ilmiö.

– Ennen hyvinvointivaltion syntyä lasten osallistuminen perheen toimeentuloon oli hyvin tavallista etenkin työväenluokkaisissa perheissä ja maaseudulla.

1900-luvun jälkipuoliskolla suomalaisten elintason nousu muutti ajattelutapaa. Omien lasten taloudellisesta tukemisesta tuli jopa kunnia-asia.

– Iso osa 1960- ja 1970-luvuilla syntyneistä suomalaisista ei saanut omilta vanhemmiltaan minkäänlaista rahallista apua. Siksi halu auttaa omaa jälkipolvea taloudellisesti voi tuntua tärkeältä.

Elämäntilanne vaikuttaa

Moni vanhempi pohtii, milloin nuorelta voi kohtuudella pyytää rahaa‍ perheen kuluihin.

Wilskan mukaan tärkeintä on huomioida nuoren elämäntilanne: opiskelevan tai varusmiespalveluksessa olevan lapsen kohdalla tilanne on erilainen kuin täyspäiväisesti työssä käyvän.

Nuorten ylivelkaantuminen on ongelma. Siksi kotona on hyvä näyttää, mitä arjen pyörittäminen maksaa.

– Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos nuori käy kokopäivätöissä ja saa säännöllisiä tuloja, kotitalouden kuluihin osallistuminen edes pienellä summalla on ihan kohtuullista. Summa voi olla esimerkiksi yhdessä sovittu prosenttiosuus nuoren palkasta.

Tärkeitä taloustaitoja tulevaisuuteen

Wilskan mukaan rahasta puhuminen – jopa perheen kesken – on Suomessa edelleen tabu. Nuoren osallistaminen perheen menoihin on yksi hyvä tapa edistää talouskasvatusta ‍ ja avointa rahapuhetta.

– Nuorten ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen ongelma. Siksi kotona on hyvä näyttää konkreettisesti, mitä asuminen, ruoka ja arjen pyörittäminen maksavat.

Tärkeintä on pitää keskusteluyhteys nuoren kanssa avoimena: pelisääntöjen tulee olla kaikille selvät ja tasapuoliset.

Nuorelle olisi hyvä myös kertoa rehellisesti, miksi osallistumista toivotaan.

– Jos taustalla on perheen tiukka rahatilanne, siitä olisi hyvä puhua suoraan. Jos taas kyse on kasvatuksellisista syistä, myös se kannattaa sanoa ääneen, Wilska summaa.

Näin otat menoihin osallistumisen puheeksi nuoren kanssa

  • Keskustele avoimesti perheen rahatilanteesta ja näytä lapsellesi, mistä kodin menot koostuvat.
  • Huomioi nuoren elämäntilanne ja suhteuta summa nuoren tuloihin sopivaksi.
  • Sopikaa selkeät ja tasapuoliset pelisäännöt kaikille perheenjäsenille.