Verkkohuijaukset ovat nousseet viime vuosina yhdeksi suurimmista digitaalisista uhkista, ja vuonna 2025 niiden määrä on jälleen kasvanut rajusti. Suomessa arvioidaan tapahtuvan jopa miljoona huijausyritystä kuukaudessa. Finanssiala ry:n tilaston mukaan pankkien tietoon tuli vuonna 2024 huijauksia 107,2 miljoonan euron edestä ja pankit saivat niistä palautettua 44.3 miljoonaa euroa. Rikollisten taskuun päätyi siis jopa 62,9 miljoonaa euroa. Ja tämä on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.

Tekoäly tekee huijauksista entistä uskottavampia

Tekoäly tuottaa huijareille koko ajan kehittyneempiä huijauksia. Aiemmin huijaukset oli helpompi tunnistaa esimerkiksi kirjoitusvirheiden takaa, mutta nykyään huijausviestit ovat todella aidon näköisiä. Ikä, sukupuoli tai koulutustausta ei suojaa enää huijauksilta, kuka tahansa meistä on potentiaalinen uhri. Huijarit saattavat myös kohdentaa huijauksia johonkin tiettyyn kohderyhmään tai aikaan. Esimerkiksi lähestyvä joulu kiireineen on otollista aikaa huijareille lähettää erilaisia paketteihin liittyviä kalasteluviestejä. Monet huijaukset perustuvatkin lähtökohtaisesti kiireen tuntuun. Nopeasti tai väsyneenä katsottuna huonostikin tehty huijausviesti voi vaikuttaa aidolta. 

Ajankohtaisia huijausilmiöitä tällä hetkellä  

1) Huijauspuhelut – olet vaarassa etenkin silloin kun huijari osuu hetkeen, jolloin et ole valppaimmillasi 

Merkittävimpänä huijaustyyppinä ovat edelleen erilaiset huijauspuhelut. Ne alkavat usein tekstiviestillä, jossa viitataan kiireelliseen tai huolestuttavaan tilanteeseen – esimerkiksi tilin jäädyttämiseen tai epäilyttävään tapahtumaan. Huijarit osaavat ajoittaa yhteydenoton hetkeen, jolloin vastaanottaja on väsynyt, kiireinen tai odottaa viestiä pankilta tai viranomaiselta. Pääasiallisesti puheluita on toteutettu maksupohja-moduksella. Viestin avulla kalastellaan verkkopankkitunnukset, joiden avulla huijari luo maksupohjan – niin sanotun "turvatilin". Puhelun aikana uhri manipuloidaan siirtämään rahaa tälle tilille, mutta todellisuudessa kyseessä on huijarin oma tili. 

OP:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan (* syyskuu 2025) jopa yli 80 prosenttia suomalaisista välttelee puheluihin vastaamista huijausten pelossa. Ilmiö on olemassa kaikenikäisten keskuudessa. Nuorilla ei välttämättä vielä ole riittävää kokemusta pankkien toiminnasta, jotta he osaisivat tunnistaa kiireisiä pyyntöjä huijauksiksi. Ikäihmisten huijauksissa käytetään sosiaalista manipulaatiota, jossa huijarit käyttävät hyväkseen vanhempien ikäluokkien auktoriteettiuskoa. Joka ikäryhmässä on siis syytä olla tarkkana.  

2) Sijoitushuijaukset – tunteet ja raha kietoutuvat yhteen 

Toiseksi suurimpana ilmiönä tällä hetkellä korostuvat sijoitushuijaukset. Ne yhdistyvät usein rakkaushuijauksiin, joissa uusi tuttavuus suosittelee "varmaa sijoituskohdetta". Uhrille saatetaan ehdottaa kryptovaluuttatilejä tai ulkomaisia sijoitusalustoja, ja samalla pyydetään asentamaan etähallintaohjelma. Lopputuloksena uhri menettää sekä rahansa että luottamuksensa. 

3) WhatsApp-huijaukset – uusi tapa kalastella tietoja 

Yksi uusimmista huijausmuodoista on WhatsAppin kautta tapahtuva huijaus, jossa rikolliset aloittavat yhteydenoton tekstiviestillä, joka näyttää tulevan viranomaiselta tai esimerkiksi suomi.fi-palvelusta. Viestissä kehotetaan tunnistautumaan linkin kautta, joka ohjaa valesivustolle. Kun huijari saa verkkopankkitunnukset haltuunsa, hän jatkaa keskustelua WhatsAppissa, käyttäen pankin logoa profiilikuvana ja esiintyen asiakaspalvelijana. Huijari saattaa jopa soittaa WhatsAppin kautta huijauspuhelun esiintyen pankin asiakaspalvelijana tai jatkaa keskustelua pyytäen uhrin avainlukulistan lukuja.  

Näiden lisäksi tällä hetkellä on liikkeellä lukemattomia erilaisia huijaustyyppejä.

On hyvä huomioida, että sitä mukaa kun pankit kehittävät turvajärjestelmiään, huijarit keksivät uusia tapoja hyödyntää näitä manipuloinnissaan. Esimerkkinä nostan edellä mainitun WhatsApp-huijauksen, jossa huijari pyytää uhrilta avainlukulistoja ja korostaa, että niitä ei saa sanoa puhelimessa ääneen, mutta on turvallista kirjoittaa ne WhatsApp-keskusteluun. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole, vaan tämä on osa huijausta.  

WhatsAppin kautta tapahtuvissa huijauksissa rikolliset aloittavat yhteydenoton tekstiviestillä, joka näyttää tulevan viranomaiselta tai esimerkiksi suomi.fi-palvelusta. Viestissä kehotetaan tunnistautumaan linkin kautta, joka ohjaa valesivustolle.

Tietoisuuden lisääminen – asiakas on avainasemassa 

Pankit panostavat voimakkaasti asiakastietoisuuden kasvattamiseen. OP Kaakkois-Suomi on ollut mukana esimerkiksi OP Ryhmän valtakunnallisissa kampanjoissa kuten Varmuutta verkkoon -viikot ja Varo verkkohuijaria -kiertueilla, joissa asiakkaita opastetaan turvalliseen asiointiin. Lisäksi pankin asiantuntijat käyvät säännöllisesti puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa aiheen tärkeydestä ja ajankohtaisista asioista.  

Varo verkkohuijaria -teemaillat järjestetään jälleen - ilmoittaudu mukaan!

OP Kaakkois-Suomi järjestää tänäkin vuonna lokakuussa Varo verkkohuijaria -kiertueen, joka sai viime vuonna suuren suosion. Maksuttomia tilaisuuksia järjestään neljällä paikkakunnalla ja iltojen aikana on mahdollisuus kuulla sekä OP Kaakkois-Suomen että Kaakkois-Suomen poliisin asiantuntijoita.  

Tilaisuuksien ajankohtiin ja ohjelmaan voit tutustua verkkosivullamme op.fi/kaakkois-suomi. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.‍

Verkkohuijaukset ovat osa digitaalista arkea – mutta tieto, valppaus ja yhteistyö voivat tehdä siitä turvallisempaa. 

 

* OP Ryhmän syyskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1042. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 3,2 prosenttiyksikköä.