Idea Hippo‍-kisoista sai alkunsa Jussi Sirkiältä, joka tuli vuonna 1980 Lappeenrannan Osuuspankkiin markkinointipäälliköksi.

- Ensimmäisen kesän aikana tutustuin ympäristöpankkienkin toimintaan ja viehätyin Ylämaan ja Lemin osuuspankkien järjestämistä lasten hiihdoista, jotka eivät kuitenkaan olleet vielä Hippo-hiihtoja‍.

Tästä virisi ajatus omien hiihtokisojen järjestämisestä pankin toimialueella. Lappeenrannassa tapahtumajärjestelyjen yhteistyökumppaniksi saatiin Lappeen Riento, jolla oli runsaasti talkooväkeä ja tarvittavaa osaamista. Yhteistyö kisajärjestelyissä on jatkunut jo yli 40 vuotta.

Jussi Sirkiä Kimpisen kentällä, ensimmäisten Hippo-yleisurheilukisojen näyttämöllä.

Maaliskuussa 1981 järjestettyjen Hippo-hiihtojen jälkeen nousi ajatus Hippo-yleisurheilukisoista Lappeenrannassa Kimpisen kentällä, Jussi Sirkiä kertoo. 

- Kisat päätettiin järjestää kolmiotteluna ajattelematta, miten kova homma on tulosten laskeminen käsipelillä. Lapsille oli kuitenkin monipuolisuus tärkeää ja lajeiksi tulivat juoksu, pituus ja pallo/kuula. Jo heti ensimmäisissä kisoissa oli valtava osanotto ja tuloksien laskemisessa meni reilusti iltayhdeksään saakka.

Sähköinen tulospalvelu nopeutti tulosten saantia

- Hippo-yleisurheilukisojen osanottajamäärät nousivat satoihin ja oli pelko siitä, että kisat kestävät liian kauan. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevat tekniikan ”ihmenuoret” Juha Varis ja Timo Alho kehittivät tietokoneohjelman, johon he sovelsivat SUL:n taulukoita Hippo-kisoille sopiviksi.

Näin päästiin siihen lupaukseen, että kilpailut kestävät kaksi tuntia.

Hauskoja tilanteita riitti, kun lapset kesken juoksun muuttivat mielensä ja jättivät kesken tai äidit juoksivat radalla lasten rinnalla. 

- Monet jatkoivat kisailua ja osa lopetti kesken kaikista kannustuksista huolimatta. Harvalle kuitenkaan jäi ”hampaankoloon” ja seuraavana vuonna osallistuttiin aiempaa innokkaampana.

Hippo-huipentumat keräsivät parhaat kisailemaan

Hippo-kisoista‍ innostuivat kesällä 1982 myös naapuriosuuspankit. Tämän seurauksena päätettiin järjestää Etelä-Karjalan alueen yleisurheilun Hippo-huipentumat.  Kaikista sarjoista viisi parasta pääsi Lappeenrantaan Kimpisen kentälle kisailemaan.

- Moni menestyksekäs eteläkarjalainen urheilija on myös osallistunut Hippo-kisoihin, kuten yleisurheilijat Ilona Ranta ja Annika Kumlin, salibandyn maajoukkuepelaaja Eero Kosonen sekä pesäpallon moninkertainen Itä-Länsi-pelaaja Topi Kosonen.

Pallonheitossa tulokset heittelivät paljon ja pitkästä kiskaisusta saattoi saada melkoisia piste-eroja seuraaviin.

- Näin kävi muun muassa pesäpalloperheen pojille Topille ja Eerolle.

 

Hippo-mitali tunnetaan

Neljänkymmenen vuoden aikana Hippo-mitalikin on säilyttänyt suosionsa ja se löytyy varmasti monen perheen kotoa. 

Alkuvuosina sarjoittain kolmelle parhaalle kisailijalle annettiin palkinnoksi kullan, hopean tai pronssin värinen Hippo-mitali ja pokaali.

Nykyään kaikki osallistujat saavat Hippo-osallistujamitalin ja sarjojen parhaita palkitaan pronssi-, hopea- tai kultamitalilla.

Kisan jälkeen tunnelma kentällä onkin varsin jännittävä, kun niin pienen kuin suuremmankin kisailijan kaulaan pujotetaan Hippo-osallistujamitali, jota mukana olevat kannustusjoukot ihailevat.

Palkitsemisesta otetaan tietysti muistoksi myös asiaan kuuluvat valokuvat, jonka jälkeen on mukava lähteä kotimatkalle.

""

Hippo-faktaa

  • Hippo-hiihdot alkoivat talvella 1981.
  • Hippo-yleisurheilukilpailut alkoivat syksyllä 1982.
  • Ensimmäinen Hippo-lehti ilmestyi vuonna 1982.
  • Kisoihin voivat osallistua alle 13-vuotiaat lapset.
  • Vuonna 2024 OP Kaakkois-Suomen Hippo-kisoihin osallistui yli 3 800 lasta.
  • Valtakunnallisesti Hippo-hiihdot, -yleisurheilukisat ja muut Hippo-tapahtumat‍ liikuttavat kymmeniätuhansia lapsia joka vuosi.
  • Osuuspankeissa järjestetään mm. Hippo-pesis-, luistelu-, koris- ja suunnistuskouluja, Hippo Säpäkipinä -eskarikouluja sekä Hippo Street Tennis -kiertueita.