Verkkohuijaukset lisääntyvät voimakkaasti Suomessa. Finanssiala ry:n tilaston mukaan viime vuonna suomalaisten pankkien asiakkailta yritettiin huijata peräti 107,2 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 luku oli 76,9 miljoonaa euroa. Huijausten määrän kasvu näkyy asiakaskohtaamisissa.

Aiemmin väärinkäytösten uhriksi joutuivat suhteellisesti enemmän ikäihmiset kuin nuorempi osa väestöstä. Nykyään kuka tahansa, iästä, sukupuolesta tai koulutustaustasta huolimatta voi joutua väärinkäytösten tai niiden yritysten kohteeksi.

Uhria manipuloidaan vahvistamaan ja tekemään maksu itse

Sitä mukaa, kun pankit tehostavat toimintatapojaan vastaamaan verkkohuijausten kasvuun, niin myös rikolliset muokkaavat omaa käyttäytymistään. Nyt on siirrytty yhä enemmän huijauksiin, joissa uhri manipuloidaan tekemään ja vahvistamaan petollinen maksu itse. Tällöin tieto erilaisista huijauksista on entistä tärkeämpi keino myös suojautua niiltä.

Tietojenkalastelu on yleisin huijausmuoto

OP Kaakkois-Suomen toimialueella korostuvat tällä hetkellä erityisesti erilaiset tietojenkalasteluhuijaukset. Finanssiala ry:n mukaan tietojenkalasteluhuijaukset lisääntyivät viime vuonna Suomessa jopa 161 % vuodesta 2023.

Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi - Jos epäilet huijausta, jätä homma kesken.

Konttoreissamme asioi päivittäin asiakkaita, jotka ovat joutuneet tai epäilevät joutuneensa tietojenkalasteluhuijausten kohteeksi. Kalastelun tavoitteena on saada uhrin digitaaliset tunnukset haltuun ja käyttää niitä tilisiirtojen tekemiseen tai luottojen nostamiseen. Huijarit voivat käyttää erilaisia menetelmiä, kuten väärennettyjä sähköposteja, verkkosivustoja tai huijauspuheluita, saadakseen uhrin luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan.

Puhelimitse tapahtuvissa kalasteluissa huijari esiintyy esimerkiksi pankin turvallisuusasiantuntijana ja pyytää verkkopankkitunnuksia, joita huijarin mukaan tarvitaan rahojen pitämiseen turvassa. Uhri voidaan myös manipuloida siirtämään rahojaan turvaan ns. turvatilille. Pankilla ei kuitenkaan ole käytössä turvatiliä, jonne asiakas voisi siirtää varat turvaan. Tällaisissa tilanteissa rahat päätyvät huijarin tilille.

Huijareiden saamat summat vaihtelevat muutamista kymmenistä euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Kun huijauksen kohteena oleva on huomannut tilanteen riittävän nopeasti ja ollut yhteydessä OP:n sulkupalveluun 24 h/vrk 0100 0555, on usein voitu estää, ettei tileiltä tai korteilta ole ehtinyt mennä mitään tai luottoja voitu nostaa.

Verkkopankkitunnusten oikeaoppinen käyttö on edelleen hyvin turvallinen tapa asioida niin pankin omissa kuin kolmannen osapuolen palveluissa. Pankit suosittelevat ensisijaisesti heidän tarjoamien mobiilisovellusten käyttöä, sillä niissä asiakas voi varmuudella tietää asioivansa oikean palveluntarjoajan palvelussa.​

Ajankohtaiset huijausilmiöt 

WhatsApp-huijaukset

WhatsApp-huijaukset ovat uusi huijausmuoto, jossa rikolliset käyttävät WhatsAppia osana huijausta. Huijaus alkaa tekstiviestillä, jonka lähettäjäksi väitetään virallista tahoa, kuten suomi.fi:tä. Viestissä on linkki, jonka kautta asiakkaan tulisi tunnistautua palveluun. Huijareiden valesivustolla kysytään henkilötietoja ja verkkopankkitunnuksia. Saatuaan tunnukset huijari avaa WhatsApp-keskustelun, jossa profiilikuvana on pankin logo. Huijari saattaa soittaa WhatsAppin kautta huijauspuhelun esiintyen pankin asiakaspalvelijana tai pyytää kirjoittamaan avainlukuja keskusteluun.

Haittaohjelmat

Huijarit pyrkivät levittämään haittaohjelmia, joiden avulla he saavat haltuunsa uhrin laitteen. Haittaohjelma voi latautua esimerkiksi QR-koodin kautta tai virallisen sovelluskaupan ulkopuolelta ladatusta sovelluksesta. Huijauspuheluiden yhteydessä voidaan lähettää tekstiviesti, joka sisältää haittaohjelman lataavan linkin. Huijari manipuloi asiakkaan uskomaan, että kyseessä on tietoturvaohjelmisto, joka tulee ladata asioinnin yhteydessä.

Laita vuorokausikohtaiset turvarajat tileille ja korteille

Yli 70 prosenttia suomalaisista kertoo asettaneensa itselleen käyttö- tai turvarajoitukset käyttötileilleen tai maksukortilleen, kertoo OP:n teettämä kysely.

Turvarajat määrittävät, kuinka paljon rahaa voi kulua tililtä yhdessä vuorokaudessa. Niitä on kahdenlaisia, omat tileille ja maksukorteille. Käyttötilin turvaraja voi estää tiliä tyhjentymästä kokonaan, jos pankkitunnukset päätyvät huijarille. Samaan tapaan pankki- ja luottokorttien turvarajat voivat estää tiliä tyhjenemästä kokonaan, jos maksukortin tiedot varastetaan. Turvarajat on mahdollista määritellä oman kulutustottumuksen mukaan ja niitä voi muokata helposti, milloin tahansa omassa mobiilipankkisovelluksessa.

Omasta mobiilipankkisovelluksesta on myös syytä asettaa ilmoitukset päälle. Ilmoitusten avulla huomaa poikkeavat tili- ja korttitapahtumat nopeasti ja voi reagoida ajoissa.

Takaisin OP Kaakkois-Suomen juttuihin‍  ‍‍