Vehkataipaleella pienet teot kasvavat suureksi muutokseksi
Vehkataipaleen monimuotoisuushanke on koonnut suuren joukon toimijoita yhteen, ja toivottomalta näyttäneen vesistön tilaan on saatu jo parannusta.
Vehkataipale Etelä-Karjalan Taipalsaarella on sekä kylä että kapea kannas, joka erottaa Pien-Saimaan Suur-Saimaasta. Vuoden 2009 laajat leväkukinnat herättivät alueen vakituiset sekä vapaa-ajan asukkaat huomaamaan vesistön heikentyneen tilan.
– Viimeistään silloin ymmärrettiin, että jotain on tehtävä, kertoo Vehkataipaleen monimuotoisuushankkeen vetäjä, vesistöasiantuntija Sari Aaltonen Saimaan vesiensuojeluyhdistyksestä.

Monimuotoisuutta ja puhtaampaa vettä
Vuoteen 2027 jatkuvan hankkeen tavoitteena on parantaa veden laatua ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi kosteikkojen rakentaminen, niittyjen perustaminen ja vieraslajien poistaminen. Tänä keväänä alueella järjestettiin istutustalkoot, joissa istutettiin noin 100 jalopuuta, ja kesällä järjestetään muun muassa lupiinin poistotalkoita.
Taipalsaaren kunnassa on rakennettu viime vuosina jo useita kymmeniä kosteikkoja, jotka pidättävät vettä, suodattavat ravinteita ja tarjoavat elinympäristöjä lukuisille lajeille. Kosteikkojen kasvillisuus syntyy ilman istutuksia luonnon omasta siemenpankista.
– Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös näyttää, miten suhteellisen pienilläkin teoilla voidaan saada aikaan näkyviä vaikutuksia, ja samalla innostaa asukkaita mukaan toimintaan. Joskus ehdittiin jo ajatella, että peli on menetetty Saimaan suhteen, mutta yhdessä tekemällä saadaan aikaan muutoksia, Aaltonen sanoo.
Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahoituksella sekä paikallisella omarahoitusosuudella. Yksi hankkeen tukijoista on OP Kaakkois-Suomi.

Maanomistaja löytää tasapainon
Yksi hankkeessa mukana olevista maanomistajista on Olli Lohi. Hänelle Vehkataipale on perinnemaisema, johon liittyy vahva side.
– Sukuni on asunut täällä pitkään. On tärkeää, että maisemaa hoidetaan yhdessä.
Lohen maille on rakennettu kosteikko yhteistyössä peltoja vuokraavan maanviljelijän kanssa niin, ettei viljely häiriinny merkittävästi. Tulokset näkyvät nopeasti: alueelle on jo asettunut muun muassa joutsenia ja kaulushaikara.
– Luonto palautuu nopeasti, kun sille antaa mahdollisuuden, Lohi iloitsee.
Rapukanta veden laadun mittarina
Aarno Karels on Kattelussaaren osakaskunnan puheenjohtaja ja yksi alueen vapaa-ajan asukkaista. Osakaskunnan tehtäviä ovat mm. kalakannan hoito ja kalastuksen valvonta, joten vesistön tila on ollut sillekin suuri huolenaihe. Viime vuoden lopulla osakaskunta sai valmiiksi merkittävän rakennushankkeen, kun kalankäsittelykontti ja kalamaja valmistuivat.
– Uudet tilat mahdollistavat nykyaikaisen kalastustoiminnan, jonka myötä kalastajat voivat myydä tuoretta kalaa alueen asukkaille sekä mökkiläisille. Täpläravun ja ravustuksen lisääntyminen alueella ovat merkkejä parantuneesta veden laadusta.
Osakaskunta on sitoutunut monimuotoisuushankkeen jatkotoimenpiteisiin viiden vuoden ajaksi.
Karels kokee hankkeen myös lisäävän yhteisöllisyyttä. Aikanaan lossi toimi kyläläisten kohtaamispaikkana, mutta sen poistuttua yhteisöllisyys on vähentynyt.
– Talkoot ja yhteiset projektit tuovat ihmisiä jälleen yhteen.
Kyläyhdistys kokoaa tekijät
Vehkataipaleen kyläyhdistys on ollut mukana hankkeessa alusta asti. Puheenjohtaja Laura Hiltusen mukaan luonto- ja virkistysarvot ovat kyläläisille tärkeitä.
– Esimerkiksi koulun ranta on ollut yleisessä käytössä, mutta rehevöitynyt pahasti. Tavoitteena ei ole tehdä siitä varsinaista uimarantaa, mutta saada vesi niin hyväksi, että siellä voi halutessaan myös pulahtaa.
Yhdistys näkee hankkeen ennen kaikkea mahdollisuutena lisätä viihtyisyyttä ja aktivoida asukkaita.

Kunta mahdollistajana
Taipalsaaren kunta on ollut hankkeessa mukana alusta asti. Tekninen johtaja Samuli Kakko korostaa Saimaan merkitystä kunnalle.
– Tapalsaaren alueella on noin 4 600 asukasta ja peräti 3 000 kesämökkiä. Yli puolet kunnan pinta-alasta on vettä, ja sen hyvä tila on tärkeää sekä asukkaille että alueen elinvoimalle.
Kunta ei ole hankkeen rahoittaja, mutta toimii mahdollistajana esimerkiksi tukemalla viestintää ja on myös myynyt maa-alueita hankkeen mahdollistamiseksi osakaskunnalle.
– Kunnalla ei olisi mahdollisuuksia tehdä näin mittavia toimenpiteitä yksin. Hanke parantaa ehdottomasti alueen veto- ja pitovoimaa merkittävästi.
Vehkataipaleen esimerkki osoittaa, että paikallisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan suuriakin muutoksia. Kun pienet teot toistuvat eri puolilla Suomea, niiden vaikutus kasvaa merkittäväksi.

