Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Etelä-Karjalan ympäristöpalkinto -kilpailuun saapui 24 hakemusta. Mukana oli sekä yksityishenkilöiden että erilaisten yhteisöiden hakemuksia. Palkintolautakunta päätti jakaa palkinnon kahtia siten, että molemmat voittajat, Lappeenrannan Steinerkoulu ja Elstor Oy, saavat palkinnoksi 5 000 euroa.

- Palkintolautakunta oli erittäin tyytyväinen hakemusten määrään ja erityisesti niiden sisältöön. Palkinto haluttiin jakaa kahden erilaisen, mutta vahvan ja edistyksellisen toimijan kesken, kertoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Mika Peltonen Etelä-Karjalan kauppakamarista.

Permakulttuurinen koulupuutarha oppimisen välineenä

Lappeenrannan Steinerkoulu on perustettu vuonna 1989 ja toiminut nykyisessä paikassaan entisen pääesikunnan alueella 90-luvun lopulta saakka. Noin sadan oppilaan yhtenäiskouluun tulee oppilaita sekä Lappeenrannasta että lähialueilta, kuten Taipalsaaresta, Joutsenosta ja Lemiltä.

- Koulumme on avoin kaikille ja opiskelemme valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti, vaikka opetusta ja kasvatusta lähestytäänkin steinerpedagogisesti. Tämä näkyy esimerkiksi puutarhakasvatuksessa niin, että suunnitellaan ja toteutetaan asioita yhdessä oppilaiden kanssa, ja paneudutaan kulloinkin vuorossa olevan asian opiskeluun, kertoo rehtori Titta Kossila.

Vaikka koulu sijaitsee Lappeenrannan keskustan tuntumassa, tarjoaa laaja ja monipuolinen pihapiiri erinomaiset puitteet niin liikuntatunteihin, välituntiaktiviteetteihin kuin koulupuutarhaankin, jota alettiin rakentaa keväällä 2022. Puutarhassa noudatetaan permakulttuurisia menetelmiä eli kasvatetaan satoa tuottavia kasveja luontoa kunnioittaen ja niin, että maaperä ei köyhdy.

- Ympäristökasvatus on yksi arvoistamme ja koulupuutarha mahdollistaa luonnon kiertokulun seuraamisen konkreettisesti. Meille on jo muodostunut esimerkiksi sellainen perinne, että 2-luokkalaiset istuttavat keväällä perunaa ja nostavat syksyllä sadon, jonka pääsevät itse keittämään ja syömään.

Koulupuutarhassa tehdyt askareet ja havainnot siirtyvät luokassa muistiinpanoiksi vihkoon.

Luomu- ja lähiruokaa koulun omasta keittiöstä

Vihreät arvot näkyvät myös koulun keittiössä, joka on mukana Portaat Luomuun -ammattikeittiöohjelmassa. Kaikki ruoka tehdään omassa keittiössä alusta asti ja raaka-aineina käytetään mahdollisimman paljon luomu- ja lähituotteita.

- Meille tulee tuotteita useilta lähitiloilta ja esimerkiksi kalat haetaan suoraan kauppahallista. Lisäksi tavoitteena on, että koulupuutarhan kasvispiraaleista saataisiin tulevaisuudessa yrttejä keittiön tarpeisiin ja että voisimme kompostoida syntyvän keittiöjätteen, kertoo koulun emäntänäkin toimiva toiminnanjohtaja Leena Ojala.

Lappeenrannan Steinerkoulu saa muiden peruskoulujen tapaan valtionavustusta, joka ei kuitenkaan yksin riitä toiminnan pyörittämiseen. Koulua ylläpitää Lappeenrannan steinerkoulun kannatusyhdistys ja oppilaiden vanhempien toivotaan maksavan kuukausittaista kannatusmaksua. Lisäksi toimintaa rahoitetaan varainhankinnalla mm. Mikkelinpäivän markkinoiden yhteydessä sekä erilaisilla hankerahoituksilla.

- Olemme kiitollisia, että monipuolinen ympäristökasvatustyömme sai nyt tunnustusta ympäristöpalkinnon muodossa.

Koulun toiminta on mahdollista sitoutuneiden vanhempien sekä henkilöstön yhteistyöllä. Kuvassa vasemmalta puutarhahankkeen vetäjä ja koulun vanhempi Terhi Hirvikallio, rehtori Titta Kossila ja toiminnanjohtaja Leena Ojala.

Lämpövarastoratkaisuja tulevaisuuden tehtaalta

Vuonna 2017 perustettu, ympäristöteknologiaan ja lämpövarastoratkaisuihin keskittyvä Elstor sijaitsee vain kivenheiton päässä LUT-yliopistosta, samassa kiinteistössä kahden muun startup-yrityksen kanssa. Toimitusjohtaja Kari Suninen kutsuu rakennusta ”Tulevaisuuden tehtaaksi”.

- Kaikkien kolmen yrityksen taustalla on sarjakeksijä ja -yrittäjä Ari Piispanen, joka on perustanut aiemminkin yrityksiä tänne. Sittemmin yritykset ovat kasvaneet ja siirtyneet eteenpäin, mutta intohimoisesti ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun suhtautuva Ari on jäänyt kehittämään uusia ideoita tänne.

Yritysryppään sijainti LUT-yliopiston vieressä ei ole sattumaa. Elstorin kehittämää lämpövarastoratkaisua on ollut Ari Piispasen lisäksi innovoimassa energiatehokkuuden professori Jero Ahola. Lisäksi yritys on saanut opiskelijoista useita kesä- ja tuntityöntekijöitä, joista osa on jäänyt yritykseen vakituiseen työsuhteeseen, ja pystynyt tarjoamaan heille myös lopputöiden aiheita.

- Uskon, että työskentely startup-yrityksessä on myös opiskelijoille erittäin hedelmällistä, sillä täällä pienessä työyhteisössä altistuu väkisin monenlaiselle tekemiselle ja pääsee kehittymään eri tavalla kuin isossa yrityksessä, jossa yksittäiset henkilöt luontaisesti työskentelevät kapeammalla sektorilla.

Toimitusjohtaja Kari Suninen arvelee, että Elstorin nykyinen, noin kymmenen hengen henkilöstömäärä tulee tuplaantumaan vuoden kuluessa.

Päästöttömällä höyryntuotannolla tavoitellaan suurta ilmastovaikutusta

Harvempi kuluttaja tulee ajatelleeksi, millainen merkitys höyryllä on teollisuudelle. Tai miten esimerkiksi lääke-, elintarvike-, juoma- tai kemianteollisuuden tarvitsema höyry tuotetaan.

- Perinteisesti höyryä on tuotettu fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn tai kaasun, avulla. Kehittämämme laitteisto mahdollistaa uudistuvan sähkön varastoinnin alhaisten sähkönhintojen aikana ja sen purkamisen höyrynä tai lämpönä tarpeen mukaan. Pystymme siis tuottamaan höyryä ja lämpöä päästöttömästi ja vieläpä varsin kustannustehokkaasti.

Ensimmäiset Elstorin toimittamat laitteistot ovat olleet sopimuskumppaneilla käytössä jo noin kolmen vuoden ajan ja toimitussopimuksia on kaiken kaikkiaan kymmenkunta. Yrityksestä on kiinnostunut myös yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö McKinsey, joka on selvityksessään arvioinut Elstorin kehittämän teknologian yhdeksi edelläkävijäksi koko maailmassa.

- Alkuvaiheessa laitteistoja on otettu käyttöön pienemmissä perheyrityksissä, joissa päätöksenteko on ketterää. Mutta sana on kiirinyt ja olemme päässeet mukaan mm. YK:n ilmastokonferenssin Suomen paviljonkiin Dubaihin sekä tapaamaan yhdysvaltalaista järjestöä, jossa ovat mukana maailman suurimmat elintarvikeyhtiöt. Useilla yrityksillä on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030 ja rajapyykin lähestyessä lisääntyy myös kiinnostus uutta teknologiaa kohtaan.

Elstorin lämpövarastoratkaisun avulla pystytään tuottamaan höyryä ja lämpöä teollisuuden käyttöön samalla hinnalla tai jopa edullisemmin kuin öljyllä tai kaasulla.

Toimitusjohtaja näkee Elstorin tulevaisuuden mielenkiintoisena ja pitää kansainvälistymistä välttämättömänä, jotta yritys voi tehdä tavoittelemansa suuren ilmastovaikutuksen. Silti hän pitää paikallisen ympäristöpalkinnon voittamista tärkeänä ja jopa yllättävänä.

- Koska toimimme teollisuuden parissa, on Elstor paikallisille tuntematon. Lappeenrannan kaupungin kanssa meillä on jo erinomaista yhteistyötä, mutta pidän tärkeänä, että kaupunkilaisetkin tietävät, millaisia konkreettisia tekoja Suomen ilmastopääkaupungissa tehdään.

Etelä-Karjalan Ympäristöpalkinto

Keväällä 2024 lanseeratun Etelä-Karjalan ympäristöpalkinto -kilpailun tavoitteena on edistää vihreää siirtymää alueella, nostaa esiin paikallista ympäristöosaamista ja lisätä paikallisten ympäristötekojen julkisuutta. 

Palkintolautakunnan muodostivat Etelä-Karjalan kauppakamarin, Etelä-Karjalan Yrittäjien, Etelä-Saimaan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien, Lappeenranta-Saimaa Rotaryklubin, LUT-yliopiston ja OP Kaakkois-Suomen edustajat. Palkintoa rahoitti myös Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö. Palkinnon jatkosta päätetään myöhemmin.

Etelä-Karjalan Ympäristöpalkinto luovutettiin Lappeenrannan kaupungin Avoimet ovet ja Greenreality-karnevaali −tapahtumassa 29.8.2024.

Takaisin OP Kaakkois-Suomen juttuihin