45 vuotta hiihdon riemua
Lisää aiheesta
Kun Suomen ensimmäiset Hippo-hiihdot järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1980, osallistujat saivat palkinnoksi appelsiinin, mitalin ja pankkikirjan. Tänä vuonna tämä perinteikäs tapahtuma keräsi Vaajakosken urheilukentälle 380 innokasta pikkuhiihtäjää.
Elma Romppainen, 4, on Hippo-hiihdoissa jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa hän osallistuu tapahtumaan kuusivuotiaiden sarjassa, jossa hiihdettävä matka on 350 metriä eli kierros urheilukentän ympäri. Hän on käynyt testaamassa ladun jo aiemmin ja on hyvillään siitä, että reitillä ei ole mäkiä.
– Ylämäet on mulle vähän rankkoja. Mä en jaksais mennä niitä.
Elma saa lähtöluvan ja sivakoi innokkaasti matkaan. Hänen äitinsä Hilkka Aronen kannustaa tytärtään tsemppihuudoin, mutta ei lähde juoksemaan hänen rinnalleen. Sen Elma oli kieltänyt. Maaliin hän tulee leveästi hymyillen ja saa onnitteluhalaukset äidiltään ja kummeiltaan.

Elma Romppainen osallistui tapahtumaan kuusivuotiaiden sarjassa. – Tykkään hiihdosta tosi paljon. On kiva oppia sitä koko ajan enemmän.
Haluamme opettaa lapsille liikunnallista elämäntapaa.
Myös Elman sisko Ester osallistui hiihtoihin pienimpien sarjassa, mutta lähti hiihdon jälkeen isänsä ja pikkuveljensä kanssa kotiin.
– Tämä on kiva perinne koko perheelle. Yritämme liikkua monipuolisesti ja olla paljon ulkona. Haluamme opettaa lapsille liikunnallista elämäntapaa, Hilkka kertoo.
Romppaisen perheessä hiihtoja odotetaan kovasti. Hilkka kaavailee, että ensi vuonna ehkä pikku-Maurikin pääsee jo suksille.
– Arvostan urheiluseuroja, jotka järjestävät tällaisia matalan kynnyksen lajikokeiluja ja tapahtumia. Tämä on tosi elämys lapsille.

Elma Romppaisen ja Hilkka Arosen mielestä tapahtumassa oli mukavaa, kun oli paljon hiihtäjiä, ja sieltä sai mitalin ja lämmintä mehua.
Pankkisuhde syntyi kilpailupalkinnosta
Ski Jyväskylän puheenjohtaja Juha Tuikkanen seuraa Elman sarjan etenemistä ajanottokopista. Juha kuuluttaa ajantasaisia tilannetietoja ja laittaa väliin lastenlauluja soimaan.
Seuraavien sarjojen osallistujat testaavat vanhempiensa avustuksella latuja, mutustavat makkaraa ja hörppivät lämmintä mehua. Aikuiset vaihtavat kuulumisia tuttaviensa kanssa ja kuvaavat numeroliiveissään touhottavia lapsiaan.
Kaikkien aikojen ensimmäisissä Hippo-hiihdoissa oli samanlainen tunnelma. Ne järjestettiin Jyväskylän Huhtasuolla vuonna 1980. Tuolloin 13-vuotias Juha osallistui vanhimpien hiihtäjien sarjaan. Viiden kilometrin matkalle lähdettiin Kangaslammen jäältä, ja Juha tuli maaliin kolmantena.
Kisan jälkeen osallistujat saivat appelsiinin, mitalin ja pankkikirjan Nisulan Osuuspankkiin. Pankkikirjalle oli talletettu 15 markkaa (noin 2,50 euroa). Juha kertoo, että tästä käynnistyi hänen pankkisuhteensa.
– Hiihto on minulle rakas laji, ja arvostan sitä, että pankki oli tapahtumassa mukana. Ei ole tullut mieleenkään vaihtaa pankkia. Tämän idean keksijät olivat kyllä markkinoinnin edelläkävijöitä, hän toteaa.
Ensimmäisten kisojen jälkeen Juha on ollut Hippo-hiihdoissa erilaisissa rooleissa lähes joka vuosi.
– Tämä on hieno tapahtuma. Lapset saavat ensimmäisen kosketuksen hiihtoon. Talkoolaisten kesken syntyy pitkiä ystävyyssuhteita, mikä on liikunnallisen elämäntavan ohella tärkeintä, mitä tällaisesta harrastuksesta voi saada.

Juha Tuikkasella on pitkä kokemus hiihtotapahtumien järjestämisestä. Hän oli myös hiihtämässä historian ensimmäisissä Hippo-hiihdoissa Huhtasuolla 1980.
Tapahtuman suosio säilynyt
Myös Ski Jyväskylän seuratyöntekijä Lauri Pulkkinen ja kilpailunjohtaja Nina Peltonen ovat olleet järjestämässä tapahtumaa jo vuosia.
– Haluamme liikuttaa lapsia. Heidän riemunsa näkeminen innostaa meitä vuodesta toiseen, Nina sanoo.
– Tapahtumassa on upea henki, ja siinä on kiva olla mukana, Lauri jatkaa.
380 pienen hiihtäjän organisoiminen oikeaan aikaan oikealle reitille oikeassa sarjassa vaatii järjestäjiltä paljon kokemusta ja ketteryyttä. Tapahtumassa on 35 järjestäjää, joista moni on valjastettu opastamistehtäviin.
Kilpailukonseptiin on tehty erityisjärjestelyjä, kuten tavanomaista lyhemmät lähtövälit, jotta kaikki osallistujat ehtivät hiihtää annetussa ajassa.
– 20 sekunnin lähtöväleillä saamme hiihtäjiä ripeästi matkaan, mutta se tuo haastetta lähetysryhmälle ja tulospalvelulle, Nina kuvaa.
Tapahtuman peruskonsepti toimii, eikä siihen ole tehty merkittäviä muutoksia vuosien aikana. Osallistujien palautteet pyritään kuitenkin ottamaan huomioon tapahtuman kehittämisessä. Tänä vuonna esimerkiksi makkaravalikoimaan tuotiin kasvisvaihtoehto.
– Se on sinänsä pieni juttu, mutta maailma muuttuu, ja meidän pitää muuttua sen mukana, toteaa Lauri.
Lasten riemun näkeminen innostaa meitä vuodesta toiseen.
Järjestäjät ovat panneet ilolla merkille, että vaikka kilpahiihtotasolla osallistujamäärät ovat pienentyneet viime vuosina, lapsilla hiihdon harrastaminen ei ole vähentynyt.
– Tämä tapahtuma on säilyttänyt suosionsa. Perheet pitävät hiihtotaitoa tärkeänä ja haluavat opettaa sen lapsilleen. Suuri kiitos OP Keski-Suomelle hienosta yhteistyöstä. Olemme saaneet järjestää tätä mahtavaa tapahtumaa jo 45 vuotta.

OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa
OP Keski-Suomen op.fi-sivulle