Mistä syntyy Suomen talouden kasvu?
Lisää aiheesta
Suomen talous on verkalleen viriämässä. Lisäpotkua talouden kehitykseen tuo tekoälyn siivittämä tuottavuuden kasvu. OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen ja Efeso Consultingin tekoälystrategi Antti Rantanen kertovat näkemyksensä Suomen kasvunäkymistä.
OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen ja Efeso Consultingin tekoälystrategi Antti Rantanen näkevät Suomen talouden tilan maltillisen toiveikkaana. Näkyvissä on jo valonpilkahduksia, mutta kasvuvauhti on edelleen turhan verkkainen.
– Minusta Suomessa ollaan liian kärsivällinen. Kasvua jaksetaan odottaa, ja ollaan turhan tyytyväisiä sen puutteeseen, Rantanen sivaltaa.
Kaksikon mielestä Suomessa kaivattaisiin nyt surkuttelun sijaan visionääristä ja positiivista otetta. Mahdollisuuksien näkeminen ongelmien sijaan nopeuttaisi talouden elpymistä.
–Olemme siirtyneet jo kasvuun, mutta median klikkiuutisointi korostaa taloutemme negatiivisia puolia. Kun usko ja luottamus tulevaan ovat koetuksella, rahaa jemmataan pankkitileille ja kulutusta sekä investointeja siirretään. Se viivästää kasvua, Suominen sanoo.
Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan nyt
Suominen ja Rantanen ovat yhtä mieltä siitä, että tekoälyllä on keskeinen rooli Suomen ja koko maailman talouskasvussa. Kyse ei ole vain suurten tekoälyn kehittämiseen keskittyneiden yritysten voitonmarssista, vaan kaikki toimialat läpäisevästä tuottavuusloikasta. Tekoälyn tuoma murros tapahtuu kuitenkin vaiheittain. Muutosvauhtia voidaan verrata internetin kehitykseen.
Tulevaisuuden menestyjäyritykset alkavat hyödyntää tekoälyä alansa pioneereina. Ne, jotka pystyvät nyt omaksumaan tekoälyn etujoukoissa, ovat 2030-luvun voittajia. Suomisen mielestä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on nyt pohdittava toimenpiteitä, joilla sopeudutaan tekoälyn tuoman rakenteellisen muutoksen vaikutuksiin. Tekoäly ei kuitenkaan välttämättä tarkoita henkilöstövähennyksiä, ainakaan seuraavaan viiden vuoden aikavälillä.
– Kyse on ennen kaikkea tekoälyn tuomasta tekemisen laadun paranemisesta, ei niinkään työn tekemisestä pienemmällä henkilöstömäärällä. Uskon, että esimerkiksi perusteollisuudessa työntekijöiden tarve voi tuotannon skaalautuessa kasvaa. Siksi Suomi tarvitsee nyt työperäistä maahanmuuttoa, Rantanen lisää.

Suomi on yksi tekoälyn hyödyntämisen kärkimaista
Tekoälyn taloudellisessa hyödyntämisessä ollaan vielä aivan alkuaiheessa. Rantasen mukaan Suomi on tekoälyn hyödyntämisessä yksi Euroopan kärkimaista, mutta USA ja Kiina ovat Suomea edellä.
Suuret suomalaiset yritykset edustavat maailman kärkeä datan keräämisessä, mutta nyt data pitäisi vielä valjastaa tekoälyn käyttöön.
Suominen ja Rantanen rohkaisevat myös kuluttajia paneutumaan tekoälyn mahdollisuuksiin avoimin mielin.
– Jos tekoälyn hyödyntämisen taloudellista merkitystä tarkastellaan 24 tunnin kellolla, Suomi olisi minuutissa yksi, USA toisella minuutilla ja Kiina viidennellä minuutilla. Tekoäly demokratisoi oppimista, mikä mahdollistaa suomalaisten yritysten aiempaa tasapäisemmän kilpailun globaalien jättiyritysten kanssa. Olisi upeaa, jos suomalainen yritys pystyisi kehittämään seuraavan sukupolven kevyemmän tekoälymallin. Se voisi olla täysin mahdollista, Rantanen visioi.
Suominen ja Rantanen rohkaisevat myös kuluttajia paneutumaan tekoälyn mahdollisuuksiin avoimin mielin. Käytännössä tekoälyn käyttö arkisissa sähköisissä palveluissa lisääntyy koko ajan, joten sitä tulee hyödynnettyä monesti huomaamatta.
Aktiivinen tutustuminen tekoälyohjelmien mahdollisuuksiin onnistuu itseä kiinnostavien asioiden kautta. Alkuun pääsee ilmaisohjelmistolla, mutta noin parinkympin kuukausihinnalla saa käyttöönsä huomattavasti kehittyneemmän ohjelmistoversion.
– Tekoälyä voi käyttää monipuolisesti vaikkapa sijoittamisessa. Sitä voi esimerkiksi tehdä hetkessä analyysin pörssiyhtiön julkaisemasta pitkästä raportista. Tulevaisuuden ennustamisessa tekoäly ei kuitenkaan ole ihmistä fiksumpi, Suominen sanoo.

Teollisissa pk-yrityksissä on valtava kasvupotentiaali
Suomessa toimii monia mielenkiintoisia startup-yrityksiä, jotka innovaatioineen haastavat globaalisti perinteisten toimialojen tapaa toimia. Voisiko niiden joukosta löytyä Suomen uusi Nokia?
– Suomessa on paljon hyviä alkuvaiheissa olevia yrityksiä, joille on myös hyvin riskirahoitusta tarjolla. Itse toivon, että meillä ei olisi jatkossa vain yhtä ”Nokiaa”. Taloutemme pitkäaikaisen menestyksen kannalta olisi parempi, jos meillä olisi useampia tasaisen vahvoja yrityksiä eri toimialoilla, Suominen pohtii.
Suomen talouden käsillä olevan kasvun näkökulmasta yksittäisten startupien nousu menestyväksi yritykseksi on turhan epävarmaa ja usein myös hyvin hidasta. Kasvun saaminen on huomattavasti nopeampaa tehostamalla markkinoilla pidempään olleiden yritysten toimintaa. Rantanen uskoo vahvasti, että seuraavan kasvuaallon tekijät voisivat nousta Suomen pk-sektorin teollisuusyritysten joukosta.
– Suomen hyvää tulosta tekevien, keskikokoisten valmistavan teollisuuden uusiutuminen on kriittinen tekijä maamme talouden kannalta. Uskon, että ne voivat kasvaa merkittävästi, kun tekoäly tuodaan laajasti mukaan näiden yrityksen ydinprosesseihin. Maailmanmenestyjiä voi nousta myös energiasektorin yrityksistä. Nyt sijoittajien kannattaakin tarkkailla, miten yritysten teknologiatransformaatio ja toiminnan skaalaus etenevät, Rantanen sanoo.

Mahdollisuuksien ja epävarmuuden vuosi 2027
Suominen näkee vuoden 2027 olevan sijoittajalle tätä vuotta parempi. Yritykset tekevät runsaasti investointeja, mutta niiden positiiviset vaikutukset liikevaihdon ja tuloksen kasvuun saattavat näkyä vasta pidemmällä aikavälillä. Kuten aina, USA:n talouden kehityksellä on keskeinen vaikutus globaaliin talouteen ja pörssikursseihin.
Teollisuusrobotiikan kehitys tulee olemaan ensi vuonna huimaa
– Taloudessa näkyy nyt monia positiivisia merkkejä ja yleiskuva lupaa ensi vuodelle kasvua. Sijoittajan kannattaa kuitenkin pitää silmällä myös globaalin kasvun riskitekijöitä. Öljynhinnan voimakas nousu, talouden ylikuumeneminen sekä sitä seuraava korkotason nousu ja tekoälybisneksen mahdollinen sakkaaminen voivat vaikuttaa negatiivisesti kurssikehitykseen, Suominen summaa.
Rantanen uskoo, että ensi vuonna tullaan näkemään joidenkin pk-sektorin teollisuusyritysten tuottavuusloikkia. Tämä on seurausta siitä, että yritykset onnistuvat hyödyntämään tekoälyä tuotantonsa ydinprosesseissa. Tähän vaikuttavat erityisesti uudet Post Language Model -tekoälymallit, joita voidaan hyödyntää robotiikkaa ohjaavina aivoina.
– Teollisuusrobotiikan kehitys tulee olemaan ensi vuonna huimaa. Vuosi 2027 voi kuitenkin olla yritysten liiketoiminnan näkökulmasta epävakaata aikaa, sillä teollisuusmarkkinoita aletaan jakaa uudelleen. Näkisin, että suomalaiset yritykset voivat olla tässä voittajia, Rantanen toteaa.
OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen ja Efeso Consultingin tekoälystrategi Antti Rantanen puhuivat OP Keski-Suomen Jyväskylän Paviljongissa järjestämässä Talouden näkymät -foorumissa 10.11.2026.

OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa
