Nousukauden säteet pilkahtelee, mutta milloin Keski-Suomessa?

Suomen taloudesta kuuluu pitkästä aikaa myös hyviä uutisia, vaikka korkojen nousu ja muun muassa polttoaineiden hinnan nousu kiristää sekä yritysten että kotitalouksien kukkaroiden nyörejä. Vienti kasvaa, investoinnit lisääntyvät ja ennusteet lupaavat taloudelle kasvua myös tuleville vuosille.

Myös yritysten luottamus on vahvistunut indeksien tasolla. Moni puhuu jo uuden kasvukauden alkamisesta. Silti Keski-Suomessa tunnelma on ristiriitainen. Miksi valtakunnallinen nousu ei näy täällä yhtä vahvana?
Vastaus löytyy maakuntamme rakenteesta. Keski-Suomi on vahvasti teollinen maakunta. Metsäteollisuus, teknologiateollisuus ja niiden ympärille rakentuneet alihankintaverkostot ovat vuosikymmenten ajan olleet alueen hyvinvoinnin perusta. Keski-Suomessa yhdenkin suuren toimialan yskähtely tuntuu nopeasti koko maakunnan taloudessa. Juuri nämä alat ovat kuitenkin kärsineet viime vuosina kansainvälisen kysynnän heikkoudesta, geopoliittisesta epävarmuudesta ja investointien lykkääntymisestä eniten. Siksi niiden heikko työllisyystilanne näkyy maakunnassamme nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Samaan aikaan muu Suomi hyötyy jo toimialoista, joiden elpyminen ja uusi nousu ovat käynnistyneet nopeammin.
Olisi kuitenkin virhe nähdä Keski-Suomen tilanne liian synkkänä
Maakunnassa on poikkeuksellisen paljon potentiaalia, vaikka työttömyysaste on tällä hetkellä todella huolestuttava. Jyväskylän vahva koulutus- ja tutkimusympäristö, puolustusteollisuuden kasvavat mahdollisuudet, datakeskusinvestoinnit, Hipposhanke sekä vihreän siirtymän projektit tarjoavat merkittäviä kasvun lähteitä. Myös pk-yrityksissä on nähtävissä lisääntyvää
investointihalukkuutta, kun rahoituksen saatavuus on parantunut ja tulevaisuuden näkymät kirkastuneet. On ollut myös iso ilo kuulla positiivisia uutisia yrityksistä jo pidemmälle vuoteen 2027 saakka. Vaikkei asuntokauppojen tilastot tätä vielä tue,
pankin tilastoissa on jo nähtävissä, että asuntorahoituksen kysyntä on kasvanut.
Keski-Suomen haaste ei tällä hetkellä välttämättä ole kasvun puute, vaan kasvun viive. Useilla toimialoilla nähdään vuosi 2027 jo merkittävästi parempana ja tätä kautta toivottavasti myös työllisyys kääntyy nousuun. Talouden käänteet näkyvät
siis Keski-Suomessa usein hieman muuta maata myöhemmin. Kun vientiteollisuuden tilauskannat vahvistuvat, vaikutukset valuvat vähitellen alihankkijoille, palveluyrityksille ja työmarkkinoille. Sama ilmiö nähtiin myös aiemmissa noususuhdanteissa.
Rohkeutta tarvitaan
Siksi juuri nyt tarvitaan rohkeutta investoida, kansainvälistyä ja uudistua. Jos yritykset jäävät odottamaan täydellistä varmuutta, kasvun mahdollisuudet siirtyvät jälleen tulevaisuuteen. Sen sijaan ne yritykset, jotka uskaltavat investoida osaamiseen, teknologiaan ja vientimarkkinoihin jo nyt, ovat vahvoilla silloin, kun
kysyntä todella kiihtyy.
Talouden kirkkaampi aurinko siis vilkahtelee jo horisontissa. Keski-Suomessa pilvet eivät ole vielä väistyneet yhtä nopeasti kuin muualla Suomessa, mutta merkkejä paremmasta on nähtävissä. Lopulta kysymys ei ole siitä, tuleeko kasvu myös Keski-Suomeen. Kysymys on siitä, kuinka nopeasti onnistumme muuttamaan mahdollisuudet investoinneiksi, työpaikoiksi ja uudeksi elinvoimaksi eri toimialoilla sekä eri puolilla Keski-Suomea.
OP Keski-Suomen yrityspalvelut
OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa
Jussi Laakkonen on yritysasiakasliiketoiminnasta ja private bankingista vastaava pankinjohtaja OP Keski-Suomessa. Vapaa-aika kuluu monipuolisesti kuntoilemalla ja pallopelejä pelaten, sekä lasten harrastuksissa (ratsastus, jalkapallo ja salibandy) kuskina ja huoltajana toimiessa.
Lisää aiheesta
Aiemmat kirjoitukset
