Tiia Salo, 26, seisoo ympyrässä jalat yhdessä ja katsoo määrätietoisesti noin 10 metrin päässä näkyviä petankkikuulia. Sitten hän heittää kuulansa ja osuu vastapuolen kuuliin, aivan kuten oli tarkoituskin. Tiia on ampuja eli se, joka koettaa saada kilpailijajoukkueen kuulia mahdollisimman kauas pienestä maalipallosta, snadista. Hänen parinsa on puolestaan asettaja, joka pyrkii sijoittamaan kuulansa mahdollisimman lähelle snadia.

Tiia Salo on kilpaillut petankissa 12-vuotiaasta lähtien. Hän on moninkertainen SM-mitalisti ja ollut mukana myös useissa EM- ja MM-kilpailuissa  

Yrttisuon kentälle Jyväskylän Valon viikkopeleihin on kokoontunut kesäisenä iltana reilut 20 petankistia, jotka pelaavat toisiaan vastaan kahden hengen joukkueissa eli duppeleissa. Se, joka saa kierrosten aikana enemmän kuulia lähimmäksi snadia, voittaa.

Petankkia voi pelata myös yksittäisen pelaajien kesken, jolloin puhutaan singelistä tai kolmen hengen joukkueina, trippelinä. Trippelissä jokaisella pelaajalla on kaksi kuulaa, duppelissa ja singelissä kolme kuulaa.

Ensimmäiset SM-mitalit 12-vuotiaana

Nuoresta iästään huolimatta Tiialla on jo 15 vuoden kokemus lajista. Hän oli 11, kun hänen isänsä houkutteli hänet petankkikentälle Hyvinkäällä. Aluksi se oli heille yhteinen ajanviete, mutta jo samana vuonna Tiia kävi ensimmäisissä kilpailuissa. Seuraavana kesänä hän oli 12-vuotiaana SM-kisojen nuorimpia osallistujia ja sai ensimmäiset SM-mitalinsa. Nyt niitä on kertynyt jo lähes 40.  

Tällä hetkellä hän on edustusjoukkueessa, joka tähtää lokakuussa Kreikassa pidettäviin EM-kisoihin.

Tiia käy Helsingissä valmennuksessa ympäri vuoden ja valmentaa itse junioreita. Valolaisten kanssa hän on pelannut vuodesta 2022, jolloin hän tuli tekemään varhaiskasvatuksen maisteriopintojaan Jyväskylään.

Lajin huipulle pääseminen vaatii mielenhallintaa ja fyysistä kestävyyttä. 

Kesäkaudella Tiia harjoittelee 3–4 kertaa viikossa ja kilpailee aktiivisesti. – Lähes kaikki viikonloput tulee vietettyä tämän lajin parissa arki-iltojen lisäksi, hän sanoo.

Henkistä ja fyysistä kestävyyttä

Petankkia opitaan ja harjoitellaan pitkälti pelaamalla. Tiian valmennusohjelmaan kuuluu kuitenkin myös paljon fyysistä, teknistä, taktista ja mentaalista harjoittelua. – Harjoittelemme liikkuvuutta, kestävyyttä, oikeanlaista heittotekniikkaa ja erilaisia pelitilanteita. Myös mentaalivalmennuksella on iso rooli. Siinä keskitytään kehittämään muun muassa paineensietokykyä ja tunteiden käsittelyä.

Lajin huipulle pääseminen vaatii Tiian mukaan sekä mielenhallintaa että fyysistä kestävyyttä. Kisapäivät ovat SM-sarjassa ja arvokisoissa pitkiä, jopa 12-tuntisia.

Kilpailu-uran ja työn yhdistäminen on välillä haastavaa, sillä päiväkodin opettaja ei voi tehdä etätöitä. – Onneksi meillä on sellainen työyhteisö, missä voidaan joustaa molemmin puolin. Olen tutustuttanut myös päiväkotilapsia lajin pariin. Testailimme keväällä pehmokuulia 1–4-vuotiaiden ryhmässä, ja he olivat todella innoissaan, Tiia kertoo.

Jyväskylän Valon petankkiporukassa on noin 40 aktiivista lisenssipelaajaa  

Petankki rytmittää eläkeläisen arkea

Jorma Mäkelä, 68, löysi petankin eläkkeelle siirryttyään, kun kuntosalikaverit kutsuivat hänet pelaamaan kanssaan. Nuoresta asti monenlaista urheilua ja palloilua harrastanut mies innostui lajista myös kilpailumielessä ja liittyi Valon petankisteihin.  

Nyt hän harjoittelee ja käy petankkikilpailuissa viikoittain ympäri vuoden. Lajissa kehittyy Jorman mukaan vain pelaamalla. – Toistoja, toistoja, toistoja. Siinä sitä oppii.

Tämä on minulle mielekästä tekemistä ja sosiaalinen tapahtuma  

Jatkuva oppiminen on myös se, mikä Jormaa lajissa kiehtoo. – Ei tässä hommassa tule valmiiksi. Tarvitaan paljon mielenhallintaa ja fyysistä kestävyyttä, jotta pysyy tasapainossa.

Treenit neljä kertaa viikossa tuo yksin elävän eläkeläisen arkeen hyvät raamit. – Tämä on minulle mielekästä tekemistä ja sosiaalinen tapahtuma. Mieli pysyy virkeänä, kun tapaa nuoria ja muita pappoja.

Säännöllinen harjoittelu näyttää tuottavan tulosta, sillä Jorma johtaa seuran sisäistä viikkokilpailua, jota pelataan arvottavin parein joka keskiviikko. Osallistumismaksuista kootaan potti, jonka voittaa syksyllä pelattavan loppukilpailun voittaja.

Talviharjoittelu kaivattu lisä

Ensi syksystä lähtien Jyväskylässä pääsee harjoittelemaan petankkia myös talvella, sillä Jyväskylän Valon porukka rakensi Aholaidassa sijaitsevaan halliin kolmen radan petankkikentän. Tämä tarjoaa Valossa petankin lajivastaavana toimivan Antti Valliuksen, 48, mukaan heille uudet mahdollisuudet pärjätä SM-sarjassa. – Tähän saakka seurat, jotka ovat voineet heittää halleissa läpi vuoden, ovat saaneet tässä mielessä järjettömän edun.

Jyväskylän Valon petankin lajivastaava Antti Vallius iloitsee siitä, että syksystä lähtien seura voi harjoitella ympärivuotisesti  

Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla, talkoilla ja sponsoroinnista saatavilla avustuksilla. Keski-Suomen Osuuspankki lähti tänä vuonna ensimmäistä kertaa tukemaan Valon petankkitoimintaa, mikä ilahdutti seuraa suuresti. – Pankin tuki mahdollisti edustusasujen hankkimisen lisenssipelaajille. Tämä on meille tärkeä asia. Yhtenäiset peliasut vievät meidän toimintaa selvästi professionaalisempaan suuntaan, Antti toteaa.

Tarvitsemme nuorta verta, jotta lajin harrastaminen voi jatkua  

20 vuotta petankkitoimintaa Jyväskylässä järjestänyt Valo on vakiinnuttanut paikkansa Suomen kärkijoukkueiden joukossa. Tulevaisuuden haaveena seuralla on saada petankin junioritoiminta käyntiin kaupungissa. – Tarvitsemme nuorta verta, jotta lajin harrastaminen voi jatkua tässä mittakaavassa. Talviharjoitteluhallin myötä voimme järjestää koululaisille mahdollisuuksia tutustua lajiin, kertoo Antti.

Toimintaan pääsee mukaan ilmestymällä paikalle

Valon aktiiviharrastajien keski-ikä on tällä hetkellä noin 60, ja tilanne on suurin piirtein samanlainen muissakin suomalaisissa petankkiseuroissa. Tämä johtuu Antin mukaan siitä, että meillä ei ole petankissa niin pitkiä perinteitä kuin Ranskassa, missä laji on saanut alkunsa 1900-luvun alussa. – Ranskassa on yli 500 000 lisenssipelaajaa, Ruotsissa noin 12 000 ja meillä korkeintaan 700. On kuitenkin hämmentävää, että Suomi on pärjännyt arvokisoissa. Miesten joukkue saavutti pronssin MM-kisoissa vuonna 2021.

Jorma Mäkelä, Tiia Salo ja Antti Vallius toivovat lisää harrastajia lajin pariin. Aikaisempaa kokemusta tai välineitä ei tarvita. Monia seuroja edustaneen Tiian mukaan Valossa mahtavia persoonia ja mieletön yhteishenki.  

Suomessa petankki mielletään mökillä tai erilaisissa tapahtumissa järjestettäväksi höntsäilyksi. Mielikuvaa pyritään muuttamaan tuomalla esiin menestyneitä pelaajia, panostamalla juniorivalmennukseen ja tarjoamalla nuorille tilaisuuksia kokeilla lajia.

Näin Antinkin petankkikipinä syttyi. Nuoruusmaisemissaan Etelä-Karjalassa yhden kaverin isä oli kutsunut heitä tutustumaan lajiin. – Silloin tuli vähän viskottua ja opiskeluaikana oli joitain tapahtumia, mutta varsinaisesti ryhdyin pelaamaan koronavuosina, kun eräs tuttavani oli tulossa Jyväskylään petankkikisoihin ja kutsui minut katsomaan. Siellä hän esitteli minut valolaisille ja kertoi, että tulen seuraavalla viikolla heidän kanssaan pelaamaan, hän kertoo nauraen.

Valossa on Antin mukaan kaikentasoisia pelaajia ja uusia harrastajia otetaan riemumielin vastaan. – Kenttiä riittää ja kuulia ja opettajia löytyy. Mukaan pääsee ilmestymällä paikalle!

OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa

OP Keski-Suomen op.fi-etusivulle‍