Taloustaitoja opetetaan nuorille yhä enemmän. Someron Kiiruun koulussa taloustaidot ovat iso osa opetuskokonaisuutta ja ne nivoutuvat osaksi laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Opettaja Susanna Yliharmi kertoo, että opetuksessa taloutta arvioidaan sitä kautta, miten se vaikuttaa tavallisten kansalaisten ja kuluttajien elämään ja miten esimerkiksi lainojen ja korkojen muutokset näkyvät ihmisten arjessa.

Tärkeä väylä taloustaitoihin on yhdeksännellä luokalla alkava yhteiskuntaoppi, jonka kursseilla käsitellään valtion rahankäyttöä ja globaalia taloutta. Oman rahankäytön ja sijoittamisen osuus on hieman alle puolet kokonaisuudesta.

Kiiruun koulussa kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset voivat lisäksi valita yhdeksän valinnaisaineen välillä. Yliharmi kertoo, että noin kolmannes valitsee kaupalliset aineet, jotka ovat yksi suosituimmista.

Tunneilla käydään syvällisesti läpi omaa rahankäyttöä ja budjetin tekoa. Samalla kahdeksasluokkalaisetkin saavat etumatkaa talousosaamiseen. Viime vuonna se vei koulun valtakunnalliseen Taloussankari‍-kilpailuun ja aina pronssisijalle asti.

– Kilpailuun osallistui kahdeksasluokkalaisten joukkue kaupallisten aineiden tunneilta. Yksi syy menestykseen oli varmaan se, että Kiiruun koulussa on tällainen valinnaisaine, Yliharmi sanoo.

Viime vuonna Kiiruun koulu menestyi Taloussankarit-kilpailuissa, jossa kahdeksasluokkalaiset oppivat taloudesta, sijoittamisesta ja työelämästä. Talouskirurgit-joukkueeseen kuuluivat Veeti Oksanen, Joanna Kopra, Juuso Fonsell ja Luukas Virta. Kilpailuun valmistauduttiin muun muassa pelaamalla Taloussankarit-peliä.

Puhelinlaskut harhauttavat, säästäminen motivoi

Yliharmi kokee, että taloustaidot ja sijoittaminen kiinnostavat paljon nykypäivän nuoria. Samaa mieltä on kollega Tero Hovila.

Samalla he tunnistavat nuorten taloudenhallinnassa myös puutteita. Niiden paljastamiseksi Hovila pyytää oppilaita budjetoimaan rahankäyttöään ja arvioimaan, mihin rahaa arjessa kuluu. Listalta löytyy muun muassa vaatteita ja älylaitesovelluksia.

Kiiruun koululla taloustaitojen opetuksessa hyödynnetään muun muassa Pörssisäätiön tarjoamia oppimateriaaleja. Susanna Yliharmi ja Tero Hovila kertovat, että aiheita riittää kuluttamisesta, oman talouden ja riskien hallintaan  

Puhelinlaskut ovat useille huomaamaton menoerä.

– Se johtuu siitä, että vanhemmat maksavat nuorten puhelinlaskut. Monet muut kohteet nuoret hallitsevat, mutta puhelinlaskuja he eivät vielä ymmärrä, Hovila sanoo.

Siinä missä tietyillä nuorilla kiinnostus talouteen on kasvanut, on niidenkin osuus kasvanut, joilla kiinnostusta ei ole.

Säästäminen kuitenkin yhdistää monia. Konkreettisia säästökohteita saattavat olla mopo tai jokin muu liikkumisväline. Osa säästää jo opintojaan ajatellen.

– Säästäminen tulee esille silloin, kun jostain on pulaa. Tämä on selvästi kotoa opittua. Pitää säästää, jos jotain haluaa, Hovila toteaa.

Oppeja osakesäästämisestä pankkivierailuihin

Kiiruun koulussa oppilaat eivät vain pänttää taloustaitoja. Kaikki yhdeksäsluokkalaiset esimerkiksi käyvät vierailuilla OP:n tiloissa seuraamassa OPxRahapuhetta-opetustuokioita.

Lisäksi oppilaat ovat päässeet vierailemaan Turun yrityksiin osana Yrityskylä-konseptia. OP Lounaismaa on mukana yhteistyökumppanina Someron kaupungin rahoittamassa hankkeessa, jossa nuoret pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja ja yritystoimintaa. Kokemusta tulee niin yrityksen johtamisesta, markkinoinnista kuin hankinnoistakin.

– Samalla oppilaat voivat hakea pankista lainaa ja käydä lainaneuvotteluja. Yrityskylässä neuvottelukielenä voi olla englantikin, joten mukana on myös kielen oppimista, Hovila kertoo.

Koululla jokainen lukukausi puolestaan starttaa osakesäästökilpailulla, jossa oppilaat valitsevat Helsingin pörssistä osakkeita. Keväällä katsotaan Excelistä, kenen osakesalkku on noussut eniten.

– Se on leikkimielinen harjoitus. Mutta osa jää seuraamaan kursseja ja saattaa innostua osakkeista, kryptoista ja muusta, Yliharmi kertoo.

Harjoituksista ja oppitunneista Yliharmi ja Hovila ovat myöhemmin saaneet hyvää palautetta.

– Muutama vanha oppilas on tullut vastaan ja kertonut kiinnostuneensa sijoittamisesta. Tai ainakin he muistavat esimerkkejäni siitä, miten vääriä valintoja talousasioissa voi tehdäkään, Hovila nauraa.

  Nuoret hoitavat pankkiasiansa luontevasti puhelimella. Kiiruun koulussa puhelinta ei kuitenkaan tunnilla saa käyttää.  

Taloustaidot eivät ole enää vain “aikuisten juttu”

Yliharmi ja Hovila kokevat, että nuorten taloustaidot ovat parantuneet niiltä ajoilta, kun he aloittivat uransa opettajina. Syynä on se, että opetustunteja on aikaisemman kahden sijaan nyt kolme.

Muutos näkyy koulun ulkopuolellakin. Taloustaidot eivät ole enää vain aikuisten juttu, vaan niitä edellytetään nykyään myös nuorilta.

– Se, että tiedetään talousasioista, palvelee työelämääkin, Yliharmi tiivistää vaikutuksia.

Talousasioiden opettamiseen Yliharmi toivoo lisää aikaa, sillä yhteiskuntaoppi sisältää talouden lisäksi asiaa myös demokratiasta, vallankäytöstä ja turvallisuudesta sekä hyvinvointivaltiosta ja sen palveluista.

Hänestä taloustaidoista tulisi puhua enemmän myös kotona. Kiiruun koulussa peruskouluikäisille opetetaan taloustaitoja monipuolisesti, mutta itsenäinen opiskelu herää vasta myöhemmin.

– Lukiossa nuoret alkavat omalla ajallaan tutustua enemmän talousasioihin. Kanavina ovat silloin esimerkiksi YouTube ja podcastit, Yliharmi tunnistaa.

Joanna Kopra ja Veeti Oksanen kokevat, että taloustaidoista on hyötyä tulevaisuudessa. Molemmat uskovat voivansa tehdä järkeviä ja harkittuja päätöksiä rahan suhteen. Kopra kokee lisäksi, että taloustaidot auttavat ymmärtämään ympäröivää maailmaa paremmin.