“Pieni sinnikäs” SaloJazz täyttää 15 vuotta
SaloJazz on ilahduttanut jazzin ystäviä jo vuodesta 2012. Festivaalin tahtipuikkoa alusta asti heiluttanut Marko Heikura löytää tunnetun tapahtumabrändin taustalta järkevän taloudenhoidon ja monipuolisen tarjonnan.
Marko Heikura on helppo nähdä paikallisen jazz-festivaalin johtajana: pitkäaikainen musiikinopettaja Salon lukiossa, jazz-intoilija ja entinen teatterimuusikko. Kun vuonna 2012 heräsi ajatus jazz-festivaalin perustamisesta, ei Heikuralla kuitenkaan ollut kokemusta tapahtumatuotannosta.
– Olimme silloin kitaristi Ilkka Rantamäen kanssa samaan aikaan Varsinais-Suomen taidetoimikunnassa. Valintatalon bussipysäkillä Ilkka ehdotti, että koska amerikkalainen kitaristi Jonathan Kreisberg on tulossa Suomen kiertueille, niin eiköhän lisätä Salokin tähän mukaan.
Syntyi Salo International Jazz Festival (nyk. SaloJazz Festival), Salon ensimmäinen säännöllisesti aikuisille järjestettävä musiikkitapahtuma. Sittemmin kaupunkiin on saapunut musisoimaan lukuisia jazz-artisteja ja -bändejä. Tänä vuonna SaloJazz täyttää 15 vuotta.
– Aluksi meillä oli yhden päivän festivaali ja neljä esiintyjää. Nyt meillä on kolmipäiväinen festivaali ja ympärivuotinen konserttisarja, Heikura kuvaa.
Apukäsiä ja järkevää taloudenhoitoa
SaloJazzin tarkoituksena on aina ollut tarjota yleisölle hyviä kokemuksia sekä työllistää kotimaisia ja ulkomaisia muusikoita. Nyt tapahtuma tunnetaan hyvin ja keikkatarjouksia tulee päivittäin.
Se on vaatinut Heikuran mukaan paljon työtä ja apukäsiä. Heti alussa tukea tuli Varsinais-Suomen taidetoimikunnalta. Käytettävissä oli myös graafikko, jolta saatiin markkinointimateriaaleja. Nykyään toiminta tiivistyy noin kymmenen henkilön ydinporukkaan.
SaloJazz on aina nojannut järkevään taloudenhoitoon. Joka kevään viimeisiin rahoituspäätöksiin mennessä varalla ovat suunnitelmat B ja C. Jos vuosi on heikompi, mukautuu festivaali vaikka yksipäiväiseksi.
– Käytämme rahaa niin, että voimme tuoda Saloon korkeatasoista kulttuuria. Emme ole kuitenkaan kaupallinen toimija, joten siksi avustukset ovat meidän selkänoja, Heikura sanoo.
Muun muassa Osuuspankin ja Salon kaupungin tuki on SaloJazzille tärkeää. Kontakteja ja apua viestintään on saatu vuosien mittaan myös Suomen Jazzliitolta. Apukäsiä festivaali saa Heikuran lukiokurssin oppilaista sekä talkootyöläisistä.
– Festivaali on järjestetty aina käsillä olevilla resursseilla. Olemme pieni sinnikäs. Talous tulee ja menee, mutta kulttuurin rooli on äärimmäisen merkittävä myös laman aikana, Heikura tietää.
Luovaa taloutta voisi Salossa kehittää
Koko Salo on toiminut SaloJazzin näyttämönä. 15 vuoden aikana konsertteja on järjestetty ravintoloissa ja kahviloissa, keskustassa ja kylillä, myös elokuvateatterissa. Nyt päätila on löytynyt ravintola Musinesta, jonka tilasuunnittelussa SaloJazz on ollut mukana.
– Olemme suunnitelleet esiintymistilat, tekniikan, bäkkärit, lavavalot ja muuta. Musine saa kehuja yleisöltä ja artisteilta. Olen kuullut monilta, ettei tunnelmaltaan selkeästi jazzklubin kaltaista tilaa löydy edes Helsingistä.
Heikura tunnistaa, että vaikka salolaisen kulttuurin pohja on vahva, voisi siihen vielä laittaa lisää paukkuja. Luovan talouden kehittäminen ei ole täällä vielä korkealla tasolla.
Paljon odotettu kulttuuritalo voisi paikata puutteita, sillä silloin olisi mahdollista järjestää suurempia konsertteja. Toistaiseksi SaloJazz ei esimerkiksi ole voinut esittää big band -konsertteja, vaikka niitä on toivottu.
– Tarvitsemme akustisesti toimivan tilan, jossa seinät eivät tule vastaan ja jota voisimme myydä isommille artisteille. Jos festivaali kasvaa, ei se vähennä SaloJazzin henkeä. Onnellinen tapahtuma on sellainen, että se on loppuunmyyty, oli se sitten 160 lippua tuoleilla tai 260 ilman tuoleja.
Juhlavuotena tarjolla tanssittavaa jazzia ja kulttuurihistoriaa
SaloJazzin yleisö on keski-iältään viisikymppistä. Heikuran mukaan pari-kolmekymppisten osuus on kuitenkin ollut kasvussa. Hän tunnistaakin jazzin genrenä, jonka monipuoliselta kentältä voi löytää niin kokeellista kuin soulimpaa tyyliä tai vaikka Suomi-jazzia.
– Tänä vuonna teemana on SaloJazz 15 vuotta ja Suomi-jazz 100 vuotta. Meiltä on toivottu tanssittavaa jazzia, niin sitä tarjoamme joulukuussa itsenäisyyspäivän bileissä.
Satavuotiaan Suomi-jazzin vaiheista tapahtumassa luennoi Salon Seudun Sanomien entinen toimittaja Veli-Matti Henttonen. Kulttuurihistoriallisen katsauksen lisäksi pianisti Andrea Martin ja huilisti-saksofonisti Oona Matsson kertovat soittaen, mitä jazz oli alkujaan Amerikassa.
– Siinä kaksi sukupolvea kohtaavat, kun Vellu tarinoi vanhaa ja nuoret muusikot esiintyvät, Heikura toteaa.
SaloJazz on aina halunnut palvella nuoria jazzista kiinnostuneita. Festivaalia on edeltänyt kaksi työpajaviikonloppua, joissa nuoret muusikot ovat saaneet kouluttautua ja päästä sitten festivaaleille soittamaan.
Heikura kuitenkin harmittelee, ettei Salosta vielä löydy virallista rytmimusiikkiin keskittyvää opetusta esimerkiksi musiikkiopistosta.
– Saloon tulee kyllä erinomaisia muusikoita, ja täällä on ollut järkyttävä määrä bändejä aina 80-luvulta asti. Vielä kaivattaisiin rytmi-instituuttia, joka löytyy esimerkiksi Seinäjoelta. Mitä Salo sitten olisikaan? hän kysyy.
