Sikalainvestointi sai Alitalon tilan yrittäjät tarkastelemaan kriittisesti liiketoimintaansa
Someron Ylöpirttiin valmistui heinäkuussa 1 200-paikkainen lihasikala. 1,5 miljoonan euron investoinnin odotetaan kolminkertaistavan tilan sianlihan tuotannon. OP:lta saatu tuki on auttanut paitsi rahoituksessa myös sen suunnittelussa.
Somerolla toimivalla Alitalon perhetilalla on kasvatettu sikoja aina 80-luvulta. Silloin tilan omistajat Antti ja Helena Alitalo halusivat keskittää tilan tuotantosuuntaa. Heidän poikansa ja nykyinen isäntä Jarno Alitalo kertoo, että vielä muutama vuosi sitten tila toimi yhdistelmätilana. Siinä sikalatuotanto kattoi koko sian elinkierron emakkojen porsittamisesta lihasioiksi asti.
Kun Jarno otti puolisonsa Minna Alitalon ja isänsä kanssa vetovastuun tilasta neljä vuotta sitten, ryhdyttiin sikoja kasvattamaan kolmekymmenkiloisesta teuraskokoon. Uuden liiketoimintamallin myötä ajatus sikalan laajennuksesta alkoi kypsyä.
“Aluksi oli varmistettava ruokaketjun tarve, joten kävimme keskusteluja HK:n kanssa. Yhtenä edellytyksenä laajennukselle oli viljantuotannon omavaraisuus”, muistelee Jarno.
Alitalon tila tukeutuu toiminnassaan myös metsätalouteen ja koneurakointipalveluihin. Sika- ja peltopuoli on tärkein, mutta metsätalous on Jarnon sanoin “kantava harjahirsi”. Se kattaa tuloista noin neljänneksen.
Tämä kokonaisuus tarjosi hyvät edellytykset toiminnan skaalamiselle. Vaihtoehdot olivat käytännössä kyllä tai ei.
“Kompromissia ei ollut. Investoinnin täytyi olla myös riittävän suuri, sillä muuten ei saavuteta toivottua tuottoa", Jarno toteaa. “Suurella investoinnilla mahdollistimme sen, että kulurakenteessa päästään pienempiin yksikköhintoihin.”
Nyt tilalla komeilee uusi 1 650 neliön suuruinen lihasikala, joka tarjoaa tilaa 1 200 sialle.
Mittakaavan kasvattaminen on johtanut viljantuotannon rationalisointiin. Sikalan yhteyteen rakennettiin uusi kuivaava viljasiilo, joka sisältää automaatiota. Modernit ratkaisut ovat kalliita, mutta pitkällä tähtäimellä kannattavia.
"Nyt viljan kanssa pelaaminen helpottuu. Vilja on aina lähellä, eikä samalla tarvitse valvoa useita kuivureita", Jarno näkee.
Rahoituksen suunnittelu on yrittäjää, ei pankkia varten
Suuri investointi vaatii perusteellista talouden suunnittelua. Siinä Alitalot ottivat yhteyttä OP:n maa- ja metsätalouden asiantuntija Juho Petterssoniin.
Ensin piti tietää, kannattaako lähteä edes haaveilemaan, Jarno muistelee nyt. Alussa yrittäjän ja rahoittajan oli katsottava toisiaan silmästä silmään. Kyse on isoista varoista, ja niitä pitää osata hallita.
"Alkulaskelmat antavat suunnan sille, kannattaako asiaa edistää. Alitalon tilan taloudellinen tilanne ja yrittäjän ominaisuudet vakuuttivat meidät", Pettersson kertoo.
Alkutunnustelun jälkeen käynnistyi laskentaprosessi, joka kesti noin vuoden. Sinä aikana talouden suhdanteet ehtivät muuttua monta kertaa, mikä toi haasteensa rahoituksen arviointiin.
Laskelmia voi myös tehdä monin tavoin, minkä vuoksi yrittäjän on varottava huijaamasta itseään.
"Hetkellisesti laskelmat voivat näyttää hyvältä. Mutta jos ne ovat leväperäisiä, voi pian menettää jo yöunetkin. Jos laskelmia lähtee muuttamaan, tekee suurimman virheen itselleen", Jarno tietää.
Pettersson lisää, että laskelmat eivät ole pankkia, vaan ensi kädessä yrittäjää itseään varten.
"Jos yrittäjä esittää ulkopuoliselta saatuja laskelmia ja sanoo, ettei ole niitä edes katsonut, niin se nostaa karvat pystyyn. Yrittäjän on itse tunnistettava, mitä ne tarkoittavat."
Pankki ja yrittäjä samalla puolella
Kun laskelmat olivat valmiit, rahoituspäätös tuli kesällä 2025. Avustuspäätös saapui hetkeä myöhemmin. Alitalon tila sai investoinnin pystyyn kokonaisuudessaan vieraspääomalla. Siitä 35 prosenttia on tukea ja loput OP:n rahoitusta, joka koostuu pankin lainasta ja korkotukilainasta.
Rahoituksen myöntämisessä OP kiinnittää huomiota useisiin seikkoihin. Petterssonin mukaan pankki rahoittaa ensi sijassa yritystoimintaa, ei vakuuksia vastaan.
"Tarkastelun lähtökohta on aina riittävä kassavirta. Vasta sen jälkeen arvioidaan esimerkiksi lainan vakuuksia", Pettersson kertoo. "Tarkastelemme myös sitä, miten paljon yrityksen on ostettava kalustoa ja välineitä vuodessa, ja miten se vaikuttaa lainanhoitokykyyn."
Alitalon investoinnissa arvioitiin myös riskiskenaarioita. Kuten vaikka sitä, mitä tapahtuu, jos sianlihan kilohinta putoaa merkittävästi. Jopa yhden sentin pudotus kilohinnassa vaikuttaa huomattavasti, kun puhutaan seitsemäntuhannen sian vuotuisesta myynnistä.
Koska rahoitukseen sitoudutaan pitkällä tähtäimellä, on pankinkin hyväksyttävä riskit. Vaikka laskelmat tehdään kymmenen vuoden päähän ja lainan kuoletusaika arvioidaan vielä pidemmälle, rahoittajakaan ei voi ennustaa tulevaa.
"Se vaatii meiltäkin uskoa sekä ymmärrystä, että kaikki asiat eivät ole meidän tai asiakkaan käsissä", Pettersson sanoo. "Silloin on mukauduttava muutoksiin, yhdessä asiakkaan kanssa. Meidänkin menestys riippuu siitä, miten pärjäämme yrittäjän kanssa."
Ideat kirkastuvat keskustelemalla
Suuret investointihankkeet voivat herättää monissa huolta, mikä tulee esille erityisesti taloudellisesti epävakaina aikoina. Alitalot kokevat harmillisena, että maataloudessa sellaisetkin yrittäjät, jotka olisivat kiinnostuneita investoimisesta, saattavat silloin jättää tilaisuuden käyttämättä.
Siksi heti alussa kannattaa rohkeasti lähestyä pankkia.
“Silloin asia ainakin etenee ja yrittäjä saa suuntaa sille, onko ajatus investoinnista realistinen. Ajatuksen voi joko hylätä tai sitten lähteä kehittämään sitä eteenpäin”, Minna kannustaa.
"Ja jos ei ole valmis kokeilemaan uutta, ei voi onnistuakaan", Jarno täydentää.
