EDULLISUUS, sopiva koko ja laaja kulttuuritarjonta. Ne ovat Oulun vahvuudet opiskelijoiden silmin katsottuna.

”Ylipäätään Oulussa voi valita, nauttiiko luonnon hiljaisuudesta vai kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Ja ovathan oululaiset todella mukavia ja lämminhenkisiä”, toteaa Kuopiosta kotoisin oleva Kalle Parviainen (kuvassa oik.), Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Anttijussi Ripaoja, Oulun ammattikorkeakoulun Oamkin opiskelijakunnan OSAKOn puheenjohtaja, nyökyttelee vieressä.

”Täällä on reilut 20 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijat näkyvät katukuvassa. Uudellekin opiskelijalle tulee olo, että on porukka, johon tulla mukaan”, kajaanilaislähtöinen Ripaoja sanoo.

Molemmat opiskelijat arvostavat Oulun edullisuutta.

”Esimerkiksi asumisen edullisuus ei koske vain opiskelija-asuntoja. Missä muussa tämän kokoisessa kaupungissa voi löytää keskustayksiön alle 500 eurolla yksityisiltä markkinoilta?” Ripaoja kysyy.

Innovatiivisuutta yritysyhteistyöllä

Kehittämisen paikkojakin toki löytyy. Ensimmäisenä miehet äityvät ihmettelemään julkisen liikenteen ”törkeän kallista” hintaa.

”Julkinen liikenne maksaa enemmän kuin Helsingissä, missä opiskelijat saavat julkisen liikenteen liput puoleen hintaan. On outoa, ettei Oulussa opiskelijoita huomioida erillisenä alennusryhmänä joukkoliikenteessä”, Parviainen ärähtää.

Oulun panostus pyöräilyyn saa kiitosta opiskelijoilta, mutta he haluavat muistuttaa, ettei pyöräily ole kaikille vaihtoehto.

Toinen opiskelijoita hiertävä asia on työpaikat, jotka tuntuvat olevan kiven alla.

”Viime kesänä yksikään tekniikkaa opiskeleva kaverini ei löytänyt kesätöitä Oulun seudulta. On selvää, että jos opiskelijat eivät löydä koulutustaan vastaava työtä, he joutuvat lähtemään muualle”, Parviainen tähdentää.

Myös ammattikorkean puolella toivotaan aiempaa rohkeampaa yritysyhteistyötä.

”Opiskeluaikana tarvitaan monipuolisia harjoittelupaikkoja. Työkokemuksen puute haittaa työllistymistä valmistumisen jälkeen”, Ripaoja lisää.

Molemmat toivovat yritysyhteistyöltä myös poikkitieteellisyyttä.

”Esimerkiksi humanistien ottaminen töihin tekniikan alan firmoihin voisi poikia aivan uusia näkökulmia ja innovatiivisuutta, ja sitä kautta lisätä kilpailukykyä”, englantilaista filologiaa opiskeleva Parviainen vinkkaa.

Oppilaitosten vahvuudet yhteen

Opiskelijoiden suurin murhe liittyy ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhdistymiseen ja erityisesti sen vaatimiin käytännön asioihin. Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan kadun ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaalle yliopiston yhteyteen vuonna 2020. Erityisesti opiskelijoiden asumisen ja liikkumisen järjestelyt huolettavat opiskelijoita.

”Asuntoja pitäisi rakentaa jo kovaa vauhtia, ja julkisen liikenteen toimivuus varmistaa ennen muuttoa. Pelottaa, että mitä tapahtuu siinä kohtaa, kun toiminnan pitäisi alkaa Linnanmaalla. Onko alueen rakenne toimiva vai tuleeko asumisesta ja liikkumisesta kaaos?”, Ripaoja pohtii.

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -lehden numerossa 3/2018.