Alun perin maaliskuulle 2020 sovittu tilaisuus jouduttiin siirtämään tälle vuodelle poikkeusolojen alettua. Tilaisuuteen osallistuvat kaikki FC Lahti -pelaajapolun pelaajat C-14-ikäluokasta ylöspäin. FC Lahden kapteenisto ja valmennus pitävät tilaisuudessa paneelikeskustelun ja OP Päijät-Häme kertoo nuorille oman talouden hoitamisesta. Tämän lisäksi entinen huippujalkapalloilija Pele Koljonen kertoo nuorille oman tarinansa uhkapelaamisen kiroista ja siitä, miten hän on päässyt ahdingosta eteenpäin. FC Lahden toimitusjohtaja Juho-Matti Heikari ja FC Reippaan toiminnanjohtaja Jarkko Koskinen pitävät molemmat nuorten taloustaitojen vahvistamista tärkeänä.

- Meillä on seuroina iso vastuu nuorten vastuullisessa kasvattamisessa. Taloustaitojen vahvistaminen on oleellinen osa tätä kasvatustyötä, Heikari alustaa.

- Nuoret kaipaavat enemmän puhetta rahasta sekä konkreettista opetusta arjen talouden hallintaan. Taloustaidot ovat tärkeä osa kansalaistaitoja, ja nuoruudessa opitut asiat heijastuvat myönteisesti pitkälle aikuisuuteen. Teemme taloustaitotyötä ympäri vuoden esimerkiksi yhteistyössä alueemme koulujen kanssa, mutta on erityisen hienoa, että saamme tärkeää viestiä kerrottua myös tämän kumppanuuden kautta, kertoo OP Päijät-Hämeen pankinjohtaja Ilona Iiskonmäki.

Unelmana olla ammattijalkapalloilija tai lottovoittaja

Pele Koljonen oli yksi ikäluokkansa lahjakkaimmista jalkapalloilijoista, mutta hänen uransa loppui 2011 äkisti loukkaantumiseen. Nyt 32-vuotiaana Koljonen on läpikäynyt uhkapelaamiskoukun, siitä seuranneen valehtelun ja pikavippikierteen. Koljonen ei enää pelaa uhkapelejä, mutta päätöksen pitäminen ei ole ollut helppoa. Hän kertoo avoimesti koko tarinansa.

Minähän olen jo oikeastaan Pele Koljonen, enkä aina vain Atikin poika. Kaikenlaista on mahtunut ja tullut tehtyä 32 vuoden aikana. Futis on ollut mukana 30 vuotta ja on vaikea kuvitella, mitä sisältöä elämässä olisi ilman sitä. Jalkapalloilijan urani loppui 20-vuotiaana kuin seinään. Äiti ja isä sanoivat aina, että pitää olla varasuunnitelma, mutta eihän minulla ollut mitään. Tipuin tyhjän päälle. - Pele Koljonen

Koljosen uhkapelaaminen alkoi jo hyvin nuorena ja panokset kasvoivat koko ajan. Hänen lapsuutensa haaveina oli olla ammattijalkapalloilija tai lottovoittaja. Jalkapallo oli Koljoselle iso asia, mutta joukkueharjoittelu ei aina maistunut.

- Minusta piti isona tulla ammattilaisjalkapalloilija tai lottovoittaja. Lottovoittajaa minusta ei tullut, ammattilaisjalkapalloilija melkein. Jalkapallo oli minulle iso asia. Olimme veljeni kanssa kentällä päivät ja yöt. Joukkueharjoittelu ei kiinnostanut ja olen miettinyt paljon, että miksi. Ehkä vapaus veljen kanssa kiehtoi ja olen aina ollut sellainen huithapeli. Ammattilaisjalkapalloilijan haave tuntui kaukaiselta 15-vuotiaana ja lopetimme veljeni kanssa vuodeksi. Uhkapelaaminen alkoi nuorena, jo vuonna 1998 pelasin kymmenvuotiaana isoilla panoksilla Ranskaa maailman mestariksi. Panokset kasvoivat voittojen myötä, Koljonen jatkaa.

Jo kymmenenvuotiaana pitkävetoa ja kolikkopelejä

Koljosen mukaan uhkapelaaminen oli helppoa, sillä ikärajavalvontaa ei ollut. Vaikeinta pelaamisessa oli sen pitäminen salassa vanhemmilta. Koljonen kertoo, että uskoi pystyvänsä lopettamaan koska vain.

- Piti saada jännitystä elämään ja se alkoi nuorena. Ikärajoja ei valvottu ja pelasin kymmenvuotiaana pitkävetoa ja kolikkopelejä. Se oli helppoa. Täytti vain laput ja vei kioskille. Se on ollut varmasti koomisenkin näköistä, että osasin juuri ja juuri ajaa polkupyörää ja vein laput kolmen kilometrin päähän kioskille. Kaikki viikkorahat menivät pelaamiseen. Se piti salata vanhemmilta. Tämä oli aika yleistä meidän pihapiirissämme. Salassa pitäminen vaatii jatkuvaa valehtelua rahankäytöstä ja se oli melkein jopa raskaampaa kuin itse pelaaminen. Kyllähän sitä mietti, että kyllä minä pystyn lopettamaan tämän koska vain. Sitten huomasin, että ei se ihan niin menekään. Välillä päätös kesti viikon, välillä kuukausia, Koljonen avaa.

Alttius sairastua johonkin addiktioon on usein perinnöllistä, mutta riippuvuus voi syntyä myös muuten. Riippuvuus liittyy usein mielihyvähakuisuuteen. Riippuvuus on sairaus, eikä kukaan valitse sitä itselleen. Erilaisiin riippuvuuksiin liittyy usein myös häpeän tunne, joten avunpyytäminen on entistä vaikeampaa. Koljonen myöntääkin, että hän pelasi pitkään yksin ja salassa.

- Ihminen tarvitsee jotain arkeensa, johon purkaa energiansa. Kenellä se sitten koukuttaa ja kenellä ei. Ihmisellä voi olla addiktiotaipumus ihan mihin tahansa asiaan. Minun pelaamiseni alkoi kasvaa ja kasvaa murrosiässä. Tulin täysi-ikäiseksi juuri, kun pikavipit tulivat markkinoille korkeilla koroilla. Minun piti piilotella posteja, ennen kuin läheiseni tulivat kotiin. Pelireissuilla olin aina mukana korttipöydässä. Isojakin voittoja napsahti, mutta se vain kiihdytti pelaamista isommilla panoksilla. Mikään ei riittänyt ja avunpyytämisen kynnys oli todella korkealla, Koljonen kertoo avoimesti.

Heikkouksien kanssa oppii elämään

Jatkuva salailu ja pikavipit kuormittivat Koljosta. Hänen ystävänsä yrittivät sanoa, että Koljosen kannattaisi lopettaa pelaaminen, mutta tuloksetta. Lopulta hän tuli kuitenkin julkisuuteen elämänsä varjopuolien kanssa. Hän sai paljon vertaistukea ja huomasi, ettei ole yksin asian kanssa. Koljonen on lopettanut uhkapelaamisen, mutta se on vaatinut järjestelyjä. Hän kertoo nykyisen velkasumman olevan iso.

- Eihän tästä ikinä parane. Uskon kuitenkin toipumiseen ja siihen, että ajan kanssa heikkouksien kanssa oppii elämään. Yhä tekee mieli päivittäin pelata. Oli pakko tehdä päätös, että katson vähemmän urheilua, koska pelihimo tulee, kun katson paljon urheilua. Kun kerroin asiasta julkisesti, sain paljon vertaistukea. Keskustelut ovat auttaneet todella paljon, kun huomaa, ettei ole asian kanssa yksin. Olen myös antanut raha-asiani puolisoni hoidettavaksi, jotta riskit repsahtamiselle olisivat pienemmät. Talous on kohtalaisessa kunnossa tilanteeseen nähden. Puhutaan kuitenkin niin isoista veloista, joista tuskin selviän koko elämäni aikana, mutta olisihan se kiva saada ne maksetuksi työllä, Koljonen katsoo tulevaisuuteen.

Pidä asiat tasapainossa ja muista varasuunnitelma

Nykyisin Koljonen opiskelee sairaanhoitajaksi ja valmentaa sivussa jalkapallojunioreita Lapinlahdella. Hän nauttii työskentelystä lapsien ja nuorien kanssa. Koljonen antaakin monta arvokasta vinkkiä nuorille futareille.

- Lasten ja nuorten kanssa tekeminen on rikasta. Se on minun elämäntyöni. Nuorille haluaisin sanoa, että asiat täytyy pitää tasapainossa ja pitää uskaltaa pyytää apua, jos sitä tarvitsee. Kun mieli on balanssissa, niin kaikki sujuu paremmin. Kohtuus on tärkeää kaikessa ja pitää välillä osata myös pysähtyä. Sataprosenttinen keskittyminen futikseen vaatii sen, että koko muukin elämä on tasapainossa, Koljonen neuvoo.

Koljonen korostaa myös, että kaikessa mitä tekee, tulee olla varasuunnitelma. Koljosen mukaan asiat harvoin menevät täysin suunnitellusti. Hän haluaisi neuvoa nuorta itseään ja samalla kaikkia nuoria.

- Urheilusta saa niin voimakkaita fiiliksiä, että kannattaa olla varovainen, ettei hae niitä samoja fiiliksiä niin sanotusti vääristä paikoista, joissa voi piillä ongelmia. Kun minulle tuli loukkaantuminen, piti jännitys hakea jalkapallon ulkopuolelta. Vaikka on kuinka hyvä futiksessa, niin silti koulut pitää hoitaa. Asiat harvoin menevät siten, kuinka ne on suunnitellut, Koljonen lopettaa.

Taloustaitojen vahvistaminen on yksi OP Päijät-Hämeen vastuullisuusohjelman painopisteistä. Tavoitteena on edistää oman talouden hallintaa ja vaurastumista kaikissa ikäryhmissä. Vastuullisuusohjelma pohjautuu pankin arvoihin ja perustehtävään: osuustoiminnallisen pankin perustehtävänä on edistää omistaja-asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Muuta evästeasetuksiasi