Miksi osinko-osakkeita aina dissataan? Eikö ne ole hyvä ratkaisu, jos haluaa saada passiivista tuottoa?

Nora: Ei osinko-osakkeissa ole mitään vikaa, jos hakee passiivista tulovirtaa. Jos tavoittelee tuottoja osingot uudelleen sijoittamalla korkoa korolle -ilmiön kautta, niin osingosta maksettava vero hidastaa prosessia. Esimerkiksi rahastoissa osingot sijoitetaan uudelleen ilman veroseuraamuksia, mikä voi tehostaa tuottoa pitkällä aikavälillä.

Tuomas: Mielestäni osinko-osakkeita ei ole syytä "dissata". Sijoittamisessa kannattaa aina rakentaa strategia omien tavoitteiden ja riskinsietokyvyn mukaan. Joidenkin strategiaan sopii oikein hyvin osinko-osakkeet, ja jotkut taas hakevat tuottoa esimerkiksi kasvuosakkeiden puolelta.

Kumpi on eettisempi sijoituskohde: uhkapelisektori vai puolustus- ja aseteollisuus?

Tuomas: Hyvä kysymys. Oma valintani kallistuu puolustusteollisuuden puolelle. Uhkapeleihin liittyy usein henkilökohtaisia tragedioita, kun taas puolustusteollisuus on osa yhteiskuntien toimivuutta ja turvallisuutta – vaikka ei toki ongelmaton sekään.

Nora: Sama täällä – valitsisin puolustusteollisuuden. Se voi sisältää myös tietoteknologiaa ja esimerkiksi tiedusteluun liittyviä ratkaisuja, jotka voivat palvella yhteiskunnan turvallisuutta.

Kannattaako opintolaina nostaa vain sijoittaakseen sen?

Nora: Riippuu tilanteesta. Opintolaina on tarkoitettu elämisen kustannuksiin opintojen aikana, mutta jos tilanne on niin hyvä, että ilman sitä pärjää, voi opintolainan sijoittaminen olla vaihtoehto. Tällöin olisi hyvä, että sijoituksesta saatava tuotto ylittää lainan koron. On kuitenkin muistettava, että laina on aina maksettava korkojen kera takaisin – sijoittaminen lainarahalla on riskisempää kuin omilla säästöillä.

Tuomas: Samaa mieltä, riippuu omasta tilanteesta. Itse en aikoinaan sijoittanut penniäkään opintolainasta, ja välillä mietin, olisiko salkku huomattavasti isompi tällä hetkellä. Toisaalta opintolainan ansioista keräsin paljon sosiaalista pääomaa opiskeluaikoina, joista on sittemmin työelämässä ollut paljon apua. Opiskeluaika on sen verran ainutlaatuista aikaa elämässä, että kannustan kyllä panostamaan elämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Siinä sivussa voi joka tapauksessa sijoittaa säännöllisesti esimerkiksi rahastoon.

Nuorten sijoitusillassa 7.10. Kuopiossa kuultiin Sijoituskästin Teemun, Kevinin ja Janin  “livepodcast” keskustelu aiheella: mikä erottaa sijoittamisen vedonlyönnistä. Leffateatterin sali oli täynnä sijoittamisesta kiinnostuneita nuoria. 

Miksi sijoittaa OP:n aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin?

Tuomas: OP:n aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa ammattitaitoiset salkunhoitajat seuraavat markkinoita ja reagoivat muutoksiin puolestasi. Niissä on myös tarjolla paljon eri teemoja aina vastuullisista rahastoista pienyhtiöihin sijoittaviin. Jos jokin tietty teema, esimerkiksi ilmastonmuutokseen varautuminen kiinnostaa, niin tällaiseen pystyy hyvin hyppäämään mukaan pienellä vaivalla.

Nora: Juuri näin. Aktiivinen salkunhoito voi tuoda lisäarvoa erityisesti tehottomilla markkinoilla tai pienempien yhtiöiden kohdalla.

Jos sinulla on 10 000 €, kannattaako se sijoittaa kerralla indeksirahastoon vai hajauttaa ajallisesti?

Nora: Ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Jos hajautat ajallisesti, pienennät samalla riskiä. Jos käykin niin, että sijoitat "huonoon hetkeen" koko potin, voi kestää pitkän aikaa, että tehty sijoitus palautuu. Toisaalta jos osaisi sijoittaa oikeaan aikaan, voi sillä maksimoida tuotot. Tiivistetysti ajallisesti hajauttaminen on pieniriskisempi vaihtoehto kuin isompi kertasijoitus. Toisaalta, jos kurssit nousevat tasaisesti tuona aikana, voi tuottoja jäädä saamatta, kun varat odottavat tilillä ajallisen hajautuksen ajan.

Tuomas: Samaa mieltä. Indeksirahastoon sijoittaminen on joka tapauksessa pitkäjänteistä, joten sillä ei ole suurta merkitystä, sijoittaako kerralla vai ajallisesti.

Kärsiikö korkoa korolle -ilmiö, jos hajautan liikaa?

Tuomas: Mikäli piensijoittajalla alkaa olla useita kymmeniä eri sijoituskohteita, niin hajautusta voi olla omiin tarpeisiin liikaa. Silloin sijoitusten kulut tosiaan syövät tuottoja. Liiallinen hajautus voi siis heikentää korkoa korolle -ilmiön tehoa. Toisaalta, jos laaja hajautus tuo mielenrauhaa, se voi olla perusteltua.

Nora: Juuri näin. Liiallinen hajautus voi johtaa päällekkäisyyksiin ja hallinnointikulujen kasvuun. Lähtökohtaisesti hajautus ei haittaa, mutta liika on liikaa – etenkin jos sijoituskohteet alkavat toistaa toisiaan.

Mielipide kryptoista sijoituskohteena?

Nora: Tosi riskipitoinen ja tosi volatili sijoituskohde. Pienellä osuudella voi olla mukana, mutta on hyväksyttävä, että arvo voi joskus olla jopa nolla. OP:n kautta kryptoihin voi sijoittaa esimerkiksi ETF-rahastojen kautta.

Tuomas: Minulla ei oikeastaan ole mielipidettä kryptoista. En ole itse sijoittanut kryptoihin, koska en täysin ymmärrä, mihin niiden arvo perustuu.

Tutustu lisää

Mihin kannatta sijoittaa juuri nyt? ‍
OP Sijoituskoulu‍
Tuoreimmat OP Pohjolan sijoitusblogit ja -podcastit ‍

Tämän materiaalin sisältämää tietoa ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen. Sijoittamisessa kannattaa muistaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoituksen arvo voi joko nousta tai laskea, eikä ole takeita, että saat koko sijoittamasi pääoman takaisin. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Sijoituspalvelut tarjoaa osuuspankki.