Moi, Paavo! Moi, Martta! Nimenhuuto ja reipas hyppy ilmaan jokaisen tervehdyksen kohdalla jatkuvat lähes 40 lapsen verran. Samalla hoituu kaikkien kevyt alkuverryttely ennen suunnistuskoulun alkua. Tällä kertaa harjoituspaikka sijaitsee Hämeenkyrön Sudenkuopantiellä kauniissa kangasmetsässä, jossa männyt kurkottavat kohti sinistä taivasta ja linnut konsertoivat äänekkäästi. Kevään ensimmäinen t-paitakeli hellii osallistujia ja heidän vanhempiaan.

Nilkkajumpan ja pienten lämmittelyspurttien jälkeen Tuikut eli nuorimmat ja aloittelijat suuntaavat maastoon apuohjaajien kanssa 1,2 kilometrin tai 800 metrin radalle. Kokeneemmat ja vähän vanhemmat Tähdet tutkivat karttaa omatoimisesti ja tietävät heti, minne päin lähtevät joko yksin tai kaverin kanssa suorittamaan 2,3 kilometrin rataa ja etsimään sen seitsemää rastia. Joka toinen kiertää radan lopusta alkuun, jottei metsässä juosta ihan peräkanaa.

– Lapset oppivat lukemaan karttaa nopeasti. Meillä jo muutama kahdeksanvuotias menee yksin radalle, kertoo Päivi Pramila, joka päätyi suunnistuskoulun yhdeksi vastuuohjaajaksi omien tyttäriensä harrastuksen myötä. Laji imaisee hyvin helposti koko perheen mukaan joko apuohjaajaksi tai harrastajaksi.

Kyrös-Rastin Hippo-suunnistuskoulu on tarkoitettu 7–15-vuotiaille, ja alle 7-vuotiaat ovat tervetulleita huoltajan kanssa. Koulu kokoontuu huhti–syyskuun aikana 16 kertaa aina eri paikassa, jottei maasto tule tutuksi.

Suunnistus on lapsille hyvä harrastus. Se tuo kavereita, kehittää monipuolisesti fyysistä kuntoa ja koordinaatiokykyä, opettaa kulkemaan luonnossa ja havainnoimaan ympäristöä sekä parantaa keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Samalla saa raitista ilmaa.

Tarja Vanhatalo-Suonurmi, seuran sihteeri

Huonoja puolia ei taida ollakaan. Tavallisilla ulkoiluvaatteilla ja lenkkareilla pääsee hyvin alkuun, eikä mitään erikoisvarusteita välttämättä edes tarvitse. Kompassin saa halutessaan seuralta lainaksi.

Luontotieto karttuu vaivihkaa

– Mikä merkki tämä on? Pramila kysyy osallistujilta ja nostaa ilmaan lapun, johon on piirretty karttamerkki. Nopeimmat huutavat vastauksen välittömästi: suppa eli kuoppa. Pramila täydentää oikeaa vastausta kertomalla, ettei kyse ole ihmisen kaivamasta poterosta vaan jääkauden muodostamasta kuopasta.

Lapset kuuntelevat korvat tarkkana ja imevät samalla vaivihkaa sisäänsä oppia, josta on heille iloa ja hyötyä koko elämänpolun varrelle.

– Luontokasvatus on iso osa suunnistuskoulua. Välillä pysähdymme pienempien kanssa ihailemaan jotain kaunista puuta tai tutkimaan, minkä eläimen jälkiä tai papanoita maastosta löytyy, Pramila kertoo.

Kartanlukutaito karttuu joka harjoituskerralla. Ensin opetellaan pitämään karttaa oikein päin ja tunnistamaan merkkejä.

Tervetullut tuki pienelle seuralle

Hippo-suunnistuskoulu on osa OP Ryhmän, Olympiakomitean ja Suunnistusliiton pitkäaikaista yhteistyötä. Kyrös-Rasti toteuttaa Hippo-suunnistuskoulun yhdessä OP Tampereen kanssa. Yhteistyön myötä aloittelevat lapset saavat suunnistuksen perusasioiden opetteluun Startti-vihkon ja pidemmälle edenneet Tsemppi-vihkon. Molemmissa on suunnistukseen liittyviä tehtäviä sekä tietoa muun muassa jokamiehenoikeuksista ja suunnistuskartan merkeistä.

– Olemme ihan innoissamme tästä todella hyvästä materiaalista, jota meillä käytetään muutaman vuoden ajan. On ihan luksusta, että näin pienillä resursseilla toimiva maalaisseura saa tukea, Vanhatalo-Suonurmi iloitsee.

Pian iloitsevat myös lapset, sillä he saavat harjoitusten päätteeksi kotiin viemiseksi toivottavasti mieluista luettavaa ja tekemistä.

Pääkuvassa: Suunnistus on hauskaa! Parasta ovat täältä saadut kaverit! Hippo-suunnistuskoulussa Kyrös-Rastin Tuikut ja Tähdet nauttivat iloisesta ja kannustavasta Hippo-hengestä.